Energiamurros on Pohjois-Karjalalle ainutlaatuinen mahdollisuus
Maailmanpolitiikan myrskyissä maakunnalla on ainutlaatuinen mahdollisuus energiamurroksessa. Puhdas energia ja omavaraisuus ovat sekä talouden että turvallisuuden kysymyksiä. Pohjois-Karjalalle tämä avaa mahdollisuuksia uuteen tuotantoon ja energiaa tarvitseviin yrityksiin.
Lännestä Joroisen Huutokoskelta ollaan suunnittelemassa Kontiolahdelle uutta voimayhteyttä. Yhteyden suunnittelu konkretisoi muutosta: toteutuessaan se olisi Pohjois-Karjalan ensimmäinen 400 kilovoltin voimajohtoyhteys ja mahdollistaisi lisää sähkön tuotantoa ja kulutusta. Hanke on ympäristövaikutusten arviointivaiheessa.
Pohjois-Karjalasta tätä kantaverkon vahvistamista on ajettu ja esitetty vahvasti neljä vuotta. Aluksi näytti siltä, ettei Fingridiä asia kiinnosta. Vaikuttaminen valtakunnan politiikan avainpäättäjiin toimi, ja nykyisin myös Fingrid näkee itäisen Suomen verkkoyhteyksien vahvistamisen tärkeänä.
Kun Fingrid tänä keväänä vahvisti, että yhteyden on tarkoitus olla valmis viimeistään 2033, tämä on aiheuttanut valtavan pöhinän Joensuun seudulla, erityisesti kiinnostuksena datakeskuksiin. Useita hankkeita on vireillä. Vaikka kaikki vireillä hankkeet eivät välttämättä toteudu, kyse on ainutlaatuisesta kiinnostuksesta investoida tänne. Jo yksinään Ylämyllylle kaavailtu datakeskus on kokoluokkaa 800 miljoonaa euroa.
Suomessa alkaa olla pulaa paikoista, joissa voidaan liittyä vapaana olevaan kantaverkkoon. Samaan aikaan kiinnostus uusiin datakeskuksiin on ennennäkemätöntä ja myös paljon erilaista huolta on ilmassa. Paikallisesti datakeskus tuo merkittäviä hyötyjä työpaikkoina ja verotuloina. Rakentamisalalla se on tällä hetkellä merkittävin kasvuala.
Kiinnostavin asia on se, mitä energia mahdollistaa alueella: yrityksen laajennuksen, uuden työpaikan ja nuoren mahdollisuuden jäädä kotiseudulle. Tähän kytkeytyy myös muutoksen oikeudenmukaisuus: paikallisten ihmisten kuuleminen, luonnosta huolehtiminen ja alueelle jäävät hyödyt vahvistavat luottamusta.
Kun vahvistamme sähköverkkoa, rakennamme samalla edellytyksiä seuraaville työpaikoille. Meidän pohjoiskarjalaisten tehtävä on huolehtia siitä, että energiamurroksen mahdollisuudet ulottuvat myös tänne.
Kokonaisuus rakentuu monesta palasesta. Energiatuotannon puolella meillä on maakunnassa 27 hanketta jo vireillä: aurinkovoimaa, tuulivoimaa, vedyntuotantoa, biokaasua. Yhteensä lähes kahden miljardin euron tuotantohankkeita on eri vaiheessa suunnittelussa. Kun kysyntä energialle kasvaa, lisääntyy kiinnostus myös tuotannon kasvamiselle.
Ensimmäinen voimajohto ei jääne pistoksi, vaan jossakin vaiheessa meille tulee lenkkiyhteys ja pohjois–eteläsuuntainen yhteys Kainuusta Pohjois-Karjalan halki Etelä-Karjalaan.
Datakeskusten tarvitsema energian tarve voi olla laukaiseva tekijä, joka mahdollistaa myös tuulivoiman rakentamisen Pohjois-Karjalassa. Uskon, että jossain vaiheessa rakennetaan entistä parempi aluevalvontaratkaisu, mikä mahdollistaa myös tuulivoiman itärajan tuntumassa. Pohjois-Karjalan potentiaalisimmilla jo kaavoitetuilla tuulivoima-alueilla puhutaan yli kolmen miljardin euron investoinneista.
Eli yhteenvetona mittaluokasta ja mahdollisista investoinneista: datakeskukset noin viisi kappaletta (joista jo yksi julkaistu noin 800 miljoonaa euroa), vireillä olevat energiahankkeet lähes kaksi miljardia euroa ja aluevalvontaratkaisun tuoma tuulivoimapotentiaali kolme miljardia euroa. Siksi itäisen Suomen kantaverkon rakentaminen ja tuulivoimaratkaisu ovat sellaisia ainutlaatuisia mahdollisuuksia, joita seuraava maan hallitus ja tuleva EU-politiikka ei voi ohittaa.
Vaikka päätökset kantaverkosta ja tuulivoimasta tehdään valtakunnallisesti, myös maakunnassa pitää miettiä, miten voimme itse vauhdittaa tätä kehitystä. Nyt olisi otollinen aika koota maakunnan voimavaroja uudella tavalla yhteen energiamurroksen vauhdittamiseksi.
Jarno Turunen
yhteysjohtaja
Pohjois-Karjalan maakuntaliitto