Itä- ja Pohjois-Suomi: Halli­tuksen varmis­tet­tava hyvissä ajoin EU:n pohjoisten harvaan asuttujen alueiden tuki

Itä- ja Pohjois-Suomen seitsemän maakuntaa pitävät hyvänä, että Suomen hallitus on nostanut EU:n pohjoisten ja harvaa­na­sut­tujen alueiden (NSPA) ‑rahoi­tuksen merki­tystä esille kanna­no­tois­saan. Maakun­tien mukaan maan halli­tuksen tulee olla vieläkin aktii­vi­sempi ja neuvot­te­luita ei pidä jättää EU-prosessin viimei­siin vaiheisiin.

- Suomen tulee vaatia pohjoisten harvaan asuttujen alueiden erillis­ra­hoi­tusta myös tulevalle vuonna 2028 alkavalle EU-rahoituskaudelle. Kyse ei ole alueel­li­sesta erityis­toi­veesta vaan koko Suomelle tulevan EU-rahoituksen kokonais­summan nostosta sekä maamme kasvun, huolto­var­muuden ja EU-rahoituksen vaikut­ta­vuuden edelly­tyk­sestä, sanoo vs. maakun­ta­joh­taja Hannu Takkula Itä- ja Pohjois-Suomen maakun­tien puheen­joh­ta­ja­maa­kun­nasta Lapista.

Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat ovat huolis­saan seuraavan EU-rahoituskauden valmis­telun suunnasta, jossa tavoit­teena näyttää olevan keskittää rahoi­tusta entistä enemmän kansal­li­seen ohjauk­seen. Jos alueel­liset ohjel­ma­ko­ko­nai­suudet ja korva­mer­kinnät heiken­tyvät, vaarana on, ettei rahoitus kohdistu alueiden todel­li­siin tarpei­siin eikä EU:n yhteisiä tavoit­teita saavuteta.

Suomen ja Ruotsin liittyessä EU:hun tunnus­tet­tiin, että Itä- ja Pohjois-Suomen pitkät välimatkat, harva asutus ja ankarat ilmasto-olosuhteet edellyt­tävät erityis­toimia. Näitä pysyviä olosuh­de­hait­toja huomioi­maan luotiin pohjoisten harvaa­na­sut­tujen alueiden (Northern Sparsely Populated Areas, NSPA) erillis­ra­hoitus, joka täydentää muuta Suomen saamaa EU-rahoitusta.

Maakun­tien kannan­oton voi lukea kokonai­suu­des­saan Suurin osa Suomea ‑sivus­tolta.