Ilmasto- ja energiaohjelma 2030 toimenpidesuunnitelma on tarpeeton!
Ai miksi? Siksi, että vuonna 2021 julkaistu ja sen jälkeen pari kertaa päivitetty toimenpidesuunnitelma on toteutunut vauhdikkaasti. Maakunnan eri toimijat ovat vieneet suunnitelman toimenpiteitä tehokkaasti käytäntöön – kukin omalla tavallaan ja omaan toimintaansa sopivalla tavalla.
Lisäksi vireillä on paljon sellaistakin, mitä toimenpidesuunnitelmaa laadittaessa ei osattu edes ajatella. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto on toiminut tässä tekemisessä aktiivisena ajurina ja koordinoijana, ja toimenpidesuunnitelma on ilmiselvästi palvellut toimijoita hyvin.
Ajantasaista tietoa ilmastotyöstä kaipaavan kannattaa käydä kurkkaamassa Ilmastopolkua, mikä on ilmastotyön toteutumisen seurannan erittäin kätevä työkalu. Tämä palvelu toimii niin hyvin, että tälle vuodelle kalenteroitu toimenpidesuunnitelman päivittäminen olisi turhaa työtä, koska Ilmastopolku toimii siinä tehtävässä paljon paremmin.
Seuraavaksi kuvaan, miten Ilmasto- ja energiaohjelma 2030 (IE2030) tavoitteiden toteuttamiseksi laadittu toimenpidesuunnitelma on käytännössä toteutunut.
Kymmenelle kunnalle ilmastosuunnitelma maakuntaliiton tukemana
Kymmenen Pohjois-Karjalan kuntaa on jo tehnyt ilmastosuunnitelman maakuntaliiton tukemana – vaikka mikään laki ei niitä siihen velvoita. Suunnitelmat sisältävät konkreettisia toimia ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen. Sopeutuminen on vielä niin uusi aihe Pohjois-Karjalan ilmastotyössä, että siihen liittyvät toimet hakevat vielä suuntaansa. Hyviä vinkkejä niin kunnille kuin myös muille toimijoille löytyy Pohjois-Karjalan ilmastonmuutokseen sopeutumisen tiekartasta.
Ilmastonmuutoksen hillintään liittyvissä toimenpiteissä korostuvat kuntien toimissa tällä hetkellä energiatehokkaat ratkaisut ja kiinteistöjen kestävä energiankäyttö, vähähiilisen liikkumisen kehittäminen (kaupunkialueet) ja metsien ja metsänhoidon merkitys ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa. Erilaiset tavat hoitaa metsää ilmastokestävästi koetaan kiinnostaviksi.
Metsäbiotalous ja kiertotalous ne yhteen soppii
Yhtenä IE2030-ohjelman tavoitteena on kehittää ilmastokestävää liiketoimintaa. Toimenpidesuunnitelmassa tämä näkyi erityisesti siinä, miten sivuvirroista voidaan tehdä korkeamman jalostusasteen tuotteita. Tässä onkin päästy hyvin vauhtiin: metsäbiotalous ja kiertotalous kytkeytyvät yhä tiiviimmin yhteen, kun sivuvirroista kehitetään uusia, aiempaa arvokkaampia tuotteita.
Metsäbiotalouden uudet avaukset – ohjelmassa näitä mahdollisuuksia kehitetään kolmen hankkeen voimin ja tavoitteena on uuden liiketoiminnan ja investointien saaminen maakuntaan sekä työpaikkojen lisääminen arvonlisän nostamisen kautta. Hankekokonaisuus sisältää ns. metsäpäässä tapahtuvat ratkaisut, kemiallisen puunjalostuksen uudet mahdollisuudet ja puun käytön kehittämisen teollisessa rakentamisessa.
Lisäksi maakuntaliiton rahoittamia sivuvirtojen hyödyntämiseen liittyviä hankkeita on muitakin käynnissä mm. biogeenisen hiilidioksidin talteenoton ja vetytalouden sekä energia-, kemikaali- ja materiaalitekniikan kehittämiseksi.
Rakennusmateriaalit kiertoon
lmastokestävän rakentamisen kehittäminen on yksi IE2030-ohjelman tavoitteista. Työssä on otettu hyviä askelia aina rakennusmateriaalien ja energiankäytön kehittämisestä siihen, miten purettavien rakennusten materiaaleja voitaisiin hyödyntää uudelleen.
Rakennusmateriaalien kierrätyksessä on kuitenkin vielä paljon tehtävää. Käytännön toteutus edellyttää muun muassa kierrätettäviksi suunniteltujen rakennuselementtien kehittämistä ja uusia investointeja. Tämä työ on vasta alussa. Myös rakennusten peruskorjaaminen ja uusien käyttötarkoitusten löytäminen purkamisen sijaan ovat tärkeitä ilmastotekoja. Niiden roolia rakentamisen ilmastotyössä olisi syytä vahvistaa.
Metsäosaaminen tiivistyy uudessa teknologiakeskuksessa
Pohjois-Karjalassa on vahva ja kansainvälisesti tunnettu tutkimus- ja kehittämisosaaminen. Tämän osaamisen ja tiedon siirtäminen yritysten liiketoiminnan kehittämiseksi on keskeinen tavoite. Metsäbiotaloudessa on otettu harppaus eteenpäin kun Forest Joensuu -innovaatioverkosto perustettiin. Forest Joensuun tehtävänä on auttaa yrityksiä kehittämään, pilotoimaan ja kasvattamaan metsäbiotalouden liiketoimintaa kansainvälisille markkinoille.
Tätä tulee erinomaisesti tukemaan keväällä 2027 valmistuva teknologiakeskus. Keskuksen ovet tulevat olemaan avoimet kaikille yrityksille, jotka kaipaavat apua vaikkapa tuotekehitykseen ja pilotointiiin. Jatkossa saman katon alta löytyvät Itä-Suomen yliopiston, Luonnonvarakeskuksen, Suomen Ympäristökeskuksen ja Karelia ammattikorkeakoulun tutkijat ja laitteet.
Haasteita uusiutuvan energian lisäämisessä ja liikkumisen päästöjen vähentämisessä
Hankala aihe IE2030-ohjelman toimenpidesuunnitelmassa on edelleen uusiutuvan energiantuotannon lisääminen sen kaikissa muodoissa. Tuulivoiman liittyvät haasteet ovat kaikkien hyvin tuntemia. Kuitenkin esim. biokaasun liikennekäyttö toisi kaivattua ratkaisua raskaan liikenteen päästöjen vähentämiseen.
Toinen liikenteen hankala kysymys on taajamien ulkopuolisen liikkumisen vähähiilisyys. Pitkät etäisyydet ja puutteelliset joukkoliikenneyhteydet tekevät haja-asutusalueilla omasta autosta usein välttämättömän. Siksi tarvitaan erityisesti vähäpäästöisiä käyttövoimia ja muita ratkaisuja henkilöautoilun päästöjen vähentämiseen.
Ekologista kompensaatiota
Vihreää siirtymää tukevat investoinnit ja siihen liittyvä liiketoiminta on kolmas aihe, mihin kaivataan kipeästi toimia. Luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen liittyy tähän tiiviisti. Tarvitsemme ratkaisuja, joilla voidaan samanaikaisesti parantaa luonnon monimuotoisuutta, edistää vihreitä investointeja ja luoda uusia työpaikkoja. Ekologinen ja sosiaalinen hyvinvointi ja tasa-arvoisuus kulkevat käsi kädessä.
Vihreän kaavoituksen käyttöön ottaminen on edennyt pilotointivaiheeseen Joensuussa, missä selvitetään ekologisen kompensaation edellytyksiä Joensuun seudun yleiskaavassa.
Toimenpidesuunnitelman päivittämiseen kuluva työaika kannattaakin ennemmin käyttää niiden ilmastotyön hankalimpien haasteiden todellisten ratkaisujen löytämiseen ja jalkauttamiseen.
