Tiedotteet

Pohjois-Karjalan vihreän siirtymän suunnitelmat kansalliseen käsittelyyn

Pohjois-Karjalan maakuntahallitus hyväksyi EU:n oikeudenmukaista siirtymää (JTF) koskevan Pohjois-Karjalan suunnitelman 20.6. Suunnitelma toimitetaan työ- ja elinkeinoministeriöön ja edelleen valtioneuvoston kautta EU-komission käsittelyyn.

JTF-rahoitus on osa EU:n vihreää siirtymää (Green Deal), ja Suomessa rahoitusta ohjataan alueille, joihin turpeen energiakäytön muutos vaikuttaa. Suunnitelman valmisteluryhmä on muodostunut Pohjois-Karjalan maakuntaliiton, Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ja Etelä-Savon ELY-keskuksen edustajista. Lisäksi suunnitelmasta on pidetty lukuisia työpajoja ja infotilaisuuksia.

Pohjois-Karjalassa JTF-rahoitusta voidaan käyttää elinkeinotoiminnan uudistamiseen ja monipuolistamiseen sekä niitä edistävään tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan, uudelleenkoulutukseen sekä turvetuotannosta poistuvien alueiden ennallistamiseen ja jälkikäyttöön.

JTF-suunnitelma käsittää vuodet 2022–2027 ja sen suuruus Pohjois-Karjalassa on 56 miljoonaa euroa. JTF-rahoituksesta päättävät maakuntaliitto ja Etelä-Savon ELY-keskus. Rahoitus avataan, kun EU-komissio on hyväksynyt suunnitelman. Tavoitteena on, että suunnitelman rahoitusta voidaan avata osittain ns. kansallisella riskillä syksyllä 2022.

Suomessa vastaavia suunnitelmia laaditaan 14 maakunnassa.

Esitetty työvoima- ja yrityspalveluiden rahoitusmalli ei sovellu korkean työttömyyden kunnille

Julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden uudelleen järjestämistä koskeva lainsäädäntö uudistuu. Maakuntahallitus hyväksyi maakuntaliiton lausunnon esitysluonnoksesta, jonka työ- ja elinkeinoministeriö on laatinut. Pohjois-Karjalan näkökulmasta uudistuksen keskeisin ongelma on rahoitusmalli.

– Esityksen mukaan työvoimapalvelujen valtionosuus perustuisi pitkälti kunnan väestöpohjaan. Työikäisen väestön määrän painoarvo rahoituksessa olisi 70 % ja työttömyyden painoarvo 30 %. Malli kohtelee PohjoisKarjalan kuntien kaltaisia korkean työttömyyden kuntia erityisen huonosti. Esitetty PohjoisKarjalan ja maakunnan kuntien kannalta täysin kestämätön rahoitusmalli ei ole hyväksyttävissä ja se pitää muuttaa palvelutarpeen mukaiseksi. Rahoituskriteerien tulee olla vahvasti kytköksissä palvelujen paikalliseen tarpeeseen, maakuntaliiton lausunnossa todetaan.

Barents-puheenjohtajuus aikaistuu ja pitenee

Maakuntahallitus päätti ottaa vastaan Pohjois-Karjalalle tarjotun Barentsin alueellisen yhteistyön ennenaikaisen puheenjohtajuuden. Puheenjohtajuus alkaa kesäkuussa 2022 ja päättyy lokakuussa 2023. Maakunta jatkaa puheenjohtajuutta myös sille aiemmin sovitulla kaudella eli vuodet 2023–2025.

Pohjois-Karjalasta piti alun perin tulla Barentsin alueneuvoston puheenjohtajamaakunta lokakuussa 2023 Venäjän Nenetsian autonomisen piirikunnan jälkeen. Barents-yhteistyö keskeytettiin Venäjän ja Nenetsian kanssa Ukrainan sodan takia, joten Pohjois-Karjala ottaa vetovastuun Barentsin virkamieskomitean ja Suomen ulkoministeriön toiveesta.

Vuosina 2022 ja 2023 maakunnassa järjestetään alueiden maaherrojen ja maakuntajohtajien kokouksia sekä alueiden virkamiesten kokouksia. Maaherrojen ja maakuntajohtajien kokouksia johtaa maakuntajohtaja Markus Hirvonen ja alueiden virkamiesten kokouksia yhteyspäällikkö Timo Leinonen. Kokousten yhteyteen järjestetään erilaisia teematilaisuuksia yhteistyön painopisteistä, joita ovat vihreä siirtymä, huoltovarmuus, liikenne ja logistiikka sekä nuoriso.

Joensuun seudun maa-aineshuoltoon etsitään ratkaisuja

Maakuntahallituksessa käytiin keskustelua Joensuun seudun maa-aineshuollosta. Maakuntaliitto selvittää yhdessä Joensuun, Kontiolahden, Liperin, Outokummun ja Polvijärven kanssa seudun soranoton nykytilanteen. Tavoitteena on turvata maa-aineshuolto pohjavesien suojelu huomioiden.

Pohjois-Karjalan ELY-keskus määräsi toukokuun alussa maa-ainesten ottamisen keskeytettäväksi Kontiolahden kunnan alueella sijaitsevalla Kerolankankaalla, kun pohjavedessä havaittiin kohonneita nikkelipitoisuuksia. Kerolankangas on paitsi Joensuun seudun tärkein soranottoalue myös merkittävä pohjavesialue. Yrittäjille tulisi löytää korvaavia kohteita riittävän läheltä, jotta kustannukset eivät nouse liian korkeiksi.

– Seudulla tarvitaan pitkäaikainen näkymä maa-aineshuollon parissa toimiville yrityksille. Uskon, että tämän selvityksen kautta pääsemme ratkaisuun, jolla voidaan huomioida sekä rakentamisen tarpeet että ympäristökysymykset, maakuntahallituksen puheenjohtaja Hanna Huttunen sanoo.

Maakuntakaava 2040:n toinen vaihe etenee

Maakuntahallitus hyväksyi Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040:n toisen vaiheen osallistumis- jaarviointisuunnitelman. Huhtikuun ajan nähtävillä olleeseen suunnitelmaan saatiin 22 lausuntoa.

Palautteen perusteella Heinäveden kuntaa koskevan maakuntakaavan laadintaa pidetään hyvänä, samoin liikenneselvityksen laadintaa. Huomiota tulee kiinnittää myös luonnonympäristö- ja kulttuuriympäristökysymyksiin sekä maakuntien välisten raja-alueiden merkintöjen yhtenäistämiseen.

Kaavan tavoitteena on yhteensovittaa ja liittää Etelä-Savon maakuntakaava Heinäveden kunnan osalta Pohjois-Karjalan maakuntakaavaan, yhtenäistää maakuntakaavamerkinnät sekä tarkastella Heinäveden maankäytön tavoitetilaa vuoteen 2040.

Maakuntahallitus kokoontuu seuraavan kerran 29.8.

Lisätiedot: maakuntahallituksen puheenjohtaja Hanna Huttunen, p. 040 067 3114, hanna.huttunen@eduskunta.fi, maakuntajohtaja Markus Hirvonen, p. 050 357 7739, markus.hirvonen@pohjois-karjala, yhteyspäällikkö (Barents-yhteistyö) Timo Leinonen, p. 050 463 1424, timo.leinonen@pohjois-karjala.fi, aluesuunnittelupäällikkö Timo Korkalainen, p. 045 663 5376, timo.korkalainen@pohjois-karjala.f