Jo kymme­nellä Pohjois-Karjalan kunnalla on kunnan­val­tuuston hyväk­symä ilmastosuunnitelma

Kuntien ilmas­to­suun­ni­tel­mista viimeisin hyväk­syt­tiin 3.11. Kiteen kaupun­gin­val­tuus­tossa. Toimen­pi­teet on rajattu teemoihin, joihin kunnilla on aidot vaiku­tus­mah­dol­li­suudet. Seuraava askel on tuoda suunni­telmat käytäntöön.

Kiteen myötä kaikki Pohjois-Karjalan maakun­ta­liiton Ilmas­to­kes­tävä Pohjois-Karjala 2030 ‑hankkeessa mukana olevat kunnat ovat hyväk­sy­neet omat ilmas­to­suun­ni­tel­mansa. Hankkeessa on mukana kahdeksan kuntaa: Lieksan, Kiteen ja Nurmeksen kaupungit sekä Heinä­veden, Kontio­lahden, Juuan, Tohma­järven ja Rääkkylän kunnat.

Ennen hankkeen käynnis­ty­mistä ilmas­to­suun­ni­telmat oli laadittu vain Joensuussa ja Liperissä.

Ilmas­to­suun­ni­telmat määrit­te­levät, miten kunnat vähen­tävät päästöjä, hillit­sevät ilmas­ton­muu­tosta ja sopeu­tuvat sen vaiku­tuk­siin. Hyväk­sy­tyissä ilmas­to­suun­ni­tel­missa on yhteensä 469 toimen­pi­dettä ja ne on rajattu teemoihin, joihin kunnat voivat aidosti vaikuttaa.

- Kunnat tekevät ilmas­to­työtä esimer­kiksi energia­te­hok­kuuden paran­ta­misen, metsien hoidon ja käytön sekä liiken­teen parissa, hankkeen projek­ti­pääl­likkö Eetu Ahlberg kertoo.

Suunni­tel­mal­linen ja tavoit­teel­linen ilmas­totyö näkyy myös kunta­laisten arjessa.

- On keskeistä siirtyä toteut­ta­maan toimen­pi­teitä ja kehit­tä­mään käytän­töjä, jotta ilmas­to­työstä tulee osa kunnan normaalia toimintaa.

Kuntien ilmas­to­työn edisty­mistä voi seurata Pohjois-Karjalan ilmas­to­po­lusta. Sivusto kokoaa yhteen ajanta­saiset tiedot kuntien ja maakunnan päästö­ke­hi­tyk­sestä sekä ilmas­to­toi­mista. Lisäksi Ilmas­to­po­lusta löytyy esimerk­kejä alueen yritysten ilmastoteoista.

Kunnilla kunnian­hi­moiset päästövähennystavoitteet

Kuntien ilmas­to­suun­ni­tel­mien pääta­voit­teena on 80 % päästö­vä­hennys vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 päästö­ta­sosta, joka on myös Hinku-maakunnan tavoitetaso.

Pohjois-Karjalan kokonais­päästöt ovat vähen­ty­neet samaa tahtia kuin maan keskiarvo. Pudotusta on tullut 43 % vuodesta 2007 vuoteen 2023.  Esimer­kiksi kauko­lämmön tuotannon päästöjen osuus on maakun­nassa (7.4 %) maan keskiarvoa (13.3 %) pienempi.

Ilmas­to­kes­tävä Pohjois-Karjala 2030 ‑hanketta on rahoi­tettu Oikeu­den­mu­kaisen siirtymän rahas­tosta (JTF).

Lisätie­toja