Ajankohtaista

« Takaisin

Blogi: Kasvupalveluiden kymmenen kysymystä

Blogi: Kasvupalveluiden kymmenen kysymystä

Uusi lakiluonnos alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista julkaistiin viikolla 40. Uteliaana kävin lakipaketin kimppuun katsoakseni, miltä se näyttää Pohjois-Karjalan ja muiden maakuntien kannalta. Tässä nopea ensiarvio.

Lakia on korjattu selkeästi parempaan suuntaan keväästä, jolloin se oli laajasti lausuntokierroksella. Perustuslaillisia ongelmia on paikattu ja maakunnan mahdollisuutta kasvupalveluiden tuottajana tuotu paremmin esiin.

Aluekehityksen osio laissa on kohtalaisen selkeä. Maakunta nojaa jatkossa näiltä osin niihin tehtäviin, joita maakunnan liitto hoitaa tänä päivänä. Maakunnat vastaavat jatkossa alueellaan aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta ja maakunnan yleisestä kehittämisestä. Tähän tehtävään liittyy vahvasti kansainvälinen yhteistyö sekä yhteistyö muiden alueiden kehittämiseen osallistuvien tahojen kanssa.

Kasvupalvelujen osalta puolestaan moni asia mietityttää edelleen. Tässä joitakin askarruttavia kysymyksiä:

Mietityttää 1: Parantaako uusimuotoinen kasvupalvelu työllisyyttä ja osaavan työvoiman saatavuutta

Tämä on perustavanlaatuinen kysymys meille Pohjois-Karjalassa. Tarvitsemme uusia, järeämpiä ja vaikuttavampia keinoja työllisyyden parantamiseksi. Samaan aikaan yrityksissä osaavan työvoiman saatavuus on aivan ehdoton menestystekijä.

Mietityttää 2: Saadaanko pienemmillä resursseilla enemmän aikaan

Kasvupalveluihin on liitetty osin epärealistisiakin odotuksia uuden markkinan luomisesta. Jo tänäkin päivänä TE-toimistot hankkivat valtaosan palveluista ostopalveluina. Kasvupalveluihin varattu raha ei lähtökohtaisesti kasva.

Mietityttää 3: Miten kansalliset ja maakunnalliset kasvupalvelut aidosti sovitetaan yhteen

Tämä on erityisesti kasvavien ja kansainvälistyvien yritysten kannalta keskeistä. Toivottavasti meille ei tule kahden kerroksen palveluita, vaan yritykset voidaan jatkossa ohjata maakunnista yhtä reittiä myös valtakunnallisiin palveluihin.

Mietityttää 4: Syntyykö Pohjois-Karjalaan kasvupalvelujen tuottajia riittävästi ja pärjäävätkö paikalliset yritykset

Maakunnan elinvoiman ja aluetalouden kannalta on tärkeä kysymys, miten paikalliset yritykset voivat kasvattaa toimintaansa ja kilpailukykyistä palvelutarjontaansa.

Mietityttää 5: Miten heikoimmassa asemassa olevat saavat palveluita jatkossa markkinaehtoisessa mallissa

Yksityiset osaamis- ja rekrytointipalvelut voivat olla oiva apu erityisesti helpommin työllistyville. Haastavampi asiakas voi olla vähemmän houkutteleva tuloksen perusteella rahoituksen saavalle yritykselle. Miten jatkossa pidetään kaikista huolta, tämä on iso yhteiskunnallinen haaste.
 
Mietityttää 6: Miten maakunnille tärkeät rakennerahastoasiat hoidetaan seuraavalla ohjelmakaudella

Itä- ja Pohjois-Suomessa rakennerahastoilla on yritysten, osaamisen kehittymisen ja maakunnan kehittymisen kannalta iso merkitys. On tärkeää, että maakunta voi jatkossakin ohjata resursseja alueen kannalta tärkeisiin kohteisiin.

Mietityttää 7: Tulisiko kuntien sidosyksiköt sallia tuottajina myös markkinatilanteessa

Tämä on yksi uudistuksen kuuma peruna. Elinkeinoyhtiöillä ja koulutusorganisaatioilla on paljon osaamista, joka olisi tärkeää voida hyödyntää kasvupalveluissa. Edelleenhän näillä on jatkossakin ne tehtävät, mitä kunnat niille antavat elinvoima-asioissa. Kuntien yleinen kehittämistehtävä ei tässä uudistuksessa ole muuttumassa mihinkään, tämä näyttää välillä sekoittuvan julkisessa keskustelussa.

Mietityttää 8: Miten maakunta voi käytännössä huolehtia järjestäjänä palvelujen integraation toteutumisen ja miten maakunta ylipäätään selviytyy haastavasta järjestäjän vastuusta

Aikamoiset vastuut maakunnalle annetaan. Samaan aikaan tuotanto ja siihen liittyvät resurssit siirtyvät pitkälti markkinoiden hoidettavaksi.

Mietityttää 9: Miten kilpailutilanne tai markkinapuutetilanne voidaan kevyesti ja tehokkaasti todentaa

Aiempi toimintatapa on ollut mahdolliselle kilpailuttajalle yksinkertaisempi: Se on katsonut mitä hoitaa itse ja mitä hankkii markkinoilta. Nyt organisaatio joudutaan jakamaan järjestäjään ja mahdolliseen tuottajaan.

Mietityttää 10: Miten kasvupalvelut ja sosiaalipalvelut sovitetaan yhteen, jos niillä on omat järjestelmät

Yksi uuden organisaation etu voi olla se, että se katsoo asioita oikeasti asiakkaan tarpeista käsin. Usein sama asiakas voi tarvita niin työvoima-, sosiaali- kuin terveyspalveluita. Jatkossa ne löytyvät kaikki maakunnasta. Mutta rakentuvatko tietojärjestelmät edelleen erikseen perinteisinä putkina? Toivottavasti eivät.

Uutta lausuntokierrosta ei ole katsottu tarpeelliseksi järjestää. Toivottavasti näihin askarruttaviin asioihin löytyy lainsäätäjiltä toimivia ratkaisuja. Kasvun ja työllisyyden eteen työtä ja tekemistä riittää.

Bloggaajana projektijohtaja Jarno Turunen