Vuoden 2016 tilinpäätösten arviointia

* tilinpäätösarviot osoittavat "torjuntavoittoa" koko maakunnan näkökulmasta

* talousarvioihin verrattuna tulokset ovat ennakoitua parempia

* käyttötalouden tilanne pysyi samalla tasolla, millä oltiin edellisenä jo kohtuullisen hyvänä kuntatalousvuonna

* haasteena vuodelle 2016 oli verotulojen kehitys, kun yhteisöveron kuntaosuutta laskettiin ja lisäksi   kunnallisverojen vähennysten kasvattamista edelleen lisättiin valtion toimesta

* ennuste oli noin kahden prosentin vähennys verotuloihin, toteuma oli vain -1,2 %

* tulosta korjaavana tekijänä olivat valtionosuuksien selvä, peräti 5,6 %:n kasvu. tämä selittyy valtion "velalla" kunnilta, kun tarkistettiin vuosilta 2011–14 takautuvasti kunta-valtio kustannustenjako

* valtionosuuksien kasvusta selittyy paljon myös verotulomenetysten (kunnallisveron vähennyksiä nostettiin) kompensoinnilla, myös ikääntymisellä ja valtionosuusvoitoilla

* kaikkiaan ns. julkiset tulot (verotulot + valtionosuudet) kasvoivat 1,6 % huolimatta verotulojen vähennyksestä

* kaikkien kuntien painotettu tuloveroprosentti vuodelle 2016 pysyi edellisen vuoden tasolla. Kitee kevensi verotusta ja puolestaan pienistä kunnista Valtimo, Polvijärvi ja Rääkkylä kiristivät

* toimintakatteen heikkeneminen oli 2,1 %, mikä oli lähes sama kuin edellisenä vuonna

* kuntien yhteenlaskettu vuosikate ylitti poistojen tason, vuosikate/poistot oli 126 %, kun se vuonna 2015 oli maan korkein 135 %

* ei-negatiivisen vuosikatteen kuntia ja keskimääräinen taso kohtuullisen hyvä

* kertynyt eli kumulatiivinen ylijäämä kasvoi edelleen, kaikki kunnat taseessa ylijäämän puolella, vielä vuonna 2012 kuusi kuntaa miinuksella

* investointien taso hieman laski, nettoinvestointien määrä -11 %

* varsinaiset investointimenot (brutto) olivat 89 m€, kun ne vuonna 2015 olivat 103 m€

* kuntien lainakanta kasvoi, edelleen oletettavasti maan alhaisimmat asukasta kohti

* kuitenkin kunnittain tarkasteltuna vain kolmen asukaskohtainen lainamäärä kasvoi

* rahavarat kasvoivat hieman, mutta lainamäärän kasvu oli korkeampi kuin rahavarojen kasvu

* kaikkiaan vuoden 2016 tilinpäätöstietoihin voidaan olla suhteellisen tyytyväisiä. kuitenkaan liiallista hyvänolon tunnetta ei saada jäädä pitkäksi aikaa, koska haasteet jatkuvat kohti vuoden 2019 "uutta kuntaa"

Pohjois-Karjala  /  koko maa

* kuntatalouden kehitys oli keskeisillä mittareilla tarkasteltuna hieman koko maata heikompaa

* huomioitava Uudenmaan ja erityisesti Helsingin hyvän talousvuoden vaikutus koko maan lukuihin

* toimintakatteen heikkeneminen oli nyt koko maata huonompi, 2010-luvulla tilanne on ollut keskimäärin toisin päin eli menokasvu on saatu pidettyä paremmin tiukkana

* julkisten tulojen (verot + valtionosuudet) kasvu oli selvästi koko maata heikompi eli Pohjois-Karjalassa 1,6 % ja koko maassa 3,1 %, selittävänä tekijänä verotulot

* verotulojen kasvu oli koko maassa 1,5 %, Pohjois-Karjalassa -1,2 %

* selittävänä tekijänä suureen eroon oli pienituloisten vähennysten kasvattaminen sekä yleinen taloustilanne korkean työttömyyden myötä

* koko maan vuosikate oli korkeampi (Helsingin vaikutus), viimeksi näin on ollut vuonna 2013, silti maan korkeimpia asukasta kohti

* maakunnassa ei ollut negatiivisen vuosikatteen kuntia, koko maassa 15 kuntaa

* lainamäärä kasvoi samaa tahtia koko maan kanssa, silti selvästi alhaisempi asukasta kohti, maakuntatasolla toiseksi alhaisin

* rahavarojen suhteellinen kasvu jäi puoleen koko maan vastaavasta

* paremmasta tuloksesta johtuen ero kertyneessä ylijäämässä kasvoi koko maahan nähden

8.6.2017 kuntataloustyöryhmä,

Seppo Tiainen


--------------
 
Pohjois-Karjalan kuntataloustyöryhmän infolaatikko
 
Pohjois-Karjalan kuntataloustyöryhmän tehtävänä on seurata kuntatalouteen ja kuntapalveluihin liittyviä asioita. Työryhmä seuraa kuntien talouden toteutumista sekä miten Pohjois-Karjalan kunnat pärjäävät koko maan kuntatalouden vertailussa. Työryhmä seuraa valtion toimenpiteiden vaikutuksia kuntiin ja kuntayhtymiin. Kuntataloustyöryhmä tuottaa aineistoa maakuntaliiton edunvalvontaa varten ja järjestää seminaareja ajankohtaisista kuntatalouden asioista. Ryhmän on nimittänyt Pohjois-Karjalan maakuntahallitus.

Kuntatilastot

Vertailukaaviot Pohjois-Karjalan kunnat

Vertailukaaviot Pohjois-Karjala vs. koko maa

Vertailukaaviot Joensuun seutu

Vertailukaaviot Pielisen Karjala

Vertailukaaviot Keski-Karjala

Kuntien työmarkkinatukimaksujen vertailu 2016

Valtuustopaikat kunnittain 2017-

Kuntien verorahoitus 2015

Kuntien talouden tunnuslukuja 2015

Kuntien tulo- ja kiinteistöveroprosentit vuosina 2016-2017

Yhteenveto sote-menoista 2013-2014

Talousarvioiden vertailu vuosilta 2015 ja 2016

Tilitetyt verot 2015 ja muutos vuoteen 2014

Keskeiset tilastot kunnittain