AIKO-hankkeet
2022 AIKO-rahoitetut hankkeet
Toteuttaja Business Joensuu Oy
Hankkeen kesto 1.10.2022–28.2.2023
Hankkeen tavoitteena muuttuneessa maailman tilanteessa kirkastaa alueen yritysten kansainvälistymisstrategioita, löytää uusia korvaavia markkinoita, kirkastaa yritysten myyntiviestiä sopimaan uusille korvaaville markkinoille, löytää sopivimmat palveluiden tarjoajat Suomesta ja uusilta markkinoilta. Hankkeessa avustetaan yrityksiä palvelutarjoajien valinnassa, avustetaan yrityksiä uusille markkinoille menoon sekä kehitetään myyntikanavia yhteistyössä yritysten kanssa. Hankkeessa järjestetään työpajoja korvaavista markkinoista sekä kaikille avoin korvaavien markkinoiden teematilaisuus.
Toteuttaja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä
Hankkeen kesto 1.11.2022–29.2.2024
Riverian sosiaali- ja terveysalalla käynnistetään työperäiseen maahan muuttoon liittyvä koulutus vastaamaan maakunnan hoitajapulaan. Hankkeessa laaditaan maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille suunnatun koulutuksen toimintamallin suunnitelma, kehitetään koulutuksen materiaaleja sekä luodaan uusi toimintamalli kielituetulle opintopolulle. Hankkeen avulla pyritään varmistamaan osaavan työvoiman saatavuutta ikääntyvien hoidon ja kuntoutumisen sekä vammaistyön tehtäviin Pohjois-Karjalassa. Hankkeessa myös valmennetaan työpaikkaohjaajia maahanmuuttajaopiskelijoiden ohjauksen erityispiirteisiin, millä mahdollistetaan opiskelijoihin sujuva sijoittuminen työelämään.
Toteuttaja Pohjois-Karjalan Yrittäjät ry
Hankkeen kesto 1.12.2022–31.10.2023
Hankkeen tavoitteena on luoda Pohjois-Karjalan Yrittäjille malli, jossa eri alueelliset toimijat (mm. alueelliset kehitysyhtiöt, yrittäjäjärjestöt, oppilaitokset) yhdessä tunnistavat ja aktivoivat PK- ja MidCap-yrityksiä kasvu- ja kansainvälistymisvalmiuksien kehittämiseen. Hankkeessa testataan ja pilotoidaan mallia. Hankkeen tuloksena tavoitellaan muun muassa pohjoiskarjalaisten yritysten kasvu- ja kansainvälistymisvalmiuksien kasvua etenkin digivalmiuksien kehittämisen osalta sekä yritysten kasvanutta kyvykkyyttä osallistua Yrittäjät Akatemian palveluihin.
Toteuttaja Karelia Ammattikorkeakoulu Oy
Hankkeen kesto 1.1.2023–31.12.2023
Hankkeella vastataan Ukrainan kriisin aiheuttamien negatiivisten vaikutusten pienentämiseen ja maakunnassa yhä tarpeellisemman korkeatasoisen koulutuksen vahvistamiseen. Hankkeessa toteutetaan nopeasti etenevä kehittämiskokonaisuus, jolla tuetaan englanninkielisen ICT-insinöörikoulutuksen käynnistymistä sekä vetovoimaisen EU:n ulkopuolisiin maihin suuntautuvan opiskelijarekrytointikampanjan toteumista. Hankkeen tavoitteena on vastata yritysten ja organisaatioiden osaaja- ja koulutustarpeeseen kehittämällä ICT-insinöörikoulutukseen opintojaksokohtaisia toteutussuunnitelmia ja niissä tarvittavaa IT-infrastruktuuria yhdessä yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa, sekä sopimalla yhteistyöstä koulutuksen toteuttamisessa Karelia-ammattikorkeakoulun ja alueen yritysten kanssa. Lisäksi tavoitteena on laajentaa potentiaalien ulkomaisten opiskelijoiden rekrytointialuetta hakemalla korvaavia alueita aiemmin vahvasti Venäjälle suuntautuneeseen kansainväliseen opiskelijahankintaan.
2023 rahoitetut AKKE-hankkeet
Toteuttaja Innovatiiviset tuotekehittelijät ry
Hankkeen kesto 1.3.2023–30.6.2023
Hankkeessa kehitetään uutta käyttöä suomalaiselle lampaanvillalle. Osa tuotetusta lampaanvillasta on huonolaatuista tai se ei muuten kelpaa kehrättäväksi langaksi. Hävikkilampaanvillasta on kuitenkin mahdollista valmistaa muun muassa lannoitteita, kasvualustaa tai kasvimaan katteita. Lampaanvillan typpipitoisuus on verrattain korkea, minkä vuoksi kasvualustaksi jalostettuna sitä täytynee laimentaa vähemmän typpeä sisältävällä materiaalilla; tähän tarkoitukseen hankkeessa testataan ruokomateriaalia. Lannoitteena lampaanvillapelletit voivat toimia hyvin pelkästään villasta valmistettuina. Hankkeessa pilotoidaan ja testataan lampaanvillapellettejä kasvihuonekasvatuksessa sekä laaditaan ohjemateriaalia hävikkivillan hyödyntämiseen sekä luodaan toimintamalli hävikkivillan jalostamiseen ja käyttämiseen.
Toteuttaja Pohjois-Karjalan Kauppakamari ry
Hankkeen kesto 1.2.2023–31.10.2023
Vallitsevan maailmantilanteen vuoksi Venäjälle suuntautuneelle kaupalle tulee etsiä uusia kohdemarkkinoita. Pohjois-Karjalassa pitkät välimatkat esim. Eurooppaan, asettavat omat haasteensa, ja alueen yritykset tarvitsetkin tukea kansainvälisen liiketoiminnan käynnistämiseen ja edelleenkehittämiseen. Hankkeessa laaditaan toimintamalli, jonka avulla kauppakamari pystyy tehokkaammin avustamaan alueen yrityksiä kansainvälisille kehittämispoluille. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa verkostoa, jonka avulla kauppakamari pystyy tehokkaammin toimimaan välittäjäosapuolena auttaessaan yrityksiä suuriin kansainvälisiin konsortiohankkeisiin. Muissa maissa ja muulla Suomessa toimivien kauppakamareiden kanssa lisättävän yhteistyön avulla maakuntaan tuodaan uutta tietoa ja ylläpidetään yhteistyöverkostoa. Keskeisimpiä rahoitusohjelmia, joiden piiriin maakunnan yrityksiä pyritään ohjaamaan ovat muun muassa Interreg Europe, Interreg BSR, Interreg NPA, Interregional Innovation investements, Horizon Europe sekä Horizon 2020. Hankkeen avulla pyritään synnyttämään tiiviimpää yhteistyöverkostoa kahteen suuntaan siten että ulkomaalaiset toimijat löytävät helpommin yhteistyökumppaneita Pohjois-Karjalasta ja vastaavasti alueen yritykset voivat löytää ulkomaalaisia kontakteja kauppakamarin verkoston kautta.
Toteuttaja Karelia-ammattikorkeakoulu
Hankkeen kesto 1.4.2023–31.12.2023
Tavoitteena on kehittää ja edistää kulttuuri- ja matkailualan palveluita ja niiden saavutettavuutta. Valmisteluhankkeen avulla kartoitetaan potentiaalisia kansainvälisiä toimijoita yhteistyöverkoston luomiseksi, kohdealueina ovat Pohjoismaat ja Baltian maat. Nykyiset luovien- ja matkailualan toimijoiden palveluiden sisällöt on kohdennettu lähinnä suomalaisille matkailijoille ja ne eivät mahdollista yritysten kansainvälistä kasvua ja laajempaa kaupallistamista. Tarvekartoituksen ja tulevan KV-yhteistyön avulla voidaan vaikuttaa tarjonnan monipuolisuuteen sekä valmiuteen palvella kansainvälisiä matkailijoita.
Uuden verkoston myötä kasvaa yritysten kansainväliset valmiudet, tietoisuus muiden matkailutoimijoiden yrityksistä ja palveluista sekä omien palveluiden kehittämistarpeista. KV-yhteistyön avulla voidaan vaikuttaa tarjonnan monipuolisuuteen ja valmiuteen palvella kansainvälisiä matkailijoita. Hankkeessa painotetaan aineettoman kulttuuriperinteen, saavutettavuuden, kestävän kehityksen, kulttuurisensitiivisyyden ja vastuullisuuden periaatteita.
Toteuttaja Itä-Suomen yliopisto
Hankkeen kesto 1.4.2023–30.6.2023
Viime vuosina on uutisoitu haasteista harvennusten korjuujäljen hallinnassa. Metsänistutukset, taimikon varhaishoito ja taimikonhoito eivät ole koneellistuneet Suomessa. Meillä on maassamme kova kysyntä energiapuusta. Venäjän Ukrainaan kohdistaman sodan vuoksi Suomessa on entistä suurempi tarve kehittää vihreää energiantuotantoa. Nuoret metsät tarjoavat merkittävän potentiaalin pienpuun korjuuseen metsähakkeeksi. Iso haaste pienpuuhakkeen hankinnassa on sen korjuun kannattavuus. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton rahoittamassa AKKE-hankkeessa määritteltiin uudenlaisen metsäkoneen ominaisuudet, jotka mahdollistavat usean työlajin tekemisen yhdellä peruskoneella. Kone on suunniteltu rakennettavaksi kaupallisesti saatavilla olevan metsäkoneen rungolle. Nykyisistä metsäkoneista poikkeavat ominaisuusvaatimukset vaativat esiselvitystä varten merkittävien uusien rakenneratkaisujen riittävän yksityiskohtaisen suunnittelun.
Esiselvityksessä arvioidaan, olisiko edellä kuvattu metsäkone, joka soveltuisi laikutuksilta ensiharvennuksille, kustannustehokas kone. Tavoitteena on, että ensiharvennusten lisäksi koneella pystyttäisiin koneellistamaan metsänviljelytyöt sekä taimikon varhaishoitotyöt ja taimikon hoitotyöt. Itä-Suomen yliopisto laatii metsäkoneelle kokonaisvaltaiset kustannuslaskelmat edellä mainittujen koneen rakenteeseen ja toimintaan liittyvien riittävän yksityiskohtaisten suunnitelmien sekä niistä johdettujen pääoma- ja käyttökustannusten perusteella. Esiselvityksessä arvioidaan myös erilaisten toimintaympäristötekijöiden vaikutuksia kustannustehokkuuteen. Lisäksi Itä-Suomen yliopisto arvioi kuvatun koneen kyvykkyyttä suoriutua eri työlajeista.
Toteuttaja Kontiolahden Urheilijat ry
Hankkeen kesto 1.4.2023–31.10.2023
Maailmanpoliittisen tilanteen johdosta Kontiolahden ampumahiihdon venäläiset kisaturistit ovat jääneet pois. Ukrainan tilanteen ratkeaminen lähiaikoina ei näytä realistiselta ja siten venäläisten kisakatsojia ei tule olemaan seuraavien ampumahiihdon maailmancupien aikana Kontiolahdella. Uusien toimintamallien luominen katsojamäärän lisäämiseksi on tarpeen. Ampumahiihdon maailmancupit, MM-kisat ja muut ampumahiihdon kansainväliset tapahtumat ovat tärkeitä tapahtumia Pohjois-Karjalalle, alueen kunnille, kaupungeille ja elinkeinoelämälle niin palveluyrityksille kuin vientiteollisuudellekin.
Kansainvälisten ampumahiihtotapahtumien järjestämisoikeuksien hakuprosesseissa toimenpiteet ja tulokset yleisömäärän lisäämisessä ovat ensiarvoisen tärkeitä, koska kilpailu järjestämisoikeuksista on kovaa. Kontiolahden tapahtumajärjestäjillä on tarve osoittaa kansainväliselle ampumahiihtoliitolle (IBU), että Kontiolahdella ja Pohjois-Karjalassa kannattaa järjestää ampumahiihdon kansainvälisiä kisoja lajin brändin näkökulmasta. Hankkeen tuloksena syntyy uusia toimintamalleja, joiden avulla Kontiolahden kansainvälisten ampumahiihtotapahtumien yleisömäärää saadaan kasvatettua laaja-alaisella yhteistyöllä. Lisäksi hankkeessa syntyy uusi toimintamalli tapahtuman stadiontoimintojen toteuttamiseen, jolla varmistetaan laadukas asiakaskokemus ja ‑elämys.