Pohjois-Karjalan maakun­ta­kaava 2045 käynnistyy lainsää­dännön murroksessa

Maakun­ta­hal­litus päätti käynnistää Pohjois-Karjalan maakun­ta­kaava 2045 laadinnan. Uusi kokonais­maa­kun­ta­kaava ottaa huomioon muuttu­neen maailman ja sillä luodaan edelly­tyksiä uusille inves­toin­neille, työpai­koille ja kestä­välle kasvulle.

Maakun­ta­kaa­vatyö käynnistyy tilan­teessa, jossa maakun­ta­kaa­voi­tuksen asemaa ollaan muutta­massa. Eduskun­nassa on parhail­laan käsitel­tä­vänä uusi aluei­den­käyt­tö­laki, joka keven­täisi maakun­ta­kaavan ohjaus­vai­ku­tusta kuntien kaavoitukseen.

Toteu­tues­saan uudistus rajaisi maakun­ta­kaavan koske­maan vain maakun­nal­li­sesti ja valta­kun­nal­li­sesti merkit­täviä kysymyksiä. Lain uudet sisäl­tö­vaa­ti­mukset toisaalta myös kasvat­tai­sivat mm. erilaisten selvi­tysten tarvetta maakuntakaavoituksessa.

Seudul­liset kysymykset ja niiden yhteen­so­vit­ta­minen jäisivät siis pitkälti kunta­kaa­voi­tuk­seen. Kuntien oma liikku­ma­vara aluei­den­käytön ratkai­suissa kasvaisi, mutta myös työkuorma ja byrokratia lisään­tyi­sivät entisestään.

Eduskunnan ympäris­tö­va­lio­kun­nalle antamas­saan lausun­nossa Pohjois-Karjalan maakun­ta­hal­litus pitää tärkeänä, että maakun­ta­kaa­voi­tuk­sella säilyy riittävä rooli kunta­rajat ylittä­vien kysymysten yhteen­so­vit­ta­mi­sessa. Maakun­nal­li­sella suunnit­te­lulla on erityistä merki­tystä esimer­kiksi liikenne- ja energia­verk­kojen, suurten inves­toin­tien, kokonais­tur­val­li­suuden ja luonnon­va­rojen käytön kaltai­sissa kysymyk­sissä, joita ei voida tarkoi­tuk­sen­mu­kai­sesti ratkaista vain kunnissa.

Lainsää­dän­nöl­listen muutosten lisäksi uuden maakun­ta­kaavan valmis­te­lussa koros­tuvat Pohjois-Karjalan muuttunut toimin­taym­pä­ristö ja pitkän aikavälin kehit­tä­mis­tar­peet. Maakunnan aluei­den­käy­tölle asettavat uusia vaati­muksia mm. itärajan tilanne, puhtaan siirtymän inves­toinnit, energian­tuo­tannon muutokset, ilmas­ton­muu­tok­seen varau­tu­minen sekä huolto­var­muus ja kokonaisturvallisuus.

Uusi maakun­ta­kaava kokoaa valmis­tues­saan nykyiset maakun­ta­kaavat yhdeksi kokonai­suu­deksi. Maakun­ta­hal­litus hyväksyi kaavan osallistumis- ja arvioin­ti­suun­ni­telman sekä alusta­vien tavoit­teiden luonnokset. Ne tulevat julki­sesti nähtä­ville ja lausunnoille.

Maakunnan liitoilla on tärkeä rooli alueke­hi­tyksen toteuttajina

Maakun­ta­hal­litus otti kantaa myös EU:n vuosien 2028–2034 rahoi­tus­kauden hallintorakenteeseen.

Pohjois-Karjalan näkemys on, että maakunnan liittojen tulee säilyä keskei­sinä toimi­joina EU:n alue- ja raken­ne­po­li­tiikan valmis­te­lussa ja toimeen­pa­nossa. Hallinnon yksin­ker­tais­ta­minen ei saa tarkoittaa alueel­lisen päätök­sen­teon ja asian­tun­te­muksen heiken­tä­mistä tai välit­tä­vien toimie­linten määrän vähen­tä­mistä itsei­sar­vona. Alueel­listen rahoi­tus­pää­tösten tulee jatkos­sakin kuulua myös maakuntaliitoille.

Maakun­ta­liiton mukaan alueiden tarpeiden tuntemus ja rahoi­tuksen alueel­linen toimeen­pano ovat erityisen tärkeitä Itä- ja Pohjois-Suomessa, jossa pitkät etäisyydet ja harva asutus. Lisäksi itärajan muuttunut tilanne edellyt­tävät aluekoh­taisia ratkai­suja. Maakunnan liittojen tulee siksi olla mukana kaikissa keskei­sissä ryhmissä, joissa Suomen tulevan EU-rahoituksen sisältöä, kohden­ta­mista, hallintoa ja toimeen­panoa valmistellaan.

Uusi vero ei ole ratkaisu Itä-Suomen matkailun haasteisiin

Maakun­ta­hal­litus antoi lausunnon valtio­va­rain­mi­nis­te­riön valmis­te­le­masta matkai­li­ja­ve­rosta. Pohjois-Karjalassa ei nähdä matkai­li­ja­ve­rolle perus­teltua tarvetta, sillä Itä-Suomen keskeinen haaste ei ole liika­tu­rismi vaan matkai­li­joiden vähäinen määrä, kansain­vä­linen saavu­tet­ta­vuus ja tunnettuus.

Maakun­ta­liitto painottaa lausun­nos­saan alueel­listen lento­yh­teyk­sien pitkä­jän­teistä turvaa­mista, junayh­teyk­sien kehit­tä­mistä ja Lakeland-alueen kansain­vä­lisen markki­noinnin vahvistamista.

Lisätie­toja

Maakun­ta­hal­li­tuksen puheen­joh­taja Katja Asikainen, [email protected], p. 044 314 1324, maakun­ta­joh­taja Markus Hirvonen, p. 050 357 7739, [email protected].

Matkai­li­ja­vero: yhteys­joh­taja Jarno Turunen, p. 0500 818 352, [email protected]

Maakun­ta­kaava 2045: suunnit­te­lu­joh­taja Pasi Pitkänen, p. 040 083 2572, [email protected]

EU:n monivuo­tisen rahoi­tus­ke­hyksen 2028–2034 valmis­telu: elinkeino- ja innovaa­tio­asian­tun­tija Maarit Siitonen, p. 0400 668 149, [email protected]