Pohjois-Karjalan teollisten työpaikkojen määrä ja kehitys vuonna 2016

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton teollisuusyritysrekisterin mukaan vuoden 2016 teollisten työpaikkojen kasvu oli varsin myönteistä. Kasvu jatkui nyt toista vuotta peräkkäin kiihtyen niin, että viime vuonna lisäystä kertyi 276 työpaikkaa, mikä on 2,5 %. Historiallisesti vuoden 2016 lopun työpaikkamäärä 11 138 on kuitenkin alhainen, sillä vielä 10 vuotta aiemmin luku oli noin 14 000

Toimilaoittain vuoden 2016 kehitys Pohjois-Karjalassa kuvastaa hyvin pitkäaikaistakin suuntaa. Vähenevän trendin puolella tekstiili- ja vaatetus ja myös kivipuoli jatkoivat laskuaan. Sen sijaan jo pidemmän aikaa merkittävänä toimialoina olleet em. metalli sekä elintarviketeollisuus kasvattivat taas työpaikkoja ja osuutta teollisuuden rakenteesta. Näillä kahdella maakunnassa hyvin menestyneellä toimialla on nyt noin puolet kaikista teollisista työpaikoista, metallissa 4423 ja elintarvikepuolella 1076. Laajan metallisektorin sisällä menetystä työpaikkojen kasvussa oli erityisesti koneiden ja laitteiden valmistuksessa.

Ilahduttavaa viime vuoden kehityksessä oli myös aiemmin vahvojen metsäsektorin sekä kumi- ja muoviteollisuuden työpaikkanousu. Metsäsektorin työpaikkojen pitkä alamäki kääntyi jo vuonna 2015 kasvuun, joka siis jatkui viime vuonna. Muovipuolen työpaikoissa ollaan kaukana Perloksen ajoista, mutta tälläkin toimialalla kasvua on nyt ollut jo kolmena vuonna peräkkäin. Tarkemmat pääsektoreiden työpaikkamäärät ja kehitys viime vuodelta näkyvät taulukossa. Myös teollisten toimipaikkojen määrä hieman kasvoi edellisestä vuodesta määrän ollessa noin 1000.

Vaikka kokonaisuutena teollisten työpaikkojen määrä maakunnassa kasvoi, niin kunnittain tarkasteltuna kehitys oli hyvin kaksijakoinen. Toinen puoli oli kasvavien kuntien joukossa, toinen menettäneiden. Erityisen hyvä kasvu tapahtui Joensuussa, mihin kulminoituu itse asiassa maakunnan hyvä kokonaiskehityskin. Joensuussa oli vuoden lopussa reilut 5400 työpaikkaa, missä nousua oli 327 kpl

(6,4 %). Muita merkittävämpiä kasvuja tapahtui myös Liperissä ja Tohmajärvellä. Menetyksiä puolestaan kertyi eniten Outokumpuun, Kiteelle ja Ilomantsiin.

Joensuun myönteinen nousu perustui usean toimialan hyvää kehitykseen, mitä tapahtui niin metallissa, kuin myös metsäsektorilla ja elintarvikepuolella. Myös Liperin nousu selittyy pitkälti Joensuun tavoin metallilla ja elintarvikkeilla. Menettäneellä puolella Outokummun vähennykset (elintarvike, muovi) tulivat yllättäen niillä toimialoilla, joilla maakunnassa yleisesti mentiin parempaan suuntaan. Kiteen menetykset olivat vastaavasti metallin puolella, Ilomantsissa kaivannaisissa.

Epävirallisella seutukuntajaolla tarkasteltuna Joensuun seutu oli työpaikkamäärissä kasvussa (3,2 %), samoin Pielisen Karjala (1,1 %). Keski-Karjalassa jatkui pudotus (-1,4 %) niin, että nyt mentiin ensimmäistä kertaa alle tuhannen teollisen työpaikan. Rajua alueen rakennemuutosta kuvaa hyvin se, että vielä 10 vuotta sitten teollisia työpaikkoja oli reilusti yli 1600.

(teksti kuntakehityspäällikkö Seppo Tiainen)

Työpaikkojen ja työllisyyden tilastot

Työttömyyden muutos 2008-2017

Työttömyysprosentti kunnittain heinäkuu 2017

Teolliset työpaikat kunnittain 2015 ja 2016

Teollisuustyöpaikat 1990-2016

Teollisuuden toimipaikat 2015 ja 2016

Teolliset työpaikat toimialoittain ja kunnittain 2016

Teolliset työpaikat päätoimialoittain 2015 ja 2016

Työssäkäyntiiikenne maakunnittain - Pohjois-Karjala 2014

Työttömyys keskimäärin 2005-2016

Työpaikat työnantajasektorin mukaan 2014

Työssäkäyntiliikenne Pohjois-Karjalassa 2014

Työllinen työvoima kunnittain 2014

Työpaikat kunnittain 2014

Työpaikat 1987-2013 kunnittain

Lisätietoja