
Hallitusohjelmatavoitteet 2027–2031
Pohjois-Karjala on kasvun alusta
Pohjois-Karjala on tärkeä osa Suomen tulevaisuutta. Maakunnassa on merkittävää potentiaalia puhtaassa siirtymässä, energia-alalla, metsäbiotaloudessa, fotoniikassa ja mineraalitaloudessa. Täällä voidaan luoda uusia investointeja, työpaikkoja ja kasvua koko maan hyödyksi.
Itärajan sulkeutuminen, heikentynyt saavutettavuus ja energiainfran puutteet hidastavat investointeja, joten tarvitsemme viimein konkreettisia toimia: panostuksia energiaan, infrastruktuuriin, osaamiseen ja yritystoiminnan edellytyksiin.
Vahvat maakunnat ovat koko Suomen kasvun, kilpailukyvyn ja huoltovarmuuden perusta.
1. EU-rahoituksen merkitys korostuu Pohjois-Karjalan kehittämisessä
Venäjän hyökkäyssota on muuttanut pysyvästi itärajan maakuntien toimintaympäristöä. Pohjois-Karjala tarvitsee uusia ratkaisuja elinvoiman, investointien ja turvallisuuden vahvistamiseen.
Tavoitteena on, että EU:n tulevassa rahoituskehyksessä on 1,5 miljardin euron Itäraja-paketti sekä 500 miljoonan euron rahoitus pohjoisille harvaan asutuille alueille. Sisäisen turvallisuuden kehittämisen lisäksi Itäraja-paketin tulee sisältää myös raja-alueiden elinvoimaisuuden,
yritysten kilpailukyvyn, energiainfrastruktuurin investoinnit ja saavutettavuuden.


2. Kansalliset esteet purettava itäisen Suomen energiainvestointien tieltä
Pohjois-Karjalassa on tunnistettu noin 2,7 miljardin euron investointipotentiaali erityisesti puhtaan siirtymän ja energia-alan hankkeissa. Investointien toteutumista hidastavat kuitenkin kansalliset pullonkaulat: Fingridin 400 kV kantaverkko ei ulotu Pohjois-Karjalaan ja tuulivoiman rakentamista rajoittavat aluevalvontaan liittyvät tekijät.
Tavoitteena on saada kantaverkkoyhteys käyttöön Pohjois-Karjalassa viimeistään vuonna 2033 ja uudet ratkaisut ilmatilan tutkavalvontaan.
3. Saavutettavampi Suomi on kilpailukykyisempi
Pohjois-Karjalan kilpailukyky ja investointien toteutuminen edellyttävät toimivia yhteyksiä pääkaupunkiseudulle, satamiin ja kansainvälisille markkinoille. Saavutettavuuden tavoitteena tulee olla kolmen tunnin yhteys pääkaupunkiseudulle, mikä toteutuu tällä hetkellä vain lentoliikenteellä.
Tavoitteena on Karjalan radan kapasiteetin kasvattaminen, Joensuu–Kontiomäki-yhteyden peruskorjaaminen ja sähköistäminen, Joensuu–Pieksämäki-yhteyden sähköistäminen sekä lentoyhteyksien turvaaminen. Samalla liikennepolitiikan painopistettä tulee siirtää uusista suurhankkeista nykyisen liikenneverkon kunnossapitoon ja keskeisten pullonkaulojen poistamiseen.


4. Pohjois-Karjalan osaaminen tukee koko maan kasvua ja uudistumista
Pohjois-Karjala on koulutus- ja osaamismaakunta, jonka vahvuudet vastaavat Suomen keskeisiin haasteisiin: työvoimapulaan, puhtaaseen siirtymään ja teknologiseen kilpailuun. Maakunnan kansainvälisesti kilpailukykyiset osaamiskeskittymät metsäbiotaloudessa, fotoniikassa ja mineraalitaloudessa vahvistavat Suomen vientiä, huoltovarmuutta ja uudistumiskykyä.
Tavoitteena on vahvistaa pitkäjänteisesti koulutusta, tutkimusta, TKI-toimintaa ja osaavan työvoiman saatavuutta. Pohjois-Karjalan koulutus- ja tutkimusjärjestelmä tuottaa osaajia ja innovaatioita aloille, joilla koko Suomi tarvitsee kasvua.
5. Monimuotoinen luonto on arvokas perintö tuleville sukupolville
Pohjois-Karjalan tavoitteena on vahvistaa luonnon monimuotoisuutta, elinvoimaisia vaelluskalakantoja ja kestävää luontomatkailua. Erityisesti järvilohen ja järvitaimenen luontaisen elinkierron palauttaminen on tärkeää Saimaan vesistöalueen ekologisen tilan kannalta.
Keskeisiä kohteita ovat Palokin kosket sekä Pielisen alueen virtavedet, joissa voidaan parantaa vaelluskalojen lisääntymisedellytyksiä ja vahvistaa luontomatkailun vetovoimaa.


6. Hyvinvointi luo kasvua
Suomen kasvu ja kilpailukyky rakentuvat elinvoimaisille kunnille ja toimiville hyvinvointialueille. Julkisen talouden muutokset, sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus sekä kuntien kasvavat vastuut työllisyyden hoidossa ovat kuitenkin heikentäneet erityisesti harvaan asuttujen alueiden investointikykyä ja mahdollisuutta turvata peruspalvelut.
Rahoitusjärjestelmien on perustuttava nykyistä paremmin todelliseen palvelutarpeeseen ja alueiden erilaisiin olosuhteisiin. Kuntien ja hyvinvointialueiden kyky turvata palvelut, investoinnit ja aluekehitys on keskeinen osa koko Suomen kasvua ja hyvinvointia.
Kulttuuri ja luova talous vahvistavat hyvinvointia, yhteisöllisyyttä sekä alueiden veto- ja pitovoimaa. Kuntien kulttuuritoimintalaissa mainittu valtionrahoitus on palautettava.



