Tilannekuva pesäpallokentältä.

Pohjois-Karjala lähtee vaikut­ta­maan halli­tus­oh­jel­maan kasvun, inves­toin­tien ja huolto­var­muuden puolesta

Maakun­nassa on merkit­tävä koko maata hyödyt­tävä inves­toin­ti­po­ten­ti­aali erityi­sesti puhtaan siirtymän, energia-alan, metsä­bio­ta­louden, fotoniikan ja mineraa­li­ta­louden hankkeissa. Kasvun käynnis­ty­minen edellyttää kansal­lisia ratkai­suja EU-rahoitukseen, energiain­fraan, saavu­tet­ta­vuu­teen, tutkimus- ja innovaa­tio­pa­nos­tuk­siin ja hyvin­voinnin lisäämiseen.

Pohjois-Karjalan maakun­ta­hal­litus on hyväk­synyt maakunnan halli­tus­oh­jel­ma­ta­voit­teet vuosille 2027–2031. Tavoit­teissa koros­tuvat itäisen Suomen elinvoima, inves­toin­tien mahdol­lis­ta­minen, saavu­tet­ta­vuus, osaaminen, kunnat hyvin­voinnin tuotta­jina sekä koko Suomen turval­li­suus ja kilpailukyky.

Keskeinen viesti on, että Pohjois-Karjalaa ei tule nähdä tukia­lu­eena tai pusku­ri­vyö­hyk­keenä itänaa­purin suuntaan vaan kasvun alustana. Maakun­nassa on merkit­tävä koko maata hyödyt­tävä inves­toin­ti­po­ten­ti­aali erityi­sesti puhtaan siirtymän, energia-alan, metsä­bio­ta­louden, fotoniikan ja mineraa­li­ta­louden hankkeissa.

Halli­tus­oh­jel­ma­ta­voit­teet toimivat Pohjois-Karjalan yhtei­senä edunval­vonnan pohjana kevään 2027 eduskun­ta­vaa­leihin ja halli­tus­oh­jel­ma­neu­vot­te­luihin valmistautumisessa.

Pohjois-Karjalan tavoit­teet halli­tus­oh­jel­maan 2027–2031:

EU-rahoituksen merkitys korostuu

Pohjois-Karjala haluaa, että EU:n itära­ja­pa­ketin koko on 1,5 miljardia euroa ja se sisältää turval­li­suuden lisäksi myös yritysten kilpai­lu­kykyä, energiain­ves­toin­teja ja saavu­tet­ta­vuutta vahvis­tavia toimia. Tulevaan Suomen kansal­li­seen ja alueel­li­seen suunnitel­maan tulee sisäl­lyttää erikseen itära­ja­maa­kun­nille kohden­nettu osio. Myös EU:n pohjoisten harvaan asuttujen alueiden tuki (500 miljoonaa euroa) tulee kirjata halli­tus­oh­jel­maan, koska se on kansal­lisen päätök­sen­teon varassa.

Kansal­liset esteet puret­tava energiain­ves­toin­tien tieltä

Tärkeim­pänä energia­sek­torin tavoit­teena on Fingridin 400 kV kanta­verkon raken­ta­minen myös Pohjois-Karjalaan. Huutokoski–Kontiolahti-yhteys on saatet­tava valmiiksi Fingridin esittämän aikataulun mukai­sesti vuoteen 2033 mennessä.Tämä edistäisi maakunnan vireillä olevia energia­hank­keita, joiden yhteen­las­kettu arvo on noin 2,7 miljardia euroa. Pohjois-Karjala esittää myös ilmatilan tutka­val­vonnan kehit­tä­mistä niin, että Pohjois-Karjalassa päästäi­siin perus­ta­maan rajattu tuuli­voi­ma­tuo­tannon kokei­lualue Juukaan ja Polvijärvelle.

Saavu­tet­ta­vampi Suomi on kilpailukykyisempi

Karjalan radan kapasi­teettia kasva­te­taan ja nopeu­den­nostoa ediste­tään erityi­sesti Joensuu–Imatra-osuudella, koska yksirai­teinen rata on tällä hetkellä täydessä käytössä ja perus­kor­jauksen tar­peessa. Rataverkon perus­kor­jausta tulee jatkaa myös Joensuusta pohjoi­seen. Sähköis­tä­minen käynnis­te­tään Joensuun ja Kontio­mäen sekä Joensuun ja Pieksä­mäen välillä. Pohjois-Karjala kannattaa myös Lento­radan toteu­tusta, sillä se palve­lisi laajasti maakun­tien yhteyksiä Helsinki-Vantaan lentoasemalle.

Maakunta hakee rahoi­tus­tason nostoa perus­väy­län­pi­toon, sillä rajal­liset resurssit on suunnat­tava uusien suurhank­keiden sijaan nykyisen liiken­ne­verkon kunnossapitoon.

Pohjois-Karjalan osaaminen tukee koko maan kasvua ja uudistumista

Koulu­tus­maa­kunta Pohjois-Karjalan tavoit­teena on, että korkea­kou­lujen perus­ra­hoi­tusta kasva­te­taan pysyvästi ja TKI-rahoituslain mukaiset lisäykset toteu­te­taan täysi­määräisesti. Ammatil­lisen koulu­tuksen rahoitus on pidet­tävä vähin­tään nykyi­sellä tasolla ja rahoi­tus­mal­lissa tulee huomioida alueel­liset erityis­piir­teet. Muun muassa raken­ne­muu­tos­ti­lan­tei­siin Pohjois-Karjala esittää työelä­mä­läh­töistä jatkuvan oppimisen järjestel­mää, joka yhdistää eri koulutusasteet.

Tulevan halli­tuksen tulee panostaa Pohjois-Karjalan metsä­bio­ta­louden ja fotoniikan kaltai­siin kansal­li­sesti mer­kittäviin osaamis­kes­kit­ty­miin. Kansain­vä­lisiä opiske­li­joita ja elinkei­noe­lämää pitää tuoda tiiviimmin yhteen harjoit­te­luiden ja opinnäy­te­töiden kautta.

Monimuo­toinen luonto on arvokas perintö tuleville sukupolville

Pohjois-Karjala haluaa edistää lajien elinvoi­mai­suutta ja luonnon monimuo­toi­suuden turvaa­mista. Keskeisin tavoite liittyy vaellus­ka­loihin: Palokin koskien ennal­lis­ta­mis­päätös ja toteutus täytyy tehdä yhteis­työssä valtion, energiayh­tiön ja kuntien kanssa siten, että korvaus­rat­kaisut ovat riittävät ja selvi­tys­hen­kilö Esa Härmälän esittämät reunaehdot täyttyvät. Myös Pielisen alueen virta­ve­sien kunnostus ja vaelluses­teiden poista­minen tulee ottaa vahvemmin mukaan ja NOUSU-ohjelmaa on jatket­tava. Luonto­mat­kailua ediste­tään vahvis­ta­malla Metsä­hal­li­tuksen luonto­pal­ve­luiden, kansal­lis­puis­tojen ja retkei­ly­alueiden rahoitusta.

Hyvin­vointi luo kasvua

Tänä vuonna 2026 Pohjois-Karjala menettää hyvin­voin­tia­lueiden siirty­mä­ta­sauk­sessa 55 miljoonaa euroa, kun samaan aikaan Helsinki voittaa 117 miljoonaa. Nykyinen rahoi­tus­malli ei huomioi riittä­västi alueiden todel­lista palve­lu­tar­vetta ja kustan­nus­ra­ken­netta, joten palvelutar­ve on oltava keskeinen ja ohjaava tekijä rahoi­tuksen mää­räytymisessä. Sama tavoite koskee myös kuntien perus­pal­ve­luiden turvaa­mista: valtio­no­suus­jär­jes­telmän on perus­tut­tava nykyistä vahvemmin palve­lu­tar­pee­seen kuntien tulotaso huomioiden.

Lisätie­toja