Ajankohtaista

« Takaisin

Pohjois-Karjalan maakuntavaltuusto hyväksyi uuden maakuntaohjelman

Pohjois-Karjalan maakuntavaltuusto hyväksyi uuden maakuntaohjelman

Pohjois-Karjalan maakuntavaltuusto hyväksyi uuden maakuntaohjelman. POKAT 2021 -asiakirjassa esitetään Pohjois-Karjalan kehittämisen tavoitteet ja niiden toteuttamisen voimavarat seuraavalle neljälle vuodelle. Ohjelma on keskeisin asiakirja, jolla ohjataan Pohjois-Karjalan aluekehitystä ja vastaavalla tavalla Suomessa kaikki maakunnat laativat oman asiakirjansa.

Maakuntaohjelmalla kolme painopistettä

POKAT 2021 -ohjelmassa on kuvattu kolme alueen kehittämisen painopistettä.

1. Elinvoimaa alueiden verkostoitumisesta tarkoittaa Pohjois-Karjalassa kilpailukykyistä ja vetovoimaista toimintaympäristöä. Se tarkoittaa hyvää saavutettavuutta, toimivia liikenneväyliä ja -yhteyksiä. Kaupunkialueiden, kaupunkiseutujen, maaseutualueiden ja harvaan asuttujen alueiden erityispiirteet tunnistetaan ja ne otetaan kehittämisen lähtökohdiksi. Ihmisten asuin- ja elinympäristö on viihtyisä ja turvallinen. Pohjois-Karjalassa toimitaan aktiivisesti eri verkostoissa sekä kansallisesti että kansainvälisesti.

2. Uudistumisella kasvua tarkoittaa Pohjois-Karjalassa monipuolista, kestävää ja työllistävää elinkeinorakennetta. Elinkeino- ja yrityselämän kilpailukyvyn vahvistaminen on siinä keskeisin elementti. Erityisesti siinä keskitytään nk. älykkään erikoistumisen valintoihin, mutta monipuolisen elinkeinorakenteen vahvistamista ei unohdeta. Toimintatapana on resurssiviisaus eli luonnonvaroja käytetään kestävällä tavalla tehokkaasti ja tuetaan kiertotaloutta.

3. Toimintaympäristön kehittämisellä ja elinkeinoelämän kasvulla pyritään asukkaiden hyvinvointiin – sujuvaan arkeen. Koulutuksen taso on korkea, tarvittavaa osaamista vahvistetaan. Hyvinvointipalvelut on kunnossa ja ihmisten aktiivista osallistumisesta hyvinvoinnin rakentamiseen tuetaan. Pohjoiskarjalaista kulttuuria arvostetaan ja maakunnalla on vahva identiteetti. Turvallisuus eri tasoilla on osa ihmisten hyvinvointia ja sujuvaa arkea. Nämä ulottuvuudet turvataan kumppanuuksilla ja yhteistyöllä.

Väkiluku säilyy samalla tasolla lähivuodet

Pitkän aikavälin väestötavoitteen toteutuminen edellyttää, että Pohjois-Karjala saa Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaisesti vuosittain keskimäärin noin 350 henkeä muuttovoittoa, vuoteen 2040 mennessä yhteensä lähes 9 000 henkeä. Tästä huolimatta maakunnan väkiluku laskee, sillä luonnollinen väestötappio kaksinkertaistuu kuluvan vuosikymmenen keskimäärin noin 400 hengestä vuodessa 2030-luvun lopun noin 800 henkeen vuodessa. 

Maakuntaohjelmakaudella eli vuoteen 2021 mennessä väkiluvun ei tulisi tavoitteiden mukaan käytännössä laskea lainkaan. Tavoite on haasteellinen, joskin osaltaan sen toteutumista tukee Itä-Suomen yliopiston päätös keskittää opettajankoulutus Joensuuhun.

Työpaikkojen osalta tavoitteena on, että työikäisten määrän laskusta huolimatta työpaikkojen määrä maakunnassa kasvaisi, ja olisi 63 000 vuonna 2040. Samalla työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien työikäisten määrä vähenisi. Tämän seurauksena työllisyysaste kasvaisi – kuitenkin niin, että Pohjois-Karjala säilyisi merkittävänä koulutusmaakuntana ja opiskelijoiden osuus väestöstä olisi jatkossakin huomattava.

Työpaikkojen määrän kasvun myötä taloudellinen huoltosuhde paranisi vanhushuoltosuhteen väistämättömästä heikkenemisestä huolimatta. Myönteisen talouskehityksen ja kasvun edellytykset säilyisivät.

Maakuntaohjelma suuntaa merkittävää rahoituspottia

- Maakuntaohjelman merkittävyyttä tuo esille myös se, että sillä ohjataan myös maakuntaan osoitettujen EU-varojen ja muiden resurssien käyttöä. Maakuntaohjelman rahoitus on vuositasolla noin 170 miljoonaa euroa, kertoo ohjelman laatimisesta vastannut kehittämisjohtaja Eira Varis Pohjois-Karjalan maakuntaliitosta.

- Maakuntaohjelmaa sanotaan usein ohjelmien ohjelmaksi, sillä se kokoaa ja sovittaa yhteen EU-tason, kansallisen tason, ylimaakunnallisen tason, maakunnallisen tason ja seutukunnallisen, kunnallisen ja paikallisen tason strategiat. 

- Uusi maakuntaohjelma laadittiin maakuntaliitossa tiiviissä yhteistyössä kuntien, yritysten, alueviranomaisten, oppilaitosten ja järjestöjen kanssa. Ohjelmatyöhön osallistui yli 400 henkeä sekä eri toimialoilta että eri puolilta maakuntaa. Laadinnan aikana kommentteja otettiin vastaan myös avoimesti maakuntaliiton nettisivujen kautta.
 

(Lue ohjelman luonnos tästä)