AKKE-hankkeet
2020 AKKE-rahoitetut hankkeet
Toteuttaja: Joensuun Popmuusikot ry
Hankkeen kesto: 1.8.2020 — 31.12.2020
Hankkeessa selvitetään yritysasiakkaiden tarpeita ja asiakaskokemusta, kehitetään myyntiaineistoa ja uusia myyntituotteita sekä rakennetaan verkkokauppa, joka integroidaan festivaalin digitaaliseen kassajärjestelmään. Näin luodaan uusia tuotteita ja kanavia Ilosaarirockin yritysmyyntiin, jonka tavoitteena on kohottaa Ilosaarirockin yritysmyynnin ja sponsoroinnin liikevaihtoa vuonna 2021. Hankkeen toimenpiteinä 1) selvitetään Ilosaarirockin yritysasiakkaiden tarpeita ja luodaan palvelumuotoilua hyödyntäen strategia palveluiden kehittämiseksi, 2) kehitetään uusia tuotteita yritysasiakkaille ja sponsoreille ja muotoillaan tuotteet Ilosaarirockiin sopiviksi, 3) luodaan kanava tuotteiden ostamista varten ja integroidaan tämä kanava Ilosaarirockin digitaaliseen kassajärjestelmään, 4) selvitetään karttapalvelu, jonka avulla Laulurinteen tapahtuma-alue on mahdollista tuotteistaa messutilan kaltaiseksi tilaksi Ilosaarirockia sponsoroivien yritysten ja tapahtumaan saapuvien vendoreiden käyttöön sekä selvitetään yhteistyökumppanit ja toteutetaan 3D-mallinnuksen pilotti, 5) kehitetään uusista tuotteista graafiset myyntimateriaalit ja tehdään tarvittavat integraatiot Ilosaarirockin verkkosivuille. Hankkeen kaikkien toimenpiteitä läpäisee asiakaskokemuksesta kumpuava palvelumuotoilu.
Toteuttaja: Pohjois-Karjalan kauppakamari
Hankkeen kesto: 15.6.2020 — 31.12.2020
Hankkeella haetaan ratkaisuja Pohjois-Karjalan alueella liiketoiminta- ja kasvuekosysteemien kehittämiseen koronaviruksen aiheuttamasta häiriötilanteessa ja sen jälkeen. Projektin tavoitteena on kannustaa yrityksiä toimintatapojen muutokseen ja uudenlaiseen arvonmuodostukseen uusien liiketoimintamahdollisuuksien synnyttämiseksi. Projektin päätavoite on tutkia mahdollisuuksia rakentaa Pohjois-Karjalan alueelle suur-/veturiyritysten ja pk-yritysten muodostamia arvoverkostoihin perustuvia liiketoiminta- ja kasvuekosysteemejä. Projektilla selvitetään eri toimintamalleja ekosysteemitoiminnan käynnistämiseksi ja kehittämiseksi. Projektilla selvitetään alueen pk-yritysten toimintaan vaikuttavien suur-/veturiyritysten teknologia-/palveluhaasteita. Tavoitteena on tunnistaa suur-/veturiyritysten kasvuhaasteita ja niiden valmiutta verkostoitua pk-yritysten kanssa uudenlaisen arvonmuodostuksen synnyttämiseksi. Lisäksi tavoitteena on tunnistaa ne pk-yritykset, jotka verkostoitumalla voivat vastata tunnistettuihin haasteisiin.
Toteuttaja: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Hankkeen kesto: 15.6.2020 — 31.5.2021
Hankkeen tavoitteena on vastata selviytymissuunnitelmassa kärkitoimenpiteeksi kirjattuun vetovoiman vahvistamisen tarpeeseen. Tavoitteena on erilaisin markkinoinnin keinoin tehdä Pohjois-Karjalaa tunnetuksi ja houkuttelevaksi maakunnan ulkopuolella ja siten auttaa alueen yrityksiä uuteen kasvuun. Kohderyhminä hankkeessa ovat maakunnan vetovoimaviestinnän strategiaan kirjatut, elinvoiman kannalta tärkeät kohderyhmät: osaava työvoima ja matkailijat. Korona ei ole poistanut osaajatarvetta maakunnasta vaan päinvastoin: jotta voimme minimoida koronan vaikutukset ja saada uusia menestystarinoita alueellemme, tarvitsemme eri alojen osaajia jatkossakin. Pohjois-Karjalan imago on juuri tällä hetkellä kiinnostava: edustamme kiireetöntä elämää ja elämäntapamme on luonnonläheistä. Haasteena on se, että Pohjois-Karjalassa ei ajatella olevan vapaita työpaikkoja tai kiinnostavia uramahdollisuuksia. Yhtenä tavoitteena hankkeessa on jatkokehittää aiemmin aloitettua rekrytointimarkkinoinnin konseptia ja siihen liittyvää toimijayhteistyötä alueelle sijoittumista harkitsevien osaajien osalta sekä hyödyntää koronakriisin synnyttämä muuttopotentiaali digitaalisella rekrykampanjalla. Myös matkailun osalta aktiivinen sisällöntuotanto ja digikampanjat toimivat tässä ajassa. Ne ohjaavat tulevaisuuden matkailijoita haaveilemaan seuraavasta reissusta. Kotimaan matkailijoihin ja muihin lähimarkkinoihin on hyvä panostaa ensimmäisenä jo saavutettavuuden vuoksi. Toisena tavoitteena hankkeessa onkin kokeilla digitaalista vaikuttajakampanjaa, jossa on tarkoitus herättää kotimaan matkailijoiden (myös some-vaikuttajien ja bloggaajien) kiinnostus Pohjois-Karjalaan ja sen luontokohteisiin sekä tuottaa samalla digitaalisia sisältöjä kohteista.
Toteuttaja: Etelä-Karjalan liitto
Hankkeen kesto: 1.11.2020 — 31.10.2022
Hankkeen tavoitteena on rakentaa uudenlainen risteilytuote Saimaalle ja Saaristomerelle. Suomesta puuttuu, jo muualla maailmassa suosittu, risteilytuote joka houkuttelisi matkailijoita alueille ja lisäisi alueiden palveluntarjontaa. Tämän hankkeen tavoitteena on rakentaa alueiden palvelutarjontaan, luontoon ja vesistöön perustuva risteilytuote. Hankkeen toimenpiteisiin kuuluvat tuotteen kuvaaminen, markkina-analyysi, toimintaympäristön kuvaaminen, palvelujen tuotteistaminen, viestinnän suunnittelu, sidosryhmien ja myyntikanavien kartoittaminen, operaattoriyhteistyö ja uusien operaattoreiden hakeminen, investor-muistion laatimisen sekä asiantuntijaryhmän rakentaminen. Hankkeen kohderyhmänä ovat pienet- ja keskisuuret yritykset. Hankkeen tavoitteena on rakentaa malli, jota mahdolliset paikalliset yrittäjät voisivat hyödyntää liiketoiminnassaan. Käyntisatamille ja reitin varren palvelutuottajille tämä tarkoittaisi uudenlaisia mahdollisuuksia kasvattaa matkailijamääriä, houkutella uutta yrittäjyyttä risteilyjen ympärille sekä parantaa käyntisatamien imagoa uudenlaisena risteilymatkakohteena.
2021 rahoitetut AKKE-hankkeet
Toteuttaja: Joensuun kaupunki
Hankkeen kesto: 1.2.2021 — 31.12.2021
Hankkeen tavoitteena on tehdä VisitJoensuu.fi ‑matkailuportaalista erittäin tyylikäs, myyvä, toimiva ja kattava sivusto, joka sisältää laajalti Joensuun matkailulliset palvelut. Niihin kuuluvat käyntikohteet, elämyspalvelut, nähtävyydet, luontokohteet, opastuspalvelut, majoitusliikkeet, ravintolat, kahvilat, tapahtumat, kokouspalvelut, liikuntapaikat ja ‑palvelut, ostospaikat, saunat, retkikohteet ynnä muut matkailijan palvelut. Sivusto lukeutuu maan parhaimpiin matkailusivustoihin, jossa näkyvillä olemisesta jokainen edellä mainituilla toimialoilla toimiva taho kokee kiistattomasti hyötyvänsä.
Hankkeen tavoitteena on saada aikaan uusia niin matalan kynnyksen kuin korkean ammattitason matkailutuotteita ja elämyspalveluita kotimaan matkailijoille. Tavoitteena on auttaa matkailusta eläviä joensuulaisyrityksiä toipumaan koronakriisistä sekä nostaa Joensuun matkailu valtakunnan tasolla esille täysin uudella volyymillä, brändillä ja välineillä. Tavoitteena on myös lujittaa matkailualan toimijoiden välistä vuorovaikutusta, jota aiemmin ei olla juurikaan koordinoitu. Hankkeen toimenpiteet: 1. VisitJoensuu.fi ‑matkailusivuston sisältöjen kehittäminen, 2. Matkailusivuston ja Joensuun tarjonnan valtakunnallinen markkinointi, 3. Matalan kynnyksen elämystuotteiden synnyttäminen Doerziin, 4. Uusien kaupallisten kärkimatkailutuotteiden synnyttäminen ideakilpailun avulla, 5.Visit Joensuu ‑brändin painettavan markkinointimateriaalin tuottaminen.
Toteuttaja: Joensuun kaupunki
Hankkeen kesto: 1.3.2021 — 30.6.2022
Hankkeessa määritetään tavoitetila ja toimenpiteet maineen vahvistamiseksi käytännön tekojen ja toiminnan kautta. Selvitystyö kattaa sekä huippu-urheilun että yksilötason arkisen liikunnan kansanterveysvaikutuksineen. Kaikki lajit huomioidaan. Hankkeessa 1) kartoitetaan urheilu- ja liikuntainfrastruktuurin nykytila 2) hahmotellaan toimintamalli, jolla vahvistetaan Joensuun kaupungin veto- ja pitovoiman sekä mielikuvaa 3) kartoitetaan seurojen ja muiden toimijoiden nykyisten yhteistyörakenteiden ja toimintatapoja, mitä voidaan tehdä vielä tiiviimmin ja kustannustehokkaammin yhdessä. 4) Selvitetään, että miten ja mihin kaikkeen urheilu ja liikunta kytkeytyvät Joensuun kaupungin strategiassa (imago, maine, opiskelu, yritystoiminta, aluetalous, tapahtumat jne.) 5) muodostetaan urheilukaupunki Joensuun tulevaisuustahtotila, sekä tehdään kokonaisuuden yhteenveto ja rakennetaan kehitysohjelman. Lisäksi hankkeessa käynnistetään urheilukaupunki Joensuun tavoite- ja toimenpideohjelman toimenpiteiden toteuttaminen.
Toteuttaja: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Hankkeen kesto: 01.03.2021–31.12.2021
Tavoitteena on Pohjois-Karjalan kestävän saavutettavuuden parantaminen henkilö- ja tavaraliikenteessä. Raideliikenteessä tehdään jatkoselvitys Karjalan radan nopeudennostamiseksi Joensuu-Imatra välillä. Tavaraliikenteen osalta selvitetään HCT-kuljetusten pullonkaulat ja niiden poistamiseksi toimenpiteet tie- ja katuverkon liittymien ja katuverkon sekä terminaali ja satama-alueiden sisällä lj-suunnitelmassa määritetyillä logistisissa solmupisteissä (Nurmes Pitkämäki, Lieksa Kevätniemi, Joensuu Raatekangas, Joensuun syväsatama, Kitee Puhos, Tohmajärvi Niirala ja Outokummun teollisuuskylä) sekä mahdollisesti muualla esille tulevissa yksittäisissä kohteissa. Joensuun ja Puhoksen satamien sekä Lieksan Kevätniemen osalta suunnitellaan tai päivitetään pistoraide suunnitelmat ja edistetään niiden toteuttamisvalmiutta. Projektikuljetusten osalta selvitetään mahdollisuudet alentaa maakunnan yritysten kuljetuskustannuksia koko kuljetusketjun osalta. Hankkeessa tarkastellaan ja tunnistetaan yrityskohtaisesti tehtävin haastatteluin esille nousevia ongelmakohtia tai haasteita kuljetusketjuissa ja esille nousevia tulevaisuuden tarpeita projektikuljetuksiin liittyen. Kohteet luokitellaan ja tehdään suunnitelma ongelmien vähentämiseksi esim. kuljetusreittisuunnittelun ja lupamenettelyn helpottamiseksi sekä muilla keskusteluissa eteenpäin vietävillä ideoilla sekä liikenneympäristön parantamisella että vaihtoehtoisilla kulkumuodoilla.
Toteuttaja: Outokummun matkailijayhdistys
Hankkeen kesto: 1.5.2021–30.6.2022
Hankkeen tavoitteena on edistää Outokummun matkailun ja matkailutoimijoiden selviytymistä koronaviruksen aiheuttamassa “taantumassa” ja luoda pohjaa ja uskoa matkailun uuteen nousuun tilanteen palatessa kohti “normaalia”. Tarkoituksena on lisätä matkailutoimijoiden (yhdistykset, yritykset, kulttuurialan toimijat, käsityöläiset, kunta) yhteistyötä ja ‑ymmärrystä Outokummussa ja sen lähikuntien kesken. Hanke kartoittaa myös lähikuntien (Polvijärvi, Liperi, Heinävesi) matkailun vetovoimatekijät ja matkailutoimijoiden kiinnostuksen seutukunnalliseen yhteistyöhön. Tavoitteena on löytää yhteiset vetovoimatekijät ja potentiaaliset matkailijaryhmät. Tarkoituksena on luoda pohjaa seutukunnallisille matkailun kehittämishankkeille sekä kannustaa paikallisia matkailutoimijoita käynnistämään omia hankkeitaan. Hankkeen toimenpiteet: TP 1 Selvitykset ja analyysit: a) matkailijatutkimukset (demografia, kiinnostukset kohteet, motiivit, matkailutulo), b) vastuullisen matkailun seutukunnallisen kehittämis- ja toimintasuunnitelman tekeminen, c) Outokummun Erä- ja luontokeskuksen käyttö- ja hoitosuunnitelman päivitys, d) toimijoiden yhteistyöhalukkuuden kartoitus. TP 2 Toimenpiteet ja osallistaminen: a) tiedotus hankkeesta ja matkailun mahdollisuuksista matkailutoimijoille ja sidosryhmille, b) matkailuillat (verkostoituminen), c) koulutukset (osaamisen kasvu ja verkostoituminen), d) mahdollisuuksien mukaan lähialueen kohteisiin tutustuminen, e) paikallisten ihmisten ja matkailutoimijoiden osallistaminen matkailun markkinointiin osallistavan ja interaktiivisen Outokummun kaupungin matkailusivuston tekemisen ja sosiaalisen median kampanjoiden kautta, f) Outokummun Vanhan kaivoksen kaivostunnelin mobiiliopastuksen kehittäminen pohjaten paikalliseen tarinankerrontaan.
Toteuttaja Visit Karelia Oy
Hankkeen kesto: 1.5.2021 — 31.12.2021
Hankkeen tavoitteena on edistää ja toteuttaa Pohjois-Karjalan ja Karjalan tasavallan välisen matkailusopimukseen kirjattuja toimenpiteitä, joiden tavoitteena on 1) maakuntaan kohdistuvan uuden kansainvälisen kasvun kiihdyttäminen, kun korona aiheuttamat matkailurajoitukset helpottuvat 2) uusien liiketoimintamahdollisuuksien avaaminen pohjoiskarjalaisille matkailutoimijoille hankkeessa rakennettujen verkostojen avulla. Hankkeen työpaketeissa tehdään 1) Pohjois-Karjalan näkyvyyden ja tunnettavauuden kasvu Venäjän markkinoilla sekä maakuntaan suuntautuvan matkailun kasvuun tähtäävät valmistelevat toimenpiteet. Työpaketissa tehdään selvitys Karjalan tasavallan yhteistyökumppaneiden tarjoamista viestintä- ja markkinointikanavista, rakennetaan uusia viestintä- ja markkinointiverkostoja, tehdään viestintäsuunnitelmaa ja toteutetaan viestinnän ja markkinoinnin pilottikokeiluja. 2) Pohjois-Karjalan, Etelä-Karjalan, Kainuun ja Karjalan tasavallan alueiden välisen yhteistyön koordinointi ja uusien verkostojen rakentaminen sekä uusien rajat ylittävien matkailutuotteiden ja ‑reittien tekeminen ja uusien tuotteiden ja palveluiden kokoaminen samalla sivustolle. Hankkeen tuloksena syntyy uusia viestintä- ja markkinointikanavia Venäjän markkinoille sekä laajempia yhteistyöverkostoja ja näkyvyyttä, uusia rajat ylittäviä matkailupaketteja sekä uusia reittejä venäläisille omatoimimatkailijoille.
Toteuttaja Maaseudun sivistysliitto ry
Hankkeen kesto: 15.5.2021 — 31.10.2021
Hankkeen tavoitteena on testata ja kehittää maakunnan eri veistotapahtumien yhteistoimintamallia, tuoda esiin uusia yhteistyömahdollisuuksia ja saada synergiaetua eri veistotapahtumien järjestämiseksi ja yhteismarkkinoimiseksi ja kehittää yleisötapahtumien (veistotapahtumien) virtuaalisia järjestämistapoja tuoda tapahtumat virtuaalisesti kaikkien ulottuville fyysisistä etäisyyksistä riippumatta ja luoda toimintamalleja koronaepidemian kaltaisten erityistilanteiden varalle. Lisäksi hankkeen tavoitteena on kiinnostuksen kasvattaminen, joka tuo paikkakunnille myös tapahtumien jälkeen ns. ”jälkiyleisöä” tutustumaan veistoksiin ja muuhun matkailutarjontaa lisääntyneen, virtuaalisen näkyvyyden avulla. Hankkeen toimenpiteinä 1) luodaan ja kootaan veistotapahtumien virtuaalinen toimintamalli, ja toteutetaan se kahdelle tapahtumalle: Suomen ensimmäiselle kivenveiston SM-kilpailulle ja kivenveistotapahtumalle sekä Karhufestivaalille. 2) tuotetaan Juuan, Ilomantsin ja yritys- ja muut yhteistyökumppanien ennen tapahtumaa ja tapahtuman aikainen audiovisuaalinen näkyvyys. Tämän toteuttamiseksi järjestetään asiantuntija-apua ao. tahon markkinointisisällön suunnittelussa ja annetaan neuvontaa ja ohjausta omatoimiseen tuottamiseen yritysten omilla ja muilla sosiaalisen median kanavilla. 3) Saadun kokemuksen perusteella kehitetään maakunnan veistotapahtumien taloudellisten yhteistyömalli 4) Verkostoidutaan ja tehdään yhteistyötä kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa 5) Ilomantsin veistopuiston ja Juuan kivitapahtumien liittäminen osaksi matkailuyritysten ohjelmatarjontaa.
Toteuttaja Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto LUT
Hankkeen kesto: 1.7.2021 — 31.3.2022
Hankkeen tavoitteena on selvittää mahdollisuudet investoida kemikaalien ja polttoaineiden valmistukseen uusiutuvalla energialla sekä uusiutuvan tuulisähkön alueellinen potentiaali Kiteen Puhoksen teollisuusalueelle ympäristöineen. Tavoitteena on myös vähentää alueen teollisuuden ja energian tuotannon hiilidioksidipäästöjä sitomalla hiilidioksidia puuteollisuuden liimoihin. Lopputuloksena on toimivan ekosysteemin kuvaus. Ekosysteemiä pyritään laventamaan maakunnalliseksi kartoittamalla mahdollisia maakunnallisia toimijoita eri tuotteiden alihankkijana tai hyödyntäjänä. Hankkeessa luodaan perusteet ekosysteemin teknisille ja taloudelliselle toteutukselle. Kartoitetaan ja kuvataan mahdolliset kuvan mukaiset laitosvaihtoehdot ja esitetään niiden massa- ja energiataseet. Näiden perusteella käydään läpi mahdollisia maakunnallisia ekosysteemipartnereita. Kartoitus sisältää myös tarvittavan energian ja hiilidioksidin hankintavaihtoehdot ja kustannukset. Erityisesti prosessissa olevat sivutuotteet; kaasut, lämmöt, happi ja muut käydään läpi hyötykäytön mahdollistamiseksi. Lopulliselle Ekosysteemikokonaisuudelle tehdään alustava investointilaskelma, jotta jatkotoimenpiteille on pohjaa.
Tarkasteltava ekosysteemi pitää sisällään tarkastelun mahdollisesta uusituvan tuulienergian tuotannosta alueella sekä mahdollisuudet korvata käytettävää energiaa esimerkiksi biokaasulla. Tuotettu sähkö myydään markkinoille, kun sähkön hinta on korkea. Ylijäävä tai halpa sähkö käytetään vedyn valmistukseen elektrolyysillä. Mikäli saatava sähkö ei riitä elektrolyysiä varten tai tuulivoimainvestointeja ei voi toteuttaa alueella, ostetaan sähkö verkosta sertifioituna. Ekosysteemisuunnittelussa huomioidaan Puolustusvoimien rooli kuten vaadittu tuulivoimalausunto. Selvitys pitää sisällään uusituvan tuulisähkön tuotannon mahdollisen sijoittelun, tuotantokapasiteetin ja tuotetun sähkön hinnan arvioinnin verrattuna verkosta ostettavaan sähköön, kaapatun hiilidioksidin ja sen kuljetuksen hinnan arvioinnin, sekä kemiallisen synteesin kustannusten arvioinnin. Hanke kattaa prosessisynteesin arvioinnin, eri prosessivaihtoehtojen tarkastelun, ja selvityksen prosessilaitteiden mahdollisista toimittajista.
Toteuttaja Business Joensuu, Karelia amk, Itä-Suomen yliopisto
Hankkeen kesto: 1.4.2021–30.6.2022
Joensuun kaupungin ja valtion välille on allekirjoitettu Innovaatiotoiminnan ekosysteemisopimus 2021–2027 osana pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaa. Ekosysteemisopimus on valmisteltu laajassa yhteystyössä Joensuun kaupungin, Business Joensuu Oy:n, Itä-Suomen yliopisto UEF:n, Pohjois-Karjalan maakuntaliiton, Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ja Karelia Ammattikorkeakoulu Oy:n kesken. Sopimuksen strategiset painopistealat ovat Bio- ja kiertotalous sekä Fotoniikka ‑liiketoiminta. Näillä painopistealoilla toteutetaan sekä yhteisiä että painoalakohtaisia toimenpidekokonaisuuksia, jotka on sopimuksessa alustavasti määritelty seuraavasti; 1) Tutkimuksesta liiketoimintaa (Research to Business), 2) Sovelluspolku (Application Track), 3) Biotalouden yrityskiihdyttämö (Bioregions Accelerator), 4) Kansainvälistymispolku (Global Track), 5) Bio- ja kiertotalousalojen arvoverkostoista kasvua ja 6) Photonics Center — Collaboratation for Business and Research (Phase II). Hankkeella käynnistetään ekosysteemisopimus 1.4. — 31.12.2021. Hankkeessa toteutetaan käynnistämiseen liittyviä toimenpiteitä kaikissa toimenpidekokonaisuuksissa lukuun ottamatta 4) Kansainvälistymispolku (Global Track) ‑toimenpidekokonaisuutta. Käynnistämisvaiheen sisältö on suunniteltu yhteistyössä Karelia Ammattikorkeakoulun ja Itä-Suomen yliopisto UEF:n kanssa. Käynnistysvaiheen toimenpiteet toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Business Joensuun, Karelia amk:n ja UEF:n kesken, vaikka suurin osa budjetista kohdentuu Business Joensuulle. Tämä malli, sis. johtaminen, resurssointi ja raportointi, on hyväksytty eri osapuolten kesken myös ekosysteemisopimuksen johtoryhmässä 8.4.2021.
Toteuttaja Visit Karelia Oy
Hankkeen kesto 1.9.2021–28.2.2022
Koronakriisi on muuttanut matkailualan toimintakenttää radikaalisti. Kansainvälinen kysyntä on väliaikaisesti pysähtynyt ja maakunnan matkailuyritykset ovat jo yli vuoden ajan olleet lähes täysin kotimaisen kysynnän varassa. Hankkeen tavoitteena on selvittää sisäiseen ja ulkoiseen dataan perustuen kotimaan markkinoiden pääkohderyhmät ja luoda kohderyhmämäärittelyihin perustuen kärkiviestit, joilla Pohjois-Karjalaa markkinoidaan matkailualueena jatkossa. Hankkeen tavoitteena on vastata koronaselviytymissuunnitelman mukaisesti kotimaanmatkailun tarpeisiin erityisesti brändäyksen saralla.
Hankkeessa testataan eri kärkiviestien ja kohderyhmien toimivuutta käytännössä talvikauden 2021–2022 markkinoinnissa monikanavaisen digitaalisen markkinointikampanjan kautta. Hankkeen toimenpiteiden kautta voidaan tukea talven 2021–2022 matkailusesongin onnistumista ja markkinointitoimenpiteiden kohdentamista sekä alueen imagon rakentumista myös pidemmällä aikavälillä koronaviruksen muuttamassa markkinassa.
Toteuttaja Visit Karelia Oy
Hankkeen kesto 1.9.2021–31.10.2023
Työ- ja elinkeinoministeriö toteutti avoimen haun aluekehittämisen teemaverkostoiksi ja kehittämisvyöhykkeiksi kevään 2021 aikana, johon valitsi vastaavat verkostot ja kehittämisvyöhykkeet. Visit Karelia Oy:n hakemus ”Pro Lakeland — vastuullisen matkailun verkostoyhteistyö Itä-Suomessa” sai rahoituksen osana aluekehittämisen teemaverkostoja 2021–2023. Maakuntaliitot toimivat verkostojen ja vyöhykkeiden rahoittavina viranomaisina ja rahoitus toteutetaan alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen (AKKE) ‑määrärahalla.
Hankkeen tavoitteena on mm. luoda itäsuomalainen Lakeland ‑verkosto matkailuun ja vahvistaa yhteistyötä Itä-Suomessa, koko Lakeland ‑alueella sekä Visit Finlandin suuntaan, luoda suuralueen yhteisen vastuullisen ja kestävän tekemisen ajatus matkailuun, lisätä maakuntien ja matkailutoimijoiden välistä tiedonvaihtoa, koordinaatiota ja yhteiskehittämistä, selvittää toteutusmahdollisuudet yhteisen Järvi-Suomen Lakeland ‑matkailualueen vastuulliseksi kehittämiseksi yhteisiin kärkitoimenpiteisiin, vahvistaa maakuntien välistä temaattista vastuullisen matkailun verkostoyhteistyötä, kokemustenvaihtoa ja kyvykkyyksien kehittämistä Lakeland ‑alueella sekä varmistaa Lakeland ‑verkoston jatkuvuus tulevaisuudessa. Hankkeen päämääränä on, että yritysten uudistumista, kasvua ja kansainvälistymistä vauhdittava yhteinen palveluekosysteemi pohjautuu yhä tiiviimpään sopimukselliseen matkailuyhteistyöhön ja työnjakoon sekä kumppanuuteen julkisten ja yksityisten palveluntuottajien kanssa.
Toteuttaja Juuan kunta
Hankkeen kesto 1.11.2021–30.10.2022
Hankkeen tavoitteena on Juuan matkailuelinkeinon toimintaedellytysten vahvistaminen hyödyntämään maakunnan matkailijavirrat ja muut kuutostien matkustajavirrat. Kolin ja Bomban läheisyyden lisäksi matkailijavirtojen osalta huomionarvoista on myös Juuan ja Retulahden sijainti itäisellä pääreitillä Vuokattiin ja pohjoiseen. Valtakunnallisten liikenne-ennusteiden mukaan Retulahden ohi liikkuu päivittäin parisen tuhatta matkailijaa ja matkailijamäärä nousee vuoteen 2040 mennessä kolmeen tuhanteen päivässä. Tavoitteena on sitouttaa projektista kiinnostuneet yrittäjät ja yritystoiminnasta kiinnostuneet henkilöt Retulahden alueen ja sen toiminnan kehittämiseen. Hankkeessa mm. selvitetään alueen soveltuvuutta virkistys- ja matkailukäyttöön, kartoitetaan alueen logistiset ratkaisuvaihtoehdot, valmistellaan ja käynnistään alueen yhteistyöverkosto, avainroolissa lähialueen yritykset sekä huolehditaan alueen käytön suunnittelun ekologisesta kestävyydestä ja energiatehokkuudesta ja tehdään jatkosuunnitelma alueen rakentamista ja kehittämistä.
Toteuttaja Joensuun kaupunki
Hankkeen kesto 1.12.2021–30.6.2022
Hankkeen tavoitteena on antaa työkaluja nostaa Joensuun rahtisatama asemaa Saimaan alueen vilkkaimmaksi satamaksi ja saada Joensuun sataman rahtimäärät sellaiseksi, jotta satama voisi olla jatkossa osa TEN‑T satamaverkkoa. Hankkeessa laaditaan Saimaan rahtiliikenteen toimintaympäristöanalyysi ja kehitysnäkymien määrittäminen sekä näistä johdetut yksilöidyt toimenpide-esitykset Joensuun rahtisataman kehittämiseksi. Selvitetään rahtisataman palveluiden ja infrastruktuurin nykytila sekä uuden satama- ja laiturialueen kokonaisuuden ja toimintojen niveltyminen jo olemassa olevaan satama-alueeseen ja kaupunkirakenteeseen. Tuotetaan vaiheistettu kokonaisnäkemys rahtisataman tulevaisuusvisiosta, kasvusta, maankäytöstä, infrastruktuurista ja palveluista pitkälle tulevaisuuteen. Tarkastelussa tuotetaan sataman kasvuskenaariot sekä yksilöidyt toimenpide-esitykset Joensuun rahtisataman kehittämiseksi, sekä tiekartta Joensuun rahtisataman kehittämiseksi Suomen ympäristöystävällisimmäksi ja hiilineutraalimmaksi satamaksi ml. tulevaisuuden laivojen vaatiman maasähköpalvelun tarve ja toteutusperiaatteet. Lisäksi hankkeessa arvioidaan sataman yhteiskuntataloudelliset kokonaisvaikutukset ja vuorovaikutus ympäröivään kaupunkirakenteeseen sekä sataman mahdollisuudet edistää Saimaan alueen risteilymatkailua.
Toteuttaja Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy KETI
Hankkeen kesto 13.12.2021–31.10.2022
Pajarinniemen matkailualue on kooltaan ja liikevaihdoltaan Kiteen ja koko eteläisen Pohjois-Karjalan kärkikeskittymä matkailusektorilla. Rakennettua infrastruktuuria alueella on jo paljon, mutta varsinkin nykyaikaisten laadukkaiden majoitustilojen puute on viime vuosina ollut yksi suurimmista kasvun esteistä. Alueen konseptoinnilla ja siihen keskittyvällä Master Plan ‑kehittämissuunnitelmalla haetaan tähän ratkaisua. Hankkeen tavoitteena on tukea ja kiihdyttää Pajarinniemen matkailualueen kehittämis- ja investointisuunnitelmia luomalla alueelle koko sen käyttöpotentiaalin huomioiva yhtenäinen kehittämissuunnitelma. Suunnitelmalla varmistetaan vetovoimaisen, toimivan ja innovatiivisen aluekokonaisuuden synnyttäminen niin uusia investointeja, kuin investoijia ja sijoittajia varten. Hankkeessa laaditaan kehittämissuunnitelma, joka ottaa maankäytön, kaavojen ja rakennettavan infrastruktuurin ohella huomioon myös koko matkailualueen konseptin ja sitä kautta tapahtuvan perustoiminnan kehittämisen. Hanke koostuu kolmesta toisiaan tukevasta toimenpidekokonaisuudesta: 1) Master Plan ‑kehittämissuunnitelma 2) Markkinointisuunnitelma ja ‑materiaalit 3) Käytännön markkinointitoimenpiteet: Investoijien ja sijoittajien hakupilotoinnit.
Toteuttaja Liperin kunta
Hankkeen kesto 1.1.–31.12.2022
Hankkeen tavoitteena on käynnistää Liperin kunnan alueella sijaitsevan Pärnävaaran urheilukeskuksen kehittäminen monipuoliseksi, ympärivuotiseksi liikunta‑, vapaa-ajan ja matkailukeskukseksi laatimalla Pärnävaara master plan. Master plan ‑työssä sitoutetaan paikallisia, seudullisia ja maakunnallisia toimijoita ja yrityksiä pitkäjänteiseen kehittämistyöhön sekä käynnistetään ensimmäiset alueen kehittämistoimenpiteet ja Pärnävaaran markkinointi. Hankkeessa laaditaan Pärnävaaran käyttöä ja kehittämistä tukeva master plan vuosille 2022–2030 sekä pitkän tähtäimen vision osalta vuoteen 2040. Master plan on strateginen suunnitelma, jonka tarkoituksena on ohjata alueen maankäytöllistä kehittämistä ja siinä arvioidaan mm. mitä matkailutuotteita ja muita palveluita alueelle on mahdollista ja perusteltua kehittää. Se sisältää myös konkreettisen kehittämis- ja investointisuunnitelman kustannusarvioineen. Samanaikaisesti käynnistetään alueen ensimmäiset kehittämis- ja markkinointitoimenpiteet, joilla houkutellaan alueelle lisää kävijöitä.
Toteuttaja Itä-Suomen liikuntaopisto Oy
Hankkeen kesto 1.2.2022–31.10.2022
Hankkeen tavoitteena on käynnistää resurssiviisaan testausympäristön toiminta ja kehittäminen, joka hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla jo olemassa olevia tiloja, välineistöä ja ympäristöjä ilman lisäinfraa. Hanke nivoo yhteen hankkeeseen osallistuvien tahojen testaus- ja tutkimusosaamisen sekä ‑välineistön ja mahdollistaa laadukkaiden testauspalvelujen toteuttamisen huippu- ja kilpaurheilun, aktiiviliikkujien ja kansanterveyden tarpeisiin. Hankkeessa kartoitetaan olemassa olevat välineet ja tilat sekä selvittää millaisilla palveluilla on kysyntää sekä mahdollisuus palvella käyttäjiä mahdollisimman laajalti. Tavoitteena on myös selvittää ja kirkastaa eri toimijoiden roolit, vastuut ja tavoitteet testausympäristön kehittämisessä, palveluntarjoamisessa ja tilojen ja välineistön ylläpidossa. Tavoitteena on että testauspalvelut tulevat palvelemaan myös omasta hyvinvoinnistaan kiinnostuneita aktiiviliikkujia, työyhteisöjä sekä ikääntyviä.
2022 rahoitetut AKKE-hankkeet
Toteuttaja Karelia amk
Hankkeen kesto 1.3.–31.12.2022
MUISTI JA TYÖ – työikäisten muistiterveys ja työssä jatkaminen ‑hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa muistiterveyteen liittyvästä tutkimuksesta ja kehittämisestä, selvittää Pohjois-Karjalassa toimivien yritysten ja organisaatioiden kokemuksia ja tietoisuutta muistiterveydestä, lisätä yritysten ja organisaatioiden, sekä työnantajien että esimiesten, tietoisuutta työikäisten muistisairauksista sekä luoda perustaa jatkokehittämiselle. Hankkeen työpaketeissa tehdään katsaus aihepiiriin liittyvästä tutkimuksesta ja kehittämisestä sekä tulosten hyödynnettävyydestä, tehdään kartoitus Pohjois-Karjalassa toimivien yritysten ja organisaatioiden tilanteesta: kokemukset ja tietoisuus työikäisten muistisairauksista, näkemykset työyhteisön ja esimiesten tietoisuudesta ja asenteista sekä toiminnan kehittämistarpeista. Lisäksi hankkeen tuloksista tiedotetaan työikäisten muistisairauksista työelämän kehittämisen näkökulmasta ja valmistellaan hankkeen tuloksiin perustuvia toimenpide-ehdotuksia uudistus- ja kehittämisprosessin perustaksi.
Toteuttaja Kontioloikka ja Kontu ry
Hankkeen kesto 1.4.–30.9.2022
Hankkeen tavoitteena on mahdollistaa edellytykset tulevien ampumahiihdon maailmanmestaruuskisojen hakemiselle vuodelle 2027 sekä kilpailuiden onnistuneelle toteuttamiselle Pohjois-Karjalassa. Kontiolahdella on järjestetty edellisen kerran ampumahiihdon maailmanmestaruuskilpailut vuonna 2015. Perinteisesti kisapaikkakunta on saanut MM-kisat järjestettäväkseen 10–15 vuoden välein, joten Kontiolahdella on hyvä mahdollisuus vuoden 2027 kisahauissa. Hankkeen tärkein tulos on se, että Kontiolahdelle myönnettäisiin MM-kisat järjestettäväksi vuonna 2027. Hankkeen muina tuloksina Kontiolahden alueen tunnettuus kv-markkinoilla ja kansainvälisenä kisajärjestäjänä lisääntyy. Hankkeen konkreettisia toimenpiteitä ovat mm. kisahaun valmistelu, siihen liittyvä markkinointi sekä esittelymatkat.
Toteuttaja Lieke Oy
Hankkeen kesto 1.4.–30.11.2022
Hankkeen tavoitteena on käynnistää laajamittaisen puutuoteteollisuuden kehittämisen aikakausi Lieksassa. Hankkeessa tehdään selvitys siitä, millaisilla toimilla Lieksassa voidaan käynnistää tulevaisuuden puutuoteteollisuuden ekosysteemi. Hankkeen aikana kartoitetaan mahdolliset yhteistyökumppanit niin teollisuudesta, kuin myös tutkimus‑, kehitys- ja koulutuslaitoksista tulevaisuuden puutuoteteollisuuden ekosysteemin luomiseksi. Uudenlainen puutuoteteollisuuden ekosysteemi auttaa yrityksiä ja kuntaa luomaan vähähiilisen teollisen tulevaisuuden askelmerkit Lieksaan.
Toteuttaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ja Visit Karelia Oy
Hankkeen kesto 1.5.2022–30.6.2023
Hankkeen tavoitteena on luoda käyttäjille avoin ja maksuton kartta- ja reittitietopalvelu, joka palvelee sekä kotimaisia, että kansainvälisiä matkailijoita. Hankkeen tarkoitus on tuottaa valittuun palveluun digitaalista sisältöä maakunnan virkistysreiteistä ja kohteista. Nämä tuotetaan Outdoor Active ‑alustalle, joka antaa lopputuotteelle laajaa näkyvyyttä myös kansainvälisillä markkinoilla, mikä on hankkeen yksi keskeinen lähtökohta. Palveluun tuotetaan alkuvaiheessa maakunnan keskeiset ulkoilureitit: retkeily- ja vaellusreitit sekä pyöräily-/maastopyöräilyreitit sisältäen monikäyttö-/yhteiskäyttöreitit (patikointi-juoksu-mtb) sekä niitä palvelevat keskeiset kohteet, kuten lähtöpaikat, taukopaikat ja pysäköintipaikat. Hankkeessa selvitetään myös melonta- ja hiihtoreittien sekä moottorikelkkaurien tarve.
Lisäksi hankkeessa kartoitetaan yritysten kiinnostus päivittää omia tietojaan palveluun. Hanke toteutetaan Visit Karelia oy:n kanssa, jolloin reitit sijoittuvat myös heidän sivuilleen ja koko maakunnan reittisektoria voidaan markkinoitua yhdestä paikasta yhtenäisin tietosisällöin yhtenäisellä ilmeellä.
Toteuttaja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riveria
Hankkeen kesto 1.6.2022–31.3.2023
Hankkeen tavoitteena on pilotoida kaivosalalle uusi koulutustuote, Training Mine tukemaan mm. kaivostyön, rikastuksen, avolouhinnan sekä maanalaisen kaivoksen osaamisaloja sekä täydennys ja yrityskoulutuksia. Konsepti pitää sisällään kolmivaiheisen koulutuskokonaisuuden: alkuopetuksen, TrainingMine ‑ympäristössä opiskelun sekä työpaikalla oppimisen. Kaivosalalla toimintojen syklit ovat pitkiä, mutta ympäristössä tapahtuvat muutokset nopeita mm. suhdannevaihteluiden, vihreän siirtymän, liikenteen sähköistymisen, uusiutuvan energiantuotannon, digitalisaation sekä kiertotalouden käyttöönoton vuoksi. Kaivosalan toimintaympäristöt ovat hyvin vaihtelevia riippuen mm. kaivoksen koosta, toimintatavoista, sijainnista sekä innovaatioiden käyttöönotosta. Tällä hankkeella kehitetään pilottitoteutus TrainingMine-konseptiin, jonka pohjalta voidaan tukea laajempaa uudistus- ja kehitysprosessia kaivosalan koulutuksessa. Alan keskeisten monikansallisten yritysten kanssa solmitaan yhteistyösopimukset, jotka mahdollistavat kustannustehokkaan tavan kerätä digitaalista operaattoridataa vaiheistetun opetusmallin tueksi koulutusmoduuleja hyödyntäen. Lisäksi kumppanuussopimusten avulla rakennetaan verkostoa, joiden pohjalta voidaan rakentaa laajempaa jatkokehitystä.
Toteuttaja Itä-Suomen yliopisto
Hankkeen kesto 1.6.2022–31.12.2022
Ilmastonmuutoksen hillintä ja biotalouteen siirtyminen Suomessa lisää metsäbiomassan käyttöä erilaisiin teollisuuden tarpeisiin. Metsäbiomassasta valmistetuilla tuotteilla (esim. sahatavara ja kuitutuotteet) voidaan korvata fossiilis-intensiivisiä tuotteita (esim. muovit, betoni ja teräs) ja fossiilisia polttoaineita (esim. kivihiili ja öljy). Jotta metsien ja puunkäytön ilmastollinen kestävyys voidaan turvata, tämä vaatii kokonaisvaltaisia tarkasteluja metsien ja puunkäytön hiilitaseista. Koska metsien rakenne ja puun käyttö voivat poiketa alueellisesti, metsänhoidon ja ainespuun eri hakkuutasojen vaikutuksia metsien ilmastonmuutoksen hillintäpotentiaaliin on tarkasteltava maakuntatasolla.
Hankkeessa selvitetään mallisimulointeihin perustuen Pohjois-Karjalan metsien ja puunkäytön hiilitaseet erilaisissa metsänhoito- ja hakkuuskenaarioissa 50 vuoden ajanjaksolle (2020–2070). Hiilitase sisältää hiilivarastojen muutokset metsissä (puut ja maaperä) ja puutuotteissa sekä puutuotteiden ja puupohjaisen energian laskennalliset korvaushyödyt, kun niillä korvataan fossiilis-intensiivisiä tuotteita ja fossiilista energiaa. Eri metsänhoito- ja hakkuuskenaarioita vertailemalla voidaan laskea metsien ja puunkäytön ilmastovaikutuksia Pohjois-Karjalassa.
Toteuttaja EduSilva ry
Hankkeen kesto 1.7.2022–31.12.2023
Suomen metsätalous ei ole pystynyt poistamaan 90-luvulta alkanutta taimikoiden ja nuorten metsien hoitovajetta. Piittaamattomuus hyvän metsänhoidon periaatteista on johtanut yli miljoonan hehtaarin rästeihin. Pohjois-Karjalassa on niin metsätalouden, puutuotevalmistuksen, rakentamisen, kone- ja laitevalmistuksen sekä markkinoinnin alueilla erinomaisia pk-yrityksiä, joilla on hyvät kasvun edellytykset, koska puutuotteiden markkinakehitys on ollut suotuisa. Tämän hankkeen tavoitteena on parantaa toimijoiden innovointikykyä, jolla pienpuu on jalostettavissa puutuotteiksi. Kansainvälisten markkinoiden murros edellyttää nopeaa kykyä reagoida muuttuviin tilanteisiin.
Hankkeessa muodostettava 5–7 yrityksen ja viiden kehitysasiantuntijan dialogiperustainen innovointiverkosto tulee työskentelemään kokonaisuutena ja pienryhmissä SITRAN 2019 julkistaman Erätauko-ohjelman mukaisesti. Tavoitteena on tunnistaa nousevat teknologiat, joita voidaan hyödyntää lähes heti tai viimeistään kolmen vuoden aikajänteellä puutuotearvoketjuja edelleen kehitettäessä. Lupaavimmat aihiot pilotoidaan ja kaikki neljän työpaketin tulokset julkaistaan painettuina raportteina ja verkossa.
Toteuttaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Hankkeen kesto 7.4.2022–30.9.2022
Keväällä 2022 tapahtunut kansainvälisen toimintaympäristön muutos vaikuttaa myös Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien aluekehittämisen lähtökohtiin. Maakunnilla on ollut tiivistä yhteistyötä Venäjälle niin kaupan, matkailun ja TKI-toiminnan aloilla kuin kansalaisyhteiskunnan tasolla. Vaikutukset näkyvät myös liikenteessä ja logistiikassa, turvallisuusympäristössä, energiataloudessa ja huoltovarmuudessa sekä työvoimakysymyksissä. Näiden ja muiden välittömien ja pitkän aikavälin vaikutusten arvioiminen erityisesti aluekehitykseen on nopealla aikataululla välttämätöntä, jotta alueen kykenevät käynnistämään korjaavia toimenpiteitä kielteisten vaikutusten pienentämiseksi.
Hankkeen välitön tavoite on, että alueiden tietämys ja ymmärrys Ukrainan kriisin vaikutuksista aluekehitykseen on lisääntynyt. Lisäksi hankkeen tuloksena alueiden valmius käynnistää korjaavia toimenpiteitä on parantunut sekä alueiden resilienssi kohdata äkillisiä toimintaympäristön muutoksia on vahvistunut. Kohderyhminä ovat Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien liitot, jotka toimivat maakuntiensa aluekehitysviranomaisina (Etelä-Savo, Kainuu, Keski-Pohjanmaa, Lappi, Pohjois-Karjala, Pohjois-Pohjanmaa ja Pohjois-Savo) sekä näiden alueiden ELY-keskukset.
Hankkeessa laaditaan raportti Ukrainan kriisin vaikutuksista erityisesti aluekehitykseen Itä- ja Pohjois-Suomessa. Selvityksessä arvioidaan ja analysoidaan välittömiä ja pitkän aikavälin vaikutuksia seuraaviin aluekehittämisen teemoihin: 1. Liikenne ja logistiikka, 2. Turvallisuus, 3. Energiatalous ja huoltovarmuus, 4. Kansalaisyhteiskunnan toiminta, 5. Työvoima ja koulutus, 6. Elinkeinot. Lisäksi hankkeessa järjestetään loppuwebinaari, joka on tarkoitettu IP-alueen toimijoille ja sidosryhmille.
Toteuttaja Itä-Suomen yliopisto
Hankkeen kesto 1.5.2022–30.9.2023
Itä-Suomen yliopistossa käynnistyy syksyllä 2023 tekniikan alan koulutus, jolla pyritään vastaamaan tekniikan alan osaajapulaan Itä-Suomen alueella. Koulutus on suunniteltu vastaamaan tunnistettuihin tekniikan alan tulevaisuuden osaamistarpeisiin. Hankkeessa käynnistetään koulutuksen suunnittelu ja koordinointi sekä luodaan koulutussisällöt yhteistyössä alueen yritysten kanssa siten että ne vastaavat alueen yritysten tarpeisiin. Tavoitteena on myös luoda kattava opiskelijoiden harjoitteluverkosto alueen yrityksiin. Tekniikan koulutuksen suunnitteluhanke toteutetaan sekä Pohjois- Karjalassa että Pohjois-Savossa. Hankkeen toimenpiteet hyödyttävät molempien maakuntien yritystoimintaa ja alueiden kehittymistä.
Toteuttaja Business Joensuu
Hankkeen kesto 1.9.2022–28.2.2023
Hankkeen tavoitteena on luoda Pohjois-Karjalan luovien alojen kehittämispolku konkreettisine sisältöineen ja tavoitteineen. Hankkeessa luodaan Business Joensuulle toimintamalli luovien alojen kehittämispalveluksi,
tiivistetään ja konkretisoidaan yhteistyötä Business Finlandin kanssa luovien alojen valtakunnallisessa kehittämiskokonaisuudessa ja käynnistetään verkostoituminen eri puolella Suomea olevien kehittämisyhtiöiden ja muiden toimijoiden kanssa, jotka tarjoavat palveluja luovien alojen kehittämiseen.
Hankkeen konkreettisina toimenpiteinä haastatellaan luovien alojen ja muiden toimialojen yrityksiä ja toteutettiin kaksi pilottikokeilua. Hankkeessa järjestetään tapahtuma, jonka tavoitteena yhdistää luovien alojen ja muiden alojen ammattilaisia, luoda mahdollisuuksia verkostoitumiseen ja yhteistyöhön sekä edistää luovien alojen alan kehitystä.
Toteuttaja Joensuun kaupunkikeskustayhdistys ry
Hankkeen kesto 1.10.2022–31.1.2024
Hankkeen tavoitteena on lisätä kaupunkikeskustan viihtyisyyttä ja vetovoimaa hyödyntämällä elämystaloutta ja luovien alojen osaamista ja keinoja. Hanke pyrkii tukemaan Joensuun kehittymistä kiinnostavaksi paikaksi yrittää ja sijoittaa uusia työpaikkoja. Hankkeen konkreettisina toimenpiteinä järjestetään koulutustilaisuuksia yrityksille sekä järjestetään elämystapahtuma kaksi kertaa kaupunkikeskustassa. Tapahtumien tarkoituksena on lisätä kaupunkikeskustan vetovoimaa.
Toteuttaja Luonnonvarakeskus / rahoitus Kainuun liiton kautta
Toteutusaika: 1.10.2022–31.12.2023
Hanke tuottaa tietoa IP-maakunnille (Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Etelä-Savo) ja Etelä-Karjalan maakunnalle metsien muutoksesta 1960-luvun jälkeen, suometsistä sekä arvioita metsien hakkuumahdollisuuksista ja hiilinieluista. Lisäksi hankkeessa arvioidaan kohdemaakunnittain metsien lisäsuojelun vaikutuksia hakkuumahdollisuuksiin tulevina vuosikymmeninä ja arvioidaan lisäsuojelun potentiaalisia taloudellisia vaikutuksia. Hankkeessa tuotettu tieto palvelee alueellista liiketoimintaa, metsien monimuotoisuuden turvaamisen edistämistä ja ilmastonmuutoksen hillintää koskevaa keskustelua sekä tukee strategista päätöksentekoa.
Toteuttaja Itä-Suomen liikuntaopisto Oy
Hankkeen kesto 1.1.2023–31.12.2023
Hankkeen tavoitteena on syventää kehitystyötä ampumahiihdon valmennuskeskustoiminnan kehittämiseksi ja vakiinnuttamiseksi Kontiolahden ja Joensuun alueella. Hankkeen aikana eri toimijoiden rooleja selkiytetään, laaditaan toimenpide- ja investointisuunnitelma valmennuskeskustoiminnan perustamiksi, pilotoidaan ammunnan etävalmennuspalvelu sekä kartoitetaan digitaalisia ratkaisuja, joita voidaan käyttää kestävyysurheilussa ja ammunnassa. Hanke vahvistaa Joensuun seudun asemaa ampumahiihdon valmennus- ja harjoittelupaikkana sekä urheilijoiden kaksoisuramahdollisuuksia.
Toteuttaja ProAgria Itä-Suomi
Hankkeen kesto 1.12.2022–30.6.2023
Hankkeen tavoitteena on valmistella pohjoiskarjalaisten elintarvikkeiden viennin aloittamista Japaniin. Hankkeessa tarjotaan tietoa Japanin elintarvikemarkkinoiden vientiprosesseista, potentiaalisista maahantuojista, jakelukanavista ja tuotteiden sijoittumisen mahdollisuuksista premium‑, lahja- tai muuhun erikoiskategoriaan sekä niihin liittyvistä pakkausvaatimuksista. Lisäksi hankkeessa vieraillaan Foodex-messuilla Japaniin suuntautuvan verkostoitumismatkan yhteydessä. Hanke toimii pilottikokeiluna laajemmalle elintarvikevientikokonaisuudelle, jonka avulla tavoitellaan pohjoiskarjalaisille elintarvikkeille uusia liiketoimintamahdollisuuksia Japanissa.
Toteuttaja Karelia ammattikorkeakoulu Oy
Hankkeen kesto 1.1.2023–31.12.2023
Hankkeen aikana käynnistetään Karelia-ammattikorkeakoulussa toimintaterapeuttikoulutus, jota ei aiemmin ole ollut tarjolla Itä-Suomessa. Hankkeessa kootaan yhteistyössä Siun soten, alueen yritysten sekä Joensuun kaupungin kanssa uusiin teknologioihin (etä- ja digiosaaminen) sekä väljästi asutun alueen vaativaan ja haastavaan kuntoutustarpeeseen liittyvät uudenmuotoiset koulutus- ja kehittämissisällöt. Hankkeessa luodaan vetovoimaisen tutkimus- ja oppimisympäristön tiekartta. Tavoitteena on myös rakentaa maakunnan pitovoimaa tukeva työelämäläheinen toimintakulttuuri työnantajien kanssa, jolla tuetaan opiskelijoiden työelämässä tarvittavien käytännönharjoittelujen onnistumista sekä opiskelijoiden verkostoitumista kuntoutuspalveluja tuottaviin yrityksiin.
Toteuttaja Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto LUT
Hankkeen kesto 15.11.2022–31.5.2023
Hankkeen tavoitteena on analysoida sähkömarkkinahyötyjä, joita tuulivoiman sijoittaminen myös Itä- ja Kaakkois-Suomeen toisi. Tuulivoiman sijoittuminen vain Länsi- ja Pohjois-Suomeen synnyttää suuria tehon vaihteluita haitaten sähkömarkkinoiden vakautta. Säärintamien liikkeiden mukaan Itä- ja Länsi-Suomessa tuulee usein hieman eriaikaisesti, joten tuulivoiman sijoittaminen myös Itä-Suomeen tasaisi sähkömarkkinoiden hintavaihtelua ja pienentäisi säätövoiman tarvetta.
Hankkeessa stimuloidaan Suomen tuulivoiman tuotannon muutoksia tilanteessa, jossa tuulivoimaa sijoitettaisiin myös Itä- ja Kaakkois-Suomeen. Lähtötietona käytetään nykyisiä tuulivoiman tuotantotietoja sekä sähkömarkkinoiden lähtötietoja. Näihin yhdistetään simuloitu tuulivoimantuotantoprofiili kuvitteellisen Itä- tai Kaakkois-Suomeen sijoittavan merkittävänkokoisen tuulipuiston kohdalta. Sähköpörssin tarjoustietojen perusteella määritellään tuulivoiman hajauttamisen oletettavia vaikutuksia sähkön hintaan. Näiden simulaatioiden perusteella määritellään Itä- tai Kaakkois-Suomeen sijoittavan tuulivoiman kansantaloudelliset vaikutuksia sähkömarkkinavaikutusten osalta.
Toteuttaja Joensuun kaupunki
Hankkeen kesto 1.1.2023–31.12.2024
Joensuussa on ajauduttu tilanteeseen, jossa työttömyys on edelleen korkealla, vaikka samaan aikaan avoimien työpaikkojen määrä on suuri. Tilanteeseen pyritään vastaamaan ”Helposti Joensuuhun – uudet palvelumallit työntekijöille ja perheille Suomesta tai ulkomailta” ‑hankkeen avulla. Hankkeen tavoitteena on saada Joensuuhun pysyvästi asettuvia uusia asukkaita ja työntekijöitä yritysten tarpeisiin, pilotoida toimintamallia, jossa kaikkia muualta muuttavia työntekijöitä perheineen palvellaan uudella tavalla sekä löytää hankkeeseen sitoutuneisiin alueen yrityksiin 120–140 uutta työntekijää.
Hankkeessa Joensuun kaupunki pilotoi uudella otteella toimintamallia, jonka ideana on ”Tule meille, saat työpaikan ja helpon asettumisen” ja siten madaltaa kynnystä muuttaa uuteen kaupunkiin, ja Business Joensuu luo palveluprosessin, jonka avulla yrityksiin pyritään löytämään heidän tarpeidensa mukaisia työntekijöitä. Mikäli pilotointi osoittautuu toimivaksi, toimintaa jatketaan osana kaupungin peruspalveluita. Hankkeella pyritään osaltaan vastaamaan kiristyvään globaaliin kilpailuun osaavista työtekijöistä ja sen toimenpiteet tukevat maakuntaliitonkin tekemää brändimarkkinointia.
Toteuttaja Geologian tutkimuskeskus
Hankkeen kesto 1.1.2023–31.12.2024
Hankkeessa kehitetään automatisoidun mineralogian soveltamista ja käyttöä rikastushiekkojen hyödyntämispotentiaalin maksimoimiseksi. Nykyisellään GTK Mintecin mineralogisesta tutkimuksesta saadaan näytteiden mineralogia, mutta ei hyödynnettävyystietoja. Nämä tiedot halutaan yhdistää näytteiden lähtötietoihin: hankkeessa kehitetään menetelmä, jonka avulla kaikkien malmin sisältämien mineraalien hyödyntämismahdollisuudet tunnistetaan, analysoidaan ja visualisoidaan systemaattisesti jo rikastusprosessia suunniteltaessa. Hankkeen tavoitteena on kehittää tietokanta ja menetelmät, joilla laaditaan automatisoitu analyysi ja visualisointi rikastushiekkojen soveltuvuudesta eri käyttökohteisiin, sisältäen tietoa myös rikastettavuudesta ja mahdollisista haitallisista komponenteista. Hankkeen tuloksena saadaan systemaattinen automatisoitu tiedon tuottaminen rikastusjätteiden kiertotalousominaisuuksista, ja tulokset edesauttavat kiertotalousliiketoiminnan synnyttämistä kaivosten sivuvirtojen ympärille jo varhaisessa suunnitteluvaiheessa.
2023 rahoitetut AKKE-hankkeet
Toteuttaja Business Joensuu Oy
Hankkeen kesto 1.1.2023–30.9.2023
Hankkeen tavoitteena on muodostaa yhteinen ja ajankohtainen strateginen tahtotila Joensuun lentoaseman ja sen alueen tulevaisuudesta sekä tuottaa Joensuun lentoaseman kehittämissuunnitelma konkreettisine toimenpide-ehdotuksineen, jolla Joensuun lentoliikenne ja lentoasema-alue pystyvät kehittymään kilpailukykyiseksi tulevaisuudessa. Hankkeen toimenpiteenä hankkeessa toteutetaan Joensuun lentoasema-alueen kehittämissuunnitelma, jossa selvitetään lentoaseman kehittämispotentiaali ja laaditaan kehittämistoimenpiteet. Hankkeen tuloksena syntyy Joensuun lentoaseman kehittämisselvitys konkreettisine toimenpide-ehdotuksineen. Hankkeen vaikutuksina Joensuun lentoaseman alueelle luodaan edellytyksiä uudelle, laajemmalle ja monipuolisemmalle käytölle, esimerkiksi uutta yritystoimintaa.
Toteuttaja Juuan kunta
Hankkeen kesto 1.3. 2023–31.10.2023
Hankkeessa laaditaan kehittämissuunnitelma Juuan Tahkovaaran alueelle, jonka laajuus on yli 3000 hehtaaria. Alueella on luontokokonaisuus, joka on kasvistoltaan erittäin arvokasta. Juuan kunnan tavoitteena on kehittää alueen luontomatkailua ja nostaa alue kansallisesti merkittäväksi retkeilyalueeksi. Hankkeen tavoitteena on selvittää Tahkovaaran alueen hyödynnettävyyttä matkailussa ja suunnitella siihen tarvittavia reitti- ja ohjelmapalveluinvestointeja. Hankkeessa laaditaan muun muassa Tahkovaaran aluekartoitus, tehdään kävijämäärien arviointi ja kävijäryhmien profilointi sekä alueelle kunnostettavien ja uusien reittien rakentamisen ja vaiheistuksen suunnittelu. Hankkeessa tehdään yhteistyötä kunnan ja paikallisten yritysten sekä asukkaiden kanssa, jotka tuntevat alueen.
Toteuttaja Pielisen Karjalan kehittämiskeskus Oy
Hankkeen kesto 1.2.2023–31.7.2023
Hankkeessa laaditaan Nurmeksen Vihreän teollisuuden kehittämissuunnitelma, jota hyödynnetään alueen markkinoinnissa, uusien yritysten hakemisessa Vihreän teollisuuden alueelle sekä toimialan jatkokehittämisessä. Kehittämissuunnitelman ohessa hankkeessa tehdään invest in ‑toimenpiteitä, joilla kartoitetaan potentiaalisia Nurmekseen sijoittuvia yrityksiä ja edistetään investointien syntymistä alueelle. Hankkeen tavoitteena on löytää minimissään 10 yritystä, jonka kanssa on tarkoituksenmukaista jatkaa keskustelua Nurmekseen sijoittumisesta. Lisäksi hankkeessa laaditaan matkailun kasvusuunnitelman, joka sisältää matkailun lähitulevaisuuden toimenpide-esitykset sekä vastuunjaon. Suunnitelmalla pyritään turvaamaan Nurmeksen alueen matkailun kasvun jatkuminen koronavuosien jälkeen.
Toteuttaja Luonnonvarakeskus
Hankkeen kesto 1.4.2023–30.11.2023
Suomessa turvepellot muodostavat noin 10 prosenttia koko maan peltopinta-alasta ja tämän alan on laskettu tuottavan 60 % maatalouden kasvihuonekaasupäästöistä. Hallitusohjelmaan on kirjattu turpeen energiakäytön puolittaminen vuoteen 2030 mennessä, mikä toteutuessaan vähentää myös kasvuturpeen korjuumahdollisuuksia ja lisäten ekologisesti kestävien kasvualustamateriaalien ja kuivikkeiden kysyntää lähivuosikymmeninä. Hankkeessa selvitetään, onko Kiteen seudun olemassa olevista tuotannontekijöistä ja osaamisesta mahdollista rakentaa ja kehittää kosteikkoviljely-kasvualusta-kierrätyslannoite-liiketoimintaekosysteemi ja kuinka laajaa kysyntää tämä ekosysteemi pystyy palvelemaan paikallisesti, kansallisesti tai kansainvälisesti. Hankkeessa myös laaditaan jatkosuunnitelman vuosille 2024–2027 ajoittuvasta kehityspolusta, jos selvitys osoittaa liiketoimintaekosysteemissä olevan riittävän potentiaalin.
Toteuttaja Lieksan Kehitys Oy LieKe
Hankkeen kesto 1.4.2023–31.7.2023
Kolin alueelle on haettu matkailuun liittyviä majoitusinvestointeja alueelle tehdyn hotelli-investoinnin vauhdittamana. Alueen palvelutarjontaa, infrastruktuuria ja alueen aktiviteettitarjontaa tulisi lisätä, jotta niiden puute ei ole olisi esteenä sijoituspäätösten tekemiselle, majoitusinvestointien onnistumiselle ja hankkeiden käynnistymiselle Kolilla.
Hankkeessa toteutetaan selvitys kriittisistä kumppanuuksista, joiden avulla varmistetaan merkittävien matkailun majoitus- ja elämystuotantotoimijoiden nopea ja sujuva toteutuminen Kolin alueelle seuraavan kahden vuoden aikana. Hankkeen tarkoituksena on lisäksi tunnistaa niitä kehityskohteita, jotka vaativat erityistä parannusta tai toimenpiteitä ja jotka voisivat kuulua Lieksan kaupungin/kehitysyhtiö Lieken piiriin.
Toteuttaja Karelia ammattikorkeakoulu Oy
Hankkeen kesto 1.4.2023–31.01.2024
Kaivannonpuisto-pilotin tavoitteena on luoda Joensuun Penttilään ikä- ja muistiystävällinen puistoympäristö, joka tukee kokonaisvaltaisesti ihmisen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Puistoon luodaan ja rakennetaan muistin kokemustoimijoiden ja sote- ja yhdyskuntasuunnittelun ammattilaisten yhteistyönä uudenlaisia ja muuntuvia aktivoinnin, yhteisöllisyyden ja kognitiivisen virikkeellisyyden elementtejä. Kaivannonpuiston yhteissuunnittelun tuotokset kootaan suunnitelmaksi ja käsikirjaksi, jossa hankkeessa syntyvä toimintamalli kuvataan mahdollistaen hankkeen tulosten hyödyntämisen myös muissa kohteissa.
ProAgria Itä-Suomi ry
Hankkeen kesto 1.4.2023–31.10.2023
Hankkeessa selvitetään ja tuotetaan tietoa ja verkostomalleja Pohjois-Karjalaan perustetun pakastusliiketoiminnan ja sen vaatiman raaka-aineketjun ja myyntirakenteen luomiseksi. Keskeisenä tehtävänä hankkeessa on selvittää mallit ja keinot siihen, että pakastekuivauksen tarvitseman raaka-aineen laatu ja toimitusmäärät vastaavat tarvetta. Hankkeessa selvitetään nykyisten vihannes‑, hedelmä- ja luonnontuotteiden yhteistyörakenteet ja ‑organisaatiot ja niiden toimivat käytännöt Suomessa sekä kartoitetaan Suomen ulkopuolella toimivia tuottajaverkostoja ja toimialaorganisaatioita ja niiden parhaat käytännöt. Lisäksi hankkeessa selvitetään luonnontuotealan raaka-aineketjun keräysverkostomallia ja mahdollista yhteistyötä Metsäkeskuksen, LUKE ja muiden sopivien kumppaneiden kanssa. Hankkeessa haetaan raaka-aineketjun sopimustuottamisesta kiinnostuneita alkutuottajia, alkuvaiheessa ensisijaisesti marjanviljelijät, luonnontuotetoimijat ja vihannestuottajat. Hankkeessa kontaktoidaan mahdollisimman laajasti itäsuomalaisia marjan- ja vihannesviljelijöitä sekä luonnontuotealantoimijoita. Lisäksi suunnitelmista ja tavoitteista tiedotetaan valtakunnallisesti. Saadun tiedon pohjalta tuotetaan uudelle verkosto- ja yhteistyörakenteelle sopivia toimintamalleja, joiden pohjalta tavoitteiden mukainen organisaatiorakenne muodostetaan.
Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Hankkeen kesto 1.9.2023–31.12.2023
Maakunnan työllisyyden tilannekuvan tarpeellisuus nousi esiin alueellisissa työllisyysseminaareissa keväällä 2023. Taustalla on huoli mm. maakunnan väestörakenteen muutoksesta, työllisyyden kehittymisestä, kohtaanto-ongelmasta sekä työvoiman saatavuudesta. Pandemian äkillinen vaikutus työllisyystilanteeseen heijastuu yhä maakunnassa vaikuttaen työvoiman saatavuuteen sekä kohtaantoon esim. palvelualoilla. Työvoimatarpeisiin vastaaminen ja TE-palvelut 2024 uudistuksen valmistelu edellyttää kokonaiskuvan hallintaa.
Hankkeessa luodaan laaja-alaisessa yhteistyössä Pohjois-Karjalan tilannekuvaa osaavan työvoiman, työllistymisen, työssä pysymisen ja työllisyydenhoidon sekä maakunnan pitovoiman edistämiseksi. Tilannekuva kootaan materiaalipaketiksi, jota voidaan hyödyntää kehitettäessä Pohjois-Karjalan työllisyyden ekosysteemiä, työllisyyspalveluita sekä työllisyydenhoitoon liittyviä toimenpiteitä mm. TE-palvelut 2024 uudistuksen yhteydessä.
2024 rahoitetut AKKE-hankkeet
Rääkkylän kunta
Hankkeen kesto 1.1.–30.09.2024
Kulttuuriperintökeskus Värttinä-hankekokonaisuuden tarkoituksena on luoda rääkkyläläisen aineettoman kulttuuriperinnön tietokanta ja näyttely, jonka fyysisenä esittelypaikkana toimii Rääkkylän kunnan keskustaan sijoittuva, Kulttuuriperintökeskus Värttinä. Tavoitteena on synnyttää luovan alan toimijoille ja yrittäjille uusia toimintatapoja, tuotantotapoja ja palveluja. Keskukseen sijoitetaan myös kunnan vapaa-ajan- ja sivistystoimen toimintoja, jotka tukevat kulttuuria ja matkailua. Rääkkylän kunnantalo on kirkonkylän keskeisempiä rakennuksia, mutta kunnan henkilöstön vähentyessä ja etätöiden lisääntyessä talo on ollut osittain tyhjillään ja kaipaa uutta käyttöä. Hankkeessa tehdään suunnitelmat, laskelmat ja aikataulutus siitä miten kulttuurikeskus on mahdollista rakentaa Rääkkylään. Hankkeessa sitoutetaan eri toimijatahoja keskuksen pitkäkestoiseen toimintaan.
Kaivosteollisuus ry
Hankkeen kesto 1.4.2024–30.6.2024
Hankkeen tavoitteena on laajentaa kaivosalaan liittyvää viestintää ja ymmärrystä kansalaisten keskuudessa sekä vahvistaa alan toimintaedellytyksiä ja vetovoimaa sekä laajemmassa kuvassa Pohjois-Karjalan ja Kainuun alueella. Nykytilanteessa kansalaisilla ei ole riittävästi tietoa modernista kaivostoiminnasta ja alaa voidaan pitää vanhanaikaisena sekä etäisenä. Hankkeen avulla pyritään vahvistamaan dialogia eri toimijoiden välillä ja selkeyttämään kaivosalan roolia vihreässä siirtymässä ja näin vahvistamaan pk-yritysten toimintaedellytyksiä alueella. Avoimella viestinnällä pyritään kehittämään luottamusta sekä lisäämään ymmärrystä metallien ja mineraalien arvoketjuista.
EU:n kriittisten raaka-aineiden asetus ja kansallinen mineraalistrategia korostavat tiedon jakamisen merkitystä. Hankkeessa keskitytään erityisesti kaivosalan yritysten toimintaedellytysten kehittämiseen ja alueiden elinvoiman vahvistamiseen, erityisesti osaamisen ja vetovoiman näkökulmasta. Hankkeen tarkoituksena on vahvistaa alueellista yhteistyötä, keskeisessä roolissa ovat myös alan TKI-toimintaa tukevat tutkimus- ja koulutusorganisaatiot. Dialogin parantaminen eri sidosryhmien kanssa ja yhteisten kärkiviestien muotoilu ovat hankkeen keskeisiä tavoitteita. Hankkeen lopputuloksena odotetaan strategisia ehdotuksia viestinnän roolituksesta ja ydinviestejä, jotka eri toimijat voivat hyödyntää.
Joensuun kaupunki
Hankkeen kesto 1.8.2024–31.3.2025
Tässä hankkeessa kehitetään ja testataan suorien EU-rahoitusten hyödyntämisen toimintamalli, joka sisältää muutaman mahdollisen toteutustavan, joista Joensuun elinkeinoallianssi valitsee sopivimman hankkeen loppupuolella tai sen päätyttyä. Tässä hankkeessa malli kehitetään ja testataan kaupunkikehittämisen näkökulmalla Joensuun kaupungin, Business Joensuun, Karelia Ammattikorkeakoulun ja Riveria koulutuskuntayhtymän tarpeisiin. Näiden toimijoiden suorien EU-rahoitusten hyödyntäminen on ollut vaatimattomampaa kuin muilla elinkeinoallianssin toimijoilla. Hankeen lopussa ja sen jälkeen tarkastellaan mallin laajentamista koko elinkeinoallianssille.
Suoriin EU-rahoituksiin liittyvä kehittämistarpeiden selvittäminen, suunnittelu, hakemusten valmistelu ja verkostojen sekä kumppaneiden tunnistaminen vaatii osaamista ja resursseja. Sen takia tehdään osaamistarpeiden selvitys ja toteutetaan vähintään yksi täsmäkoulutus osaamisen kehittämiseksi. Osana toimintamallin kehittämistä kerätään kaupunkilähtöisiä kehitystarpeita ja niitä sparrataan hakukelpoisiksi ideoiksi. Hankkeessa seurataan avautuvia hakuja ja niitä kohdistetaan ym. tarpeisiin. Tavoitteena 1–2 hakemuksen jättäminen hankkeen aikana. Samalla hakeminen toimii käytännönläheisenä oppimisprosessina.
Hankkeen jälkeen elinkeinoallianssi pyrkii resursoimaan kehitetyn toimintamallin toteutuksen riittävästi hankkeen suositusten pohjalta. Pitkäntähtäimen tavoitteena on moninkertaistaa elinkeinoallianssin toimijoiden suorien EU-rahoitusten volyymi etenkin niiden osalta, jotka ovat hyödyntäneet niitä niukasti tähän mennessä. Hankkeen toimilla mahdollistetaan hankkeen jälkeisen ajan elinkeinorakenteen uudistuminen ja monipuolistuminen sekä lisätään osaavan työvoiman pito- ja vetovoimaa.
Lieksan Kehitys Oy LieKe
Hankkeen kesto 1.3.2024–31.5.2025
Pohjois-Karjalan ELY-keskus on merkittävästi vuoden 2023 aikana huonontuneen työllisyystilanteen takia käynnistänyt paikallisen äkillisen rakennemuutoksen (PÄRM) toimintamallin mukaisen työskentelyn Lieksan kaupungissa.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan sekä maailman markkinoiden epävarmuus ovat merkittävästi vaikuttaneet Lieksan kaltaiseen alueeseen, jossa on paljon kansainvälisesti toimivaa metsä- ja puunjatkojalostusteollisuutta. Lieksalaisten yritysten liikevaihdot ovat pudonneet merkittävästi vuoteen 2022 verrattuna. Vuoden 2023 aikana Lieksan teolliset työpaikat ovat vähentyneet noin kymmenellä prosentilla ja isot paikalliset yritykset ovat lomauttaneet satoja henkilöitä pitkiksi jaksoiksi.
PÄRM-prosessin tavoitteena on edunvalvonnan, oppilaitos- ja yritysyhteistyön sekä tämän hankkeen avulla vaikuttaa eri tahoihin niin, että Lieksalle tärkeiden toimialojen kehittämishankkeet lähtevät liikkeelle. Hankkeen tavoitteena on uuden kasvun edellytyksien löytäminen, tarvittavien kehittämisselvitysten toteuttaminen, toimeenpano ja vaikuttaminen.
Karelia Ammattikorkeakoulu Oy
16.9.2024–30.6.2025
Hankkeen tavoitteena on kehittää akustiikkaan liittyvää osaamista, erityisesti rakennusakustiikkaan, huoneakustiikkaan ja meluntorjuntaan liittyen. Osatavoitteina on lisätä ympäristömeluun liittyvää osaamista Pohjois-Karjalan kuntaorganisaatioissa, vauhdittaa yritysten tuotekehitystä rakennusakustiikan osalta sekä kehittää Karelia-amk:n palvelutarjontaa akustiikan osaamisen ja akustiikkaan liittyvien mittausten osalta. Hankkeen toiminta on jaettu kolmeen eri työpakettiin, joita ovat Meluntorjunta (TP1), Rakennus- ja huoneakustiikka (TP2) ja Osaamisen siirto ja viestintä (TP3). Toimenpiteiden keskiössä akustiikkaosaamiseen liittyvien osaamiskapeikkojen tunnistaminen kuntien sekä yritysten näkökulmasta. Lisäksi hankkeessa suunnitellaan sekä toteutetaan osaamisen siirron toimenpiteitä havaittuihin tarpeisiin. Hankkeen tuloksena syntyy realistinen tilannekuva rakennus- ja huoneakustiikkaan sekä meluntorjuntaan liittyvistä osaamistarpeista Pohjois-Karjalan julkisen ja yksityisen sektorin näkökulmasta.
Outokummun seudun teollisuuskylä Oy
01.10.2024–31.01.2026
Outokummun paikallisen äkillisen rakennemuutoksen koordinaatio- ja kehittämishankkeen tavoitteena on etsiä lomautetuille tai irtisanotuille työntekijöille mahdollisimman nopeasti työtä alueen muista teollisista toimipaikkoista ja näin vahvistaa alueen yritysten resilienssiä, yhteistyötä ja selvitytymiskykyä globaalisti turbulenttina aikana. Toimenpiteillä pyritään vastaamaan monissa teollisuusyrityksissä viime vuosina koettuihin rekrytointihaasteisiin mm. selvittämällä seudullista työnantajapoolia sekä kohentamalla työnantajien rekrytointiyhteistyötä- ja taitoja kohtaanto-ongelman äärellä. Lisäksi hankkeessa selvitetään kaivannaisteollisuuden toimintaympäristön kehittämiseen liittyvää puhtaan siirtymän ratkaisua.
Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKES
1.1.2025–31.3.2026
Nurmeksessa kuvataan kansainvälisesti arvostetun Antti J. Jokisen ohjaamana Kalevala: Kullervon tarina ‑elokuvaa, joka julkaistaan vuonna 2026. Elokuva on herättänyt kansainvälisiä markkinoita myöten laajaa kiinnostusta Bomban matkailualuetta kohtaan. Matkakohde tarvitsee alueelle lisää vetovoimaa, näkyvyyttä ja eri tahojen yhteistyötä varmistaakseen matkailualueen kehityksen. Tämän hankkeen myötä mahdollistetaan alueen kaikille toimijoille elokuvatuotannon hyödyntäminen yhteisellä kirkastetulla brändillä, ideakilpailulla ja markkinoinnilla. Hankkeen avulla toteutetaan myös opintomatkoja matkailualueille, jotka ovat tunnettuja elokuvatuotannon hyödyntämisestä. Monet Kalevalan tapahtumat sijoittuvat Karjalaan, jonka metsät, järvet ja vaarat ovat eeppoksessa vahvasti läsnä. Hankkeessa luontoa, kalevalaisuutta ja karjalaisuutta nostetaan esiin esimerkiksi uuden alueelle toteutettavan elämyskierroksen avulla. Hanke luo myös mahdollisuuksia alueen toimijoille tuoda esille Kalevalaa laajasti omassa toiminnassaan esimerkiksi markkinoinnin, tuotteistuksen, palvelutarjonnan ja uusien tapahtumien avulla.
2025 rahoitetut AKKE-hankkeet
Itä-Suomen yliopisto ja Luonnonvarakeskus
1.2.2025–30.9.2025
Selvityshankkeessa Itä-Suomen yliopisto ja Luonnonvarakeskus selvittävät yhteistyössä kampuksen avainalueelle Forest Joensuun tavoitteita palvelevaa fyysistä toimintaympäristöä (platformia), joka sisältää monipuolisia tiloja T&K&I ‑toimintaan, opetukseen ja osaamisen markkinointiin. Itä-Suomen yliopisto on huomioinut platformin tilatarpeen Joensuussa (Haltia). Lisäksi kampuskehityksen yhteydessä on kartoitettu ja löydetty kampuksen lähistöltä Kaislakadulta tarkoitukseen sopiva tila ”pilottitehtaalle”, jonne voidaan sijoittaa sellaista toimintaa, laitekantaa ja muuntojoustoa tarjoavia tiloja tulevaisuuden TKI-avauksiin ja yrityshankkeiden toteuttamiseen, joka ei ole mahdollista kampuksen kiinteistöissä. Tällaisen toiminnan mahdollistava tila tukee myös keskeisesti suunniteltuja alueellisia kärkihankkeita ja niiden vaikuttavaa toteutusta yritysten kanssa. Esiselvityshankkeella kartoitetaan fyysisen platformin tarpeet, toimijat, toiminnot, investointitarpeet, kustannukset ja rahoitusmahdollisuudet ja kuvataan toimintakonsepti.
MTK-Pohjois-Karjala r.y.
1.3.2025 — 28.2.2026
Hankkeen tavoitteena on löytää maakunnan toimijoiden kesken ne kehittämisen keinot ja toimenpiteet, joiden avulla alueen elintarvikeketjulle luodaan tiekartta seuraavalle 10 vuodelle. Hankkeessa työstetään työryhmissä kehittämisen keinoja 1. kotieläintuotannon kehittämisessä, 2. pelto- ja erikoisviljely sekä luonnonvaratuotteiden (mm. pakastekuivausteknologia) kehitysklusterin perustaminen jalostukseen ja markkinointiin, sekä 3. Maakunnan kehittämis- ja neuvontaorganisaatioiden yhteistyön ja hankesuunnittelun tehostaminen. Hankkeen tuloksina syntyy toimenpideohjelma ja virtuaalinen osaajaverkosto, joita elintarvikeketjun yrittäjät sekä kehittämis‑, koulutus- ja neuvontaorganisaatiot voivat hyödyntää kehittämistyössään.
Lipertek Oy
1.4.2025 –30.11.2025
Hankkeen tavoitteena on kartoittaa Liperin kunnan yrityksille kiertotalouden tarjoamat uudet liiketoimintamahdollisuudet sekä selvittää digitalisaation ja tekoälyn hyödyntämispotentiaali yritysten kehittämisessä ja tuottavuuden kasvattamisessa. Hanke pyrkii muuttamaan yritysten toimintamalleja kohti kestävyyttä ja digitaalisuutta tarjoamalla tukea ja selvityksiä, jotka tuottavat konkreettisia suosituksia. Selvityksen pohjalta laaditaan konkreettiset suositukset ja toimenpide-ehdotukset molempien teemojen osalta.
Heinäveden kunta
20.3.2025 — 30.9.2025
Hankkeessa pilotoidaan ja testataan yhteistyömalleja ketjutettujen kylämatkailupalvelujen ja tapahtumien toteuttamiseen ja markkinointiin. Eri vuodenaikoina (kevät, kesä, syksy) pilotoidaan kolme erityyppistä yhteistapahtumakokonaisuutta, jotta matkailukautta voitaisiin pidentää kesäsesongin ulkopuolelle. Maaseudun toimijoilla (yritykset ja yhdistykset) on luontaisesti yhteistyöpintaa, mutta yhteistyöhön soveltuvat digitaaliset, paikkariippumattomat välineet ovat puutteelliset, tai puuttuvat kokonaan. Hankkeessa testataan ilmaisten sovellusten käyttöä ja kerätään kokemuksia tavoista, joilla voidaan parantaa toimijoiden välistä vuorovaikutusta, sekä kehitetään uusia menetelmiä ja osaamista tapahtumatuotantoon ja markkinointiviestintään uusien asiakkaiden houkuttelemiseksi. Hanke vahvistaa olevien yhdistysten, yritysten ja kunnan yhteistoimintaa, ja mahdollistaa uuden liiketoiminnan syntymistä pilotoitavien tapahtumakokonaisuuksien ympärille.
Pohjois-Karjalan sosiaaliturvayhdistys ry
19.5.2025–18.9.2025
Hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa kuntiin välityömarkkinoiden ja järjestötyöllistämisen kehittämisen tueksi. Saada kattava tilannekuva palkkatuen käytöstä ja sen päättymisen vaikutuksista Pohjois-Karjalan yhdistyksissä vuonna 2025. Hankkeen kohderyhmänä ovat Pohjois-Karjalassa toimivat rekisteröityneet yhdistykset ja säätiöt, jotka ovat saaneet tai hakeneet palkkatukea vuosina 2024–2025, sekä yhdistykset ja säätiöt, jotka ovat saaneet STEA- tai OKM-valtionavustuksia vuonna 2025. Lisäksi kohderyhmiin kuuluvat Pohjois-Karjalan kunnat ja hyvinvointialue. Palkkatuki on ollut keskeinen keino työllistää pitkäaikaistyöttömiä ja osatyökykyisiä henkilöitä. Vuosina 2024–2025 tapahtuneet muutokset palkkatuen ehtoihin ja saatavuuteen ovat aiheuttaneet epävarmuutta yhdistysten toiminnassa. Hankkeessa selvitetään palkkatuen käytön ja sen päättymisen vaikutuksia Pohjois-Karjalan yhdistyksissä ja kunnissa. Lisäksi kootaan tietoa STEA- ja OKM-valtionavustusten käytöstä vuonna 2025.
Itä-Suomen yliopisto
15.8.2025–30.4.2026
Hankkeen keskeisenä tavoitteena on muodostaa ajantasainen ja kokonaisvaltainen tilannekuva kestävyysmurroksen etenemisestä Pohjois-Karjalan maakunnassa. Tilannekuvaan sisältyy analyysi keskeisistä haasteista ja rakenteellisista pullonkauloista, joita alueen toimijat kohtaavat siirtyessään kohti ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää toimintaympäristöä. Hanke tuottaa alustavia toimenpide-ehdotuksia, joiden avulla näihin haasteisiin voidaan vastata. Hankkeen toisena keskeisenä tuotoksena laaditaan toimijaverkkokartoitus, jossa tunnistetaan ja kuvataan maakunnan merkittävimmät toimijat, jotka työskentelevät kestävyysmurroksen edistämiseksi. Hankkeen tuottama tieto toimii valmisteluaineistona Itä-Suomen yliopiston valmistelemalle strategiselle STEF-LIFE-hankkeelle. Hanke tuottaa taustatietoa, jonka pohjalta voidaan suunnitella vaikuttavia ja kohdennettuja toimenpiteitä kestävyysmurroksen edistämiseksi Pohjois-Karjalassa.
EduSilva Ry
1.10.2025–31.03.2026
Hankkeen tavoitteena on kehittää ja tuotteistaa metsäomistajalähtöinen, robotiikkaan ja automaatioon perustuva ratkaisu taimikoiden ja nuorten metsien kestävään hoitoon. Tavoitteena on parantaa metsänhoidon laatua huomioimalla monimuotoisuus, maaperän suojelu, puustovaurioiden vähentäminen sekä taloudellinen optimointi nykyistä paremmin. Hankkeessa kehitetään sähköllä toimiva, pienikapasiteettinen (100–200 kg) automaattinen kuljetusrobotti, jolla testataan ja demonstroidaan pienpuun metsäkuljetusta. Lisäksi tarkastellaan ratkaisun skaalautuvuutta suurempiin kuljetuskapasiteetteihin sekä kaksoiskäyttömahdollisuuksia myös puolustusvoimien tarpeisiin.
Kiteen kaupunki
13.08.2025 –31.01.2026
Kiteen kaupungin AKKE-esiselvityshankkeen tavoitteena on selvittää Puhoksessa sijaitsevan entisen Stora Enson saha-alueen uusia käyttömahdollisuuksia. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on tunnistaa ja analysoida sellainen toteuttamiskelpoinen kehittämiskonsepti, joka toisi alueelle uutta liiketoimintaa, investointeja ja työpaikkoja — erityisesti puolustusteollisuuden ja siihen liittyvien kaksoiskäyttöteknologioiden näkökulmasta. Selvityksessä tarkastellaan useita vaihtoehtoisia kehityssuuntia, mukaan lukien teollisuus- ja logistiikkakäyttö, energia- ja infrastruktuuriratkaisut, innovaatiokeskusmallit sekä koulutus- ja harjoitustoiminnot.
Kontiolahden kunta
1.1.2026–31.12.2026
Hankkeessa selvitetään uuden ulkoilureitin perustamisen mahdollisuudet Joensuun seudulla. Tavoitteena on yhdistää Kontiolahden ja Lykynlammen ulkoilukeskukset yhteisellä ympärivuotisesti ylläpidettävällä ulkoilureitillä ja Höytiäisen kanavan ylittävällä sillalla. Reitin arvioitu pituus on noin 10–12 kilometriä. Kontiolahden ulkoilukeskuksella tarkoitetaan ampumahiihtokeskuksen aluetta. Selvitystä varten kerätään tietoa ulkoilureitin vaihtoehtoisista linjauksista ja hoitovastuista, reitin perustamis- ja ylläpitokustannuksista sekä siltaratkaisusta Höytiäisen kanavan yli. Toteutuessaan uusi ulkoilureitti ja Höytiäisen kanavan ylittävä silta edistäisi matkailun ja liikunnan toimintaedellytyksiä ja matkailuyritysten kehittymistä koko Joensuun seudulla. Uusi ympärivuotisesti ylläpidetty ulkoilureitti muodostaisi eri reittimuotoja palvelevan ja valtakunnallisesti merkittävän kokonaisuuden
Metsäbiotalouden uudet avaukset ‑kasvuohjelman rahoituksen AKKE-hankkeet
Karelia Ammattikorkeakoulu Oy, LAB-ammattikorkeakoulu Oy, Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy, Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy
01.01.2026–31.12.2027
Hankkeen päätavoitteena on muodostaa Itä-Suomeen arvoverkosto, joka yhdistää eri alojen toimijat ja tukee skaalattivien ja vientikelpoisten ratkaisujen kehittämistä. Lisäksi tavoitteena on lanseerata Testlab-alusta korkeakoulujen ja yritysten yhteistyöhön, kehittää, demonstroida ja arvioida ratkaisuja hyödynnettäväksi teollisuusrakennuksissa, kuten datakeskuksissa. Lisäksi hanke vahvistaa syntyvän arvoverkoston toimijoiden kansallista ja kansainvälistä näkyvyyttä. Hankkeessa hyödynnetään aiempien aihepiiriin liittyvien hankkeiden tuloksia. Hanke jakautuu kolmeen eri työpakettiin: teknisiin ja rakenteellisiin ratkaisuihin, liiketoimintamalleihin ja kaupallistamiseen sekä arvoverkostojen ja kansainvälisyyden kehittämiseen. Hankkeen tuloksena syntyy monialainen toimialarajat ylittävä arvoverkosto. Hankkeessa kehitetään konsepteja ja ratkaisuja erityisesti teollisuusrakentamisen tarpeisiin. Lisäksi hankkeessa syntyy toiminnallistaloudellinen arviointikehikko, joka tukee päätöksentekoa monikäyttöisten ja muunneltavien rakennusten yhteydessä. Testbed-alusta jää pysyväksi TKI-ympäristöksi ja hanke tukee puurakentamisen verkoston syntyä Itä-Suomen alueelle.
Itä-Suomen yliopisto, Oulun yliopisto, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
01.01.2026–30.06.2028
Kestävää arvonlisää Itä-Suomen metsäbiotaloudesta (KELMI) ‑hankkeen tavoite on metsäbiotalouden tuotteiden, palvelujen ja sivuvirtojen arvonlisän kasvattaminen sekä teollisten ekosysteemien ja kiertotalousratkaisujen kehittäminen Itä-Suomessa. Hankkeen toimenpiteillä luodaan kokonaiskestäviä ratkaisuja metsien ja metsäbiomassan käytön edistämiseksi. KELMI ‑hankkeen osatavoitteina ovat 1) tehostaa ja kehittää metsäbiomassan tuotannon ja metsänhoidon käytäntöjä Itä-Suomessa siten, että ne ovat metsien hiilinielujen lisäämisen, luonnonarvokaupan ja puutuotteiden tuotannon kannalta tehokkaita ja taloudellisesti kannattavia, 2) rakentaa, testata ja demonstroida uudentyyppinen mittausratkaisu metsäbiomassojen sivuvirtojen kosteuden määritykseen ja 3) valmistaa ja analysoida metsäbiotaloudessa syntyvistä sivuvirroista korkealaatuisia hiilituotteita ja muita mahdollisesti hyödynnettäviä jakeita. KELMI-hanke edistää metsäbiotalouden innovaatioita erityisesti korkean arvonlisän tuotteiden ja palveluiden osalta. Tavoitteena on lisätä osaamista, kehittää uusia ratkaisuja ja vahvistaa alueellista kilpailukykyä metsäbiotalouden alalla.
Itä-Suomen yliopisto, LUT-yliopisto, Karelia ammattikorkeakoulu, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Luonnonvarakeskus, Business Joensuu
1.1.2026–30.6.2028
Hankkeessa tuotettavien selvitysten kautta luodaan pohja biogeenisen hiilidioksidin erilaisille kaappaus- ja hyödyntämismenetelmille sekä näiden kaupalliselle hyödyntämiselle. ISKU-hanke selvittää ja demonstroi myös uuden tyyppisiä korkean biojalostusasteen sovelluksia, kuten biohiilen hyödyntämistä biogeenisen hiilidioksidin kaappauksessa sekä tulevaisuuden akkumateriaaleissa. Kehitystyö ja teollinen demonstrointi painottuu hiilidioksidin muuntamisen alueilla toimivien yritysten liiketoimintaa palveleviksi kemikaaleiksi sekä materiaaleiksi. Testatuissa teknisissä ratkaisuissa pyritään vähentämään materiaalien valmistusprosessin vaatimaa vihreää vetyä pelkistämällä biogeeninen hiilidioksidi ensin biohiilellä hiilimonoksidiksi. Hankkeessa laaditaan myös esiselvitys vihreän vedyn tuotannon hukkalämmön hyödyntämisestä. Hankkeessa luoda perusta Itäisen Suomen yhteiselle CCUS-tutkimus- ja teknologiakeskukselle. Keskus tarjoaa jatkossa yrityksille mahdollisuuden kehittää, testata ja demonstroida hiilidioksidin talteenoton ja hyödyntämisen ratkaisuja osana tutkimus- ja oppilaitos keskittymää.