EMMA-hankkeella parannetaan sisävesien rahtiliikennettä

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto osallistuu partnerina Interreg Itämeren alueen -ohjelman EMMA-hankkeeseen, jossa parannetaan sisävesien rahtiliikenteen yhteyksiä Itämereen.

Liikennemäärien kasvu tulee olemaan merkittävää Itämeren alueella ja sisävesiliikenteen kapasiteetin lisäykselle on tarvetta. Vaikka sisävesien rahtiliikenne on vähäpäästöisempää, vähämeluisempaa ja vähemmän onnettomuusaltista kuin esimerkiksi maantieliikenne, on sen kehittäminen usein ollut vähäisempää kuin muiden liikennemuotojen.

Sisävesien rahtiliikenne ei pysty myöskään nykyisessä muodossaan vastaamaan kapasiteetin lisäystarpeeseen. Sisävesialueiden olosuhteet ovat myös hyvin erilaiset Itämeren eri alueella eikä esimerkiksi sama alustyypin standardi sovellu kaikille reiteille. Lisäksi on olemassa myös navigointijärjestelmiin ja sääoloihin liittyviä haasteita.

Hankkeen tavoitteena on kehittää sisävesien rahtiliikenteen kilpailukykyä ja kapasiteettia yhteistyössä alan keskeisten toimijoiden kanssa sekä vaikuttaa myös aihealan politiikkalinjauksiin, säädöksiin ja hallintojärjestelmiin.

Hankkeen nimi on johdettu sen englanninkielisestä tehtävästä eli Enhancing freight Mobility and logistics in the BSR by strengthening inland waterway and river sea transport and proMoting new internAtional shipping services.

Mielenkiintoinen pilotti Pohjois-Karjalan vastuulla

Saimaan alueen syväväylästö on ainut sisävesialue Suomessa, joka on osa TEN-T-ydinverkkoa. Syväväylästö täyttää jo nykyään ydinverkolle asetetut tavoitteet leveyden, siltojen alikulkukorkeuksien, lastauskykyvaatimusten ja alusten pituuksien osalta.

Tulevaisuuden suunnitelmissa sisävesialueet Itämeren vaikutusalueella varustettaisiin RIS:llä (River Information System -jokiliikenteen tietopalvelu), jossa jaetaan tietoa mm. vedenkorkeuksista, sääolosuhteista ja liikenteestä. RIS-järjestelmän suunnittelu ja toteutus on hankkeessa Pohjois-Karjalan maakuntaliiton vastuulla.

RIS määritetään pakolliseksi maille, joiden sisävesiverkko on yhteydessä toisen jäsenvaltion sisävesiverkkoon. Siten RIS ei ole Suomelle pakollinen ja sitä ei ole rakennettu.

Saimaalla olisi tilausta hieman vastaavanlaiselle järjestelmälle, joka olisi räätälöity alueen olosuhteisiin. Aluksille annettavat palvelut paranisivat, kun niille tarjotaan ajantasaista tietoa liittyen turvallisuuteen, sujuvaan liikkumiseen satamasta toiseen ja aikataulutukseen ruuhkien estämiseksi.

Lisätään sisävesien käyttöä ja tunnettavuutta Itämeren alueella

Hankkeen tavoitteiden lista on pitkä. Tarkoituksena on muun muassa;

- Lisätä sisävesiteiden käyttöä ja tunnettavuutta Itämeren alueella
- Poistaa liikennettä rajoittavia pullonkauloja
- Aktivoida toimijoita edistämään sisävesitien käyttöä kuljetusketjuissa
- Edistää poliittista ja taloudellista tukea sisävesiliikenteelle
- Kehittää hallinnollisia rakenteita sisävesitien positiivisen kehityksen edesauttamiseksi
- Suurimpana tavoitteena on perehdyttää kuljetusmarkkinat paremmin sisävesitien käytön mahdollisuuksista Itämeren alueella

Käytännön hanketyö alkaa toimijoiden haastattelulla ja tiedon keruulla hyvistä tavoista käyttää sisävesikuljetuksia. Partnereiden välillä järjestetään kuusi laajaa tapaamista tietojen vaihtamiseksi. Hankkeessa laaditaan myös kansallinen sisävesitien kilpailukykysuunnitelma. Sisävesitien käyttöä markkinoidaan toimivana ja kustannustehokkaana osana kuljetusketjua kansallisille ja kansainvälisille politikoille, organisaatioille, varustamoille, rahdin antajille ja teollisuudelle.

Hanke kattaa laajan partnerijoukon

Kyseessä on erittäin laaja kansainvälinen hanke, sillä mukana on 21 partneria Saksasta, Puolasta, Liettuasta, Ruotsista ja Suomesta sekä peräti 48 liitännäispartneria kahdeksasta eri maasta.

Hankkeen päähakija on saksalainen Port of Hamburg Marketing.

Suomesta hankkeessa ovat mukana Pohjois-Karjalan maakuntaliiton lisäksi Lahden seudun kehittämisyhtiö Ladec ja Suomen vesitieyhdistys ry. Liitännäispartnereina Suomesta mukana ovat Liikennevirasto, Hämeen kauppakamari, Shortsea Promotion Centre Finland ja Saimaan Satamat.

Kolmevuotinen hanke on rahoitettu Interreg Itämeren alueen -ohjelmasta.

Maakuntaliiton budjetti on 196.000 euroa, josta EU-rahoituksen osuus on 147.000 euroa. Omarahoitusosuus on 49.000 euroa, josta työ- ja elinkeinoministeriö rahoittaa 29.089 euroa. Lopullinen omarahoitusosuus on 19 911 euroa.