Kilpailukykyrahasto ja itärajan tilanne esillä Euroopan komission Suomen-edustuston vierailulla Joensuussa

EU:n tulevalle rahoituskaudelle 2028–2034 suunniteltu Euroopan kilpailukykyrahasto voi avata merkittäviä mahdollisuuksia Pohjois-Karjalan korkean teknologian yrityksille. Rahastoon kohdistui suuria odotuksia Euroopan komission Suomen-edustuston Joensuun-vierailulla 10.–11. marraskuuta.

Edustuston päällikkö Elina Laurisen mukaan Suomi hyötyisi rahastosta, sillä täällä on vireillä paljon hyviä hankkeita.

– Se tarjoaisi paljon mahdollisuuksia myös Joensuun alueen yrityksille esimerkiksi puolustusteollisuudessa ja kaksikäyttötuotteissa. Täällä on uskottavia uusia innovaatioita, joilla on paljon mahdollisuuksia, Laurinen kertoi yrityskierroksen päätteeksi.

Edustuston henkilökuntaa vieraili keskiviikkona 11.11. ilmalaivayhtiö Kelluussa ja konepajayhtiö Keslassa. Molemmat ovat viime aikoina profiloituneet myös Laurisen mainitsemilla teollisuuden aloilla.

– Kelluu ja Kesla ovat hyviä esimerkkejä, joista voimme kertoa Brysselin suuntaan, Laurinen totesi.

Kilpailukykyrahaston tavoitteena on vauhdittaa strategisten teknologioiden kehittämistä ja tutkimustulosten etenemistä tuotantoon ja kansainvälisille markkinoille. Siihen kytkeytyvän Horisontti Eurooppa -ohjelman rahoitusta komissio ehdottaa kasvatettavaksi lähes kaksinkertaiseksi, 175 miljardiin euroon. Lopullisista rahoitusmääristä ja ehdoista neuvotellaan vielä.

Rahoituksen johdonmukaisuus ja saavutettavuus esillä

Edustusto sai kuulla vierailun aikana Pohjois-Karjalan kehittämistarpeita. Yritykset toivoivat esimerkiksi johdonmukaisuutta ja selkeitä rahoituspolkuja eri instrumenttien välillä. Myös maakunnan saavutettavuus ja muuttuneet kuljetusreitit tulivat selkeästi esille keskusteluissa.

– Logistiikan haasteet tulivat minulle uutena asiana. Kuljetusreitit on jouduttu miettimään uudelleen, Laurinen kertoi.

Itärajan ratkaisut vielä avoinna

Kilpailukykyrahaston lisäksi vierailulla keskusteltiin itäraja-alueiden erityistuesta. Edustustolta kysyttiin useaan kertaan, saako Suomi niin sanotun itärajapaketin EU:n tulevalla ohjelmakaudella. Vastaus oli, ettei sitä vielä tiedetä.

– Komissio on tehnyt useita linjauksia, jotka koskevat itäraja-aluetta. On tunnistettu, että raja-alueiden talous ja elinvoima ovat kärsineet. Iso kysymys on, mitä tullaan tekemään seuraavat seitsemän vuotta EU-rahoituksella ja mikä on budjetti, Laurinen totesi.

Hän lisäsi, että jäsenvaltioilla tulee olemaan enemmän valtaa kansallisessa päätöksenteossa.

Joensuun-vierailu oli osa edustuston tutustumista itärajan alueisiin ja tiedon keräämistä niiden tilanteesta. Edustusto tapasi maakunnan ja kaupungin edustajia, sidosryhmiä sekä yrittäjiä. Kajaanissa ja Joensuussa on nyt käyty, ja tulevia vierailukohteita ovat Kuusamo ja Lappeenranta. Laurisen mukaan myös monet EU-komissaarit haluavat vierailla itärajalla.

Lisätietoja