Voimaa kuin pienessä kylässä

Pitääkö vanha tuttu sanonta yhä paikkansa? Me Itäkulmat-hankkeessa uskomme niin.

Avasimme syyskuun lopussa pilottihaun, jossa etsitään vuoden 2027 aikana toteutettavia pilottikohteita vahvistamaan maaseudun kulttuuria, yhteisöllisyyttä ja elinvoimaa Itä-Suomessa. Haku on avoinna 1.11.2026 asti.

Monessa yhteisössä ja verkostossa käy nyt hyvä kuhina, kun on lähdetty pohtimaan, mitä juuri meidän pilottimme voisi olla. Olemme kannustaneet toimijoita kokeiluihin, joista parhaimmillaan voisi syntyä uusia kulttuuripalveluja, yhteistyön muotoja ja toimintamalleja myös muiden hyödynnettäväksi.

Keskeisin neuvomme liittyy kuitenkin yhteisöjen omalaatuisuuden tunnistamiseen. Tärkeintä on, että syntyy paikka tai tila, jossa ihmiset voivat kohdata toisensa, tulla kuulluiksi ja rakentaa jotain yhteistä. Kulttuurisesti kestävimmät ideat syntyvät paikallisista vahvuuksista, tarpeista, tarinoista ja ihmisistä. Yhteistyön merkitystä ei voi korostaa liikaa. Kenenkään ei tarvitse lähteä kehittämään yksin, vaan pilotin edetessä ideaa rakennetaan yhdessä asukkaiden ja yhteisön näköisiksi. Yhteisöllisyys ei synny ylhäältä ohjaamalla eikä valmiita ratkaisuja kopioimalla. Se kasvaa vähitellen, kun ihmisille annetaan mahdollisuus osallistua, vaikuttaa ja ottaa toiminta omakseen.

Maaseudun kulttuuritoiminnan kehittämisessä merkityksellistä on myös siltojen rakentaminen menneisyyden ja tulevaisuuden välille. Miten paikalliset tarinat, taidot, muistot ja tavat tehdä yhteistyötä saadaan säilymään sukupolvelta toiselle? Miten siirrämme niitä eteenpäin niin, että yhteisöt voivat samalla uudistua? Nämä ovat aineettoman kulttuuriperinnön ydinkysymyksiä. Kyse ei ole vain menneisyyden vaalimisesta, vaan elävästä perinnöstä, joka muuttuu ja saa uusia muotoja jokaisen sukupolven mukana.

Säväyttävä kokemus Säviällä

Osallistuin hiljattain Aleksis Kiven päivänä järjestettyyn Myllyn Pitkäpöytä -tapahtumaan Säviän kylässä Pohjois-Savossa Pielavedellä. Säviässä kulttuuri on ollut tärkeä osa kylän identiteettiä jo vuosikymmeniä.

Kylän sydämessä Nuorisoseurantalon pihapiirissä saapujaa tervehtii kylätaiteilija Maiju Ruuskasen ja paikallisten taideaktiivien toteuttama Maitolaiturilla-teos. Se edustaa tuttua maalaismaisemaa, yhteistä muistia ja paikallista tarinaa. Kivenheiton päässä sijaitsee 1950-luvulta peräisin oleva käyttöä vaille jäänyt mylly, jonka kylän aktiivit haluavat herättää uudelleen eloon. Ei enää viljan jauhamiseen, vaan yhteisölliseksi taiteen, kulttuurin, luovuuden ja kohtaamisten paikaksi. Myllyn Pitkäpöytä -tapahtuma oli konkreettinen osoitus, mitä yhteistyön voimalla voidaan saada aikaan.

Tapahtuman avannut maalaiskirjailija Antti Heikkinen totesi osuvasti: ”Joka ei vanhaa tunne, ei uuttakaan ymmärrä”. Heikkinen korosti nuorten merkitystä ja aktiivista roolia tässäkin tapahtumassa, koska tulevaisuuden kannalta ei yksinkertaisesti ole muuta vaihtoehtoa. Yhteisöllisyyden tavoin myös osallisuuden tunne kehittyy yhdenvertaisesta mahdollisuudesta panostaa yhteiseen hyvään. Näin syntyy vahvempi kokemus yhteisöön kuulumisesta – ja siihen kiinnittymisestä.  

Ohjelmaan kuului myllyn rustiikkisen salin pitkiin pöytiin katettu kolmen ruokalajin lähiruoka-menu, yhteisötaidetta ja elävää musiikkia. Myöhemmin nähty videomuotoinen kylähistoriikki muistutti myös kylä auttaa kylää -hengen mukaisesta yhteistyöstä maaseudun voimavarana: ”Kun yhessä tehhään, niin vähemmän väsyttää”. Kylän historiaa ei muisteltu siksi, että kaikki säilyisi ennallaan, vaan siksi, että sen päälle voitaisiin rakentaa yhdessä jotakin uutta. Toivon, että mylly saa ruokkia kyläläisiä ja kylälle saapuvia jatkossakin.  

Maitolaiturilla-teos toivottaa tervetulleeksi Säviän kylälle ja johdattaa saapujan monien mahdollisuuksien myllylle.

Taide on voima, ei väline

Taiteen ja kulttuurin vaikutuksia perustellaan usein hyvinvoinnilla, matkailulla, osallisuudella tai elinvoimalla. Kaikki nämä ovat tärkeitä näkökulmia. Silti ajattelen, että taiteen arvoa ei pitäisi tarkastella pelkästään välineenä jonkin muun tavoitteen saavuttamiseksi. Taiteen arvo on lopulta mittaamaton.

Taide auttaa meitä ymmärtämään, mistä tulemme. Se auttaa kuvittelemaan, mihin voisimme mennä. Se luo tilaa keskustelulle, kohtaamisille ja uusille ajatuksille. Juuri siksi taide, kulttuuri ja luovuus ovat tärkeä osa myös maaseudun kehittämistä. Ne ovat voimia, joiden avulla yhteisöt uudistuvat ja löytävät uusia mahdollisuuksia.

Tässä yhteydessä on hyvä muistaa, että sanan kulttuuri juuret löytyvät viljelystä. Alun perin kulttuuri tarkoitti maan hoitamista ja kasvattamista. Myöhemmin merkitys laajeni kuvaamaan tiedon, taitojen, yhteisöjen ja hengen viljelyä. Yhteys alkuperäiseen merkitykseen tuntuu yllättävän ajankohtaiselta. Kuten hyvä sato tarvitsee kasvualustan, myös maaseudulla kasvava kulttuuri tarvitsee ympärilleen yhteisöjä, kohtaamisia ja ihmisiä, jotka pitävät siitä huolta.

Millaista satoa odotamme pilottihausta?

Kiinnostavimpia ovat ideat, jotka saavat ihmiset innostumaan ja kokoontumaan saman pöydän ääreen. Ideat, jotka synnyttävät uusia yhteistyösuhteita, vahvistavat paikallista omaleimaisuutta ja saavat ihmiset näkemään tulevaisuutensa uusin silmin.

Tärkeintä siis on, että idea ei jää yhden toimijan projektiksi, vaan kutsuu muutkin mukaan. Ehkä paras idea tähän hakuun onkin sellainen, jota kukaan ei varsinaisesti omista, mutta jonka koko yhteisö kokee omakseen.

Sellaisissa ideoissa on voimaa kuin pienessä kylässä.

Lukuvinkkejä ja inspiraatiota

• Blogi: Moderni kylätalo on paikka, jossa yhteisö kasvaa arjessa yhdessä tehden (Osallistujien Suomi)
• Aineeton kulttuuriperintö Suomessa (Elävä perintö, Museovirasto)
• 2026 Vaalimisen arvoiset (Kotiseutuliitto)
• Kylävara.fi (Suomen Kylät ry.)
• Elinvoimaa kulttuurimatkailusta -podcast (Metropolia)

Tiesitkö? Lauantaina 17. Lokakuuta 2026 vietetään Unescon aineettoman kulttuuriperinnön päivää, jonka tavoitteena on esitellä elävän perinnön monimuotoisuutta ja rikkautta sekä lisätä tietoisuutta sen suojelun merkityksestä. Tänä vuonna päivän teema Suomessa on Vaalimisen arvoiset, millä nostetaan esiin aktiivisia perinteen harjoittajia ja siirtäjiä. Samalla teemalla vietetään tänä vuonna myös Euroopan kulttuuriympäristöpäiviä.