Pohjois-Karjala lähtee vaikuttamaan hallitusohjelmaan kasvun, investointien ja huoltovarmuuden puolesta

Maakunnassa on merkittävä koko maata hyödyttävä investointipotentiaali erityisesti puhtaan siirtymän, energia-alan, metsäbiotalouden, fotoniikan ja mineraalitalouden hankkeissa. Kasvun käynnistyminen edellyttää kansallisia ratkaisuja EU-rahoitukseen, energiainfraan, saavutettavuuteen, tutkimus- ja innovaatiopanostuksiin ja hyvinvoinnin lisäämiseen.

Pohjois-Karjalan maakuntahallitus on hyväksynyt maakunnan hallitusohjelmatavoitteet vuosille 2027–2031. Tavoitteissa korostuvat itäisen Suomen elinvoima, investointien mahdollistaminen, saavutettavuus, osaaminen, kunnat hyvinvoinnin tuottajina sekä koko Suomen turvallisuus ja kilpailukyky.

Keskeinen viesti on, että Pohjois-Karjalaa ei tule nähdä tukialueena tai puskurivyöhykkeenä itänaapurin suuntaan vaan kasvun alustana. Maakunnassa on merkittävä koko maata hyödyttävä investointipotentiaali erityisesti puhtaan siirtymän, energia-alan, metsäbiotalouden, fotoniikan ja mineraalitalouden hankkeissa.

Hallitusohjelmatavoitteet toimivat Pohjois-Karjalan yhteisenä edunvalvonnan pohjana kevään 2027 eduskuntavaaleihin ja hallitusohjelmaneuvotteluihin valmistautumisessa.

Pohjois-Karjalan tavoitteet hallitusohjelmaan 2027–2031:

EU-rahoituksen merkitys korostuu

Pohjois-Karjala haluaa, että EU:n itärajapaketin koko on 1,5 miljardia euroa ja se sisältää turvallisuuden lisäksi myös yritysten kilpailukykyä, energiainvestointeja ja saavutettavuutta vahvistavia toimia. Tulevaan Suomen kansalliseen ja alueelliseen suunnitel­maan tulee sisällyttää erikseen itärajamaakunnille kohden­nettu osio. Myös EU:n pohjoisten harvaan asuttujen alueiden tuki (500 miljoonaa euroa) tulee kirjata hallitusohjelmaan, koska se on kansallisen päätöksenteon varassa.

Kansalliset esteet purettava energiainvestointien tieltä

Tärkeimpänä energiasektorin tavoitteena on Fingridin 400 kV kantaverkon rakentaminen myös Pohjois-Karjalaan. Huutokoski–Kontiolahti-yhteys on saatettava valmiiksi Fingridin esittämän aikataulun mukaisesti vuoteen 2033 mennessä.Tämä edistäisi maakunnan vireillä olevia energiahankkeita, joiden yhteenlaskettu arvo on noin 2,7 miljardia euroa. Pohjois-Karjala esittää myös ilmatilan tutkavalvonnan kehittämistä niin, että Pohjois-Karjalassa päästäisiin perustamaan rajattu tuulivoimatuotannon kokeilualue Juukaan ja Polvijärvelle.

Saavutettavampi Suomi on kilpailukykyisempi

Karjalan radan kapasiteettia kasvatetaan ja nopeudennostoa edistetään erityisesti Joensuu–Imatra-osuudella, koska yksirai­teinen rata on tällä hetkellä täydessä käytössä ja peruskorjauksen tar­peessa. Rataverkon peruskorjausta tulee jatkaa myös Joensuusta pohjoiseen. Sähköistäminen käynnistetään Joensuun ja Kontiomäen sekä Joensuun ja Pieksämäen välillä. Pohjois-Karjala kannattaa myös Lentoradan toteutusta, sillä se palvelisi laajasti maakuntien yhteyksiä Helsinki-Vantaan lentoasemalle.

Maakunta hakee rahoitustason nostoa perusväylänpitoon, sillä rajalliset resurssit on suunnattava uusien suurhankkeiden sijaan nykyisen liikenneverkon kunnossapitoon.

Pohjois-Karjalan osaaminen tukee koko maan kasvua ja uudistumista

Koulutusmaakunta Pohjois-Karjalan tavoitteena on, että korkeakoulujen perusrahoitusta kasvatetaan pysyvästi ja TKI-rahoituslain mukaiset lisäykset toteutetaan täysi­määräisesti. Ammatillisen koulutuksen rahoitus on pidettävä vähintään nykyisellä tasolla ja rahoitusmallissa tulee huomioida alueel­liset erityispiirteet. Muun muassa rakennemuutostilanteisiin Pohjois-Karjala esittää työelämälähtöistä jatkuvan oppimisen järjestel­mää, joka yhdistää eri koulutusasteet.

Tulevan hallituksen tulee panostaa Pohjois-Karjalan metsäbiotalouden ja fotoniikan kaltaisiin kansallisesti mer­kittäviin osaamiskeskittymiin. Kansainvälisiä opiskelijoita ja elinkeinoelämää pitää tuoda tiiviimmin yhteen harjoitteluiden ja opinnäytetöiden kautta.

Monimuotoinen luonto on arvokas perintö tuleville sukupolville

Pohjois-Karjala haluaa edistää lajien elinvoimaisuutta ja luonnon monimuotoisuuden turvaamista. Keskeisin tavoite liittyy vaelluskaloihin: Palokin koskien ennallistamispäätös ja toteutus täytyy tehdä yhteis­työssä valtion, energiayhtiön ja kuntien kanssa siten, että korvausratkaisut ovat riittävät ja selvityshenkilö Esa Härmälän esittämät reunaehdot täyttyvät. Myös Pielisen alueen virtavesien kunnostus ja vaellusesteiden poista­minen tulee ottaa vahvemmin mukaan ja NOUSU-ohjelmaa on jatkettava. Luontomatkailua edistetään vahvistamalla Metsähallituksen luontopalveluiden, kansallispuistojen ja retkeilyalueiden rahoitusta.

Hyvinvointi luo kasvua

Tänä vuonna 2026 Pohjois-Karjala menettää hyvinvointialueiden siirtymätasauksessa 55 miljoonaa euroa, kun samaan aikaan Helsinki voittaa 117 miljoonaa. Nykyinen rahoitusmalli ei huomioi riittävästi alueiden todellista palvelutarvetta ja kustannusrakennetta, joten palvelutar­ve on oltava keskeinen ja ohjaava tekijä rahoituksen mää­räytymisessä. Sama tavoite koskee myös kuntien peruspalveluiden turvaamista: valtionosuusjärjestelmän on perustuttava nykyistä vahvemmin palvelutarpeeseen kuntien tulotaso huo­mioiden.

Lisätietoja