Ajankohtaista

« Takaisin

Uutta liiketoimintaa kasvupalveluista

Uutta liiketoimintaa kasvupalveluista

Maakuntauudistuksen yhteydessä valtion työvoima- ja yrityspalvelut kootaan yhteen kasvupalveluiksi. Tuleva maakunta vastaa palvelujen järjestämisestä ja rahoittamisesta. Palvelujen tuottaminen sen sijaan aiotaan siirtää markkinoiden hoidettavaksi. Kasvupalvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen liittyvä laki on parhaillaan lausunnoilla.

Uudistus yhdistää asiakkaiden tarvitsemat, mutta sirpaleiseksi kokemat valtakunnallisten toimijoiden sekä maakunnallisten kuten ELY-keskuksen ja TE-toimiston työnvälitykseen ja työvoiman osaamiseen ja rekrytointiin liittyvät sekä yrittäjyyteen ja yritysten kilpailukykykyyn, innovaatiotoiminnan valmiuksiin, kasvuun ja kansainvälistymiseen liittyvät palvelut yhdeksi kokonaisuudeksi.

Kasvupalvelujen valtakunnalliset toimijat kuten Tekes, Finnvera ja Finpro sekä tulevat uudet maakunnat vastaavat asiakkaiden palvelujen saumattomasta kokonaisuudesta maakunnasta maailmalle ja päinvastoin. Käytännössä tämä voi kuitenkin osoittautua haasteelliseksi uudistuksen jättäessä valtakunnalliset palvelut kasvupalvelulain säädösten ulkopuolelle.

Lakiuudistuksen merkittävin muutos on erottaa palvelujen järjestäminen ja tuottaminen toisistaan. Se tarkoittaa, että suurin osa, jopa 75 %, viranomaistyöstä siirretään yritysten hoidettavaksi. Vain tilanteissa, joissa markkinoilta ei löydy riittävästi osaavia palveluntuottajia, voi maakunta tuottaa palvelut itse, tosin yhtiöittämällä tuotannon. Kunnat voivat myös tuottaa kasvupalveluja, mutta vain yhtiöiden kautta.

Maakunnalle jää viranomaistehtäviä kuten rakennerahastojen hoitamiseen, yritystukien myöntöön ja maksatuksiin tai takaisinperintöihin liittyvät tehtävät sekä henkilöasiakkaiden oikeuksiin, velvollisuuksiin ja toimeentuloon liittyvät tehtävät esimerkiksi palkkatuen myöntäminen.

Tällä hetkellä työvoima- ja yrityspalveluissa hankitaan julkisen hankintamenettelyn kautta valtakunnallisesti noin 300 miljoonalla eurolla palveluja. Mikäli nykyisiä hallinnon itse toteuttamia tehtäviä siirretään markkinoiden tuotettavaksi, olisi arvioitu, noin 100 - 150 miljoonan euron, lisäpanostus merkittävä vauhdittaja markkinoille. Löytyykö maakunnasta sille ottajia?

Markkinoilla toimii tällä hetkellä kasvupalvelun eli työllistämistoiminnan ja liikkeenjohdon palvelujen tuottajayrityksiä noin 10 000. Ne kuitenkin keskittyvät pääosin eteläiseen Suomeen. Pohjois-Karjalassa luku on hieman yli sata. Valtaosa näistä on lisäksi hyvin pieniä yrityksiä. Haaste onkin löytää maakunnasta riittävästi kilpailukykyisiä ja myös reuna-alueille palvelujaan tarjoavia tuottajia.

Maakunnan tavoite on ostaa kasvupalveluja laajoina ja tulosperusteisina kokonaisuuksina useammilta palvelun tarjoajalta. Yritysten osaamistarpeiden ratkaisemiseen hyödynnetään myös palveluseteleitä.  Siten näillä kilpailuilla markkinoilla avautuu palveluyrityksille kasvun ja uuden liiketoiminnan myötä menestymisen mahdollisuuksia omaa maakuntaa laajemmallekin alueelle.

Kasvupalvelu-uudistus ei kohdistu kuntien elinvoimatehtäviin. Siten jää maakunnittain sovittavaksi miten valtion, maakunnan ja kuntien yhteistyö alueen elinvoiman kehittämisessä. Yhteinen tahtotila ja tavoitteet ovat aluetalouden kasvun edellytys.

Kasvupalvelut voidaan nähdä aluekehityksen vahvana työkaluna. Uudistuksen ajoittuminen maakuntauudistuksen yhteyteen antaa meille eväitä rakentaa omaa maakuntaa ja sen asiakkaita parhaiten palveleva malli. Markkinalähtöiseen kasvupalveluun eteneminen edellyttää kuitenkin pitkää siirtymävaihetta.

Ritva Saarelainen
ylijohtaja, Pohjois-Karjalan ELY-keskus