Saimaan kanavaan varattu rahoitus on hyödyn­net­tävä Karjalan radan investointeihin

Etelä-Karjalan liitto ja Pohjois-Karjalan maakun­ta­liitto ovat lähet­tä­neet valtio­neu­vos­tolle, liikenne- ja viestintä minis­te­riöön sekä väylä­vi­ras­toon kirjelmän, jossa vaadi­taan Saimaan kanavaan varatun rahoi­tuksen kohden­ta­mista Karjalan radan kehit­tä­mi­seen. Rahojen uudel­leen kohden­ta­minen on tärkeää, jotta itäisen Suomen kilpai­lu­kykyä ei vaikeassa geopo­liit­ti­sessa tilan­teessa heiken­netä entisestään.

Media­tie­tojen 2.5.2022 mukaan päätös 95 miljoonan euron inves­toin­ti­ra­hoi­tuk­sesta Saimaan kanavan sulkujen piden­nyk­seen ja veden­pinnan tason nostoon tullaan purkamaan.

Venäjän sotatoi­mien seurauk­sena itäisen Suomen teolli­suus on joutunut etsimään muita kulje­tus­reit­tejä Saimaan kanavan sijaan, mikä tarkoittaa yritysten kustan­nusten nousua ja päästöjen lisään­ty­mistä. Saimaan vesilii­ken­teen näkymät muuttuvat inves­toin­ti­pää­töksen perumisen myötä pitkällä tähtäi­mellä erittäin epävar­moiksi, sillä kanavaan mahtuvat alukset eivät täytä paino­las­ti­ve­si­so­pi­muksen mukaisia kritee­reitä, ja inves­toin­teja vanhoihin aluksiin ei välttä­mättä enää tehdä.

Huoli itäisen Suomen kilpai­lu­kyvyn säilyt­tä­mi­sestä on Itä-Suomessa kasvanut kevään myötä. Itärajan maakun­tien teolli­suuden raaka-aine- ja tuote­kul­je­tukset tulee saada sujuvasti, kustan­nus­te­hok­kaasti ja vähäpääs­töi­sesti tehtaille ja vienti­sa­ta­miin. Myös henki­lö­ju­na­lii­ken­teen kehit­tä­mis­tar­pei­siin on pystyt­tävä vastaa­maan nykyistä paremmin, kirjel­mässä todetaan.

Etelä-Karjalan liitto ja Pohjois-Karjalan maakun­ta­liitto vetoavat valtio­neu­vos­toon, että kahta Karjalan rataa koskevaa hanketta joudu­te­taan ja huomioi­daan viimeis­tään elokuun 2022 budjettiriihessä.

Luumäki–Joutseno ‑kaksois­rai­teen avulla kapasi­teettia teolli­suuden kulje­tuk­sille ja henkilöliikenteelle

Luumäki–Imatra ‑raide­hank­keen (LUIMA-hanke) valmis­tu­misen jälkeen kapasi­teetti tulee lisään­ty­mään Imatran ja Joutsenon välille raken­net­tavan kaksois­rai­teen myötä, mutta Luumäki–Joutseno ‑välille jää edelleen merkit­täviä henkilö- ja tavara­lii­ken­teen yhteen­so­vi­tus­haas­teita. Ratao­suu­della on paljon junakoh­taa­misia ja tavara­lii­ken­nettä, joten se on hyvin herkkä myöhäs­ty­misten kertaan­tu­mi­selle. Lisäksi kunnos­sa­pi­dolle on hyvin haastavaa löytää tarvit­tavia kahden tunnin työra­koja. Nykyi­sel­lään Karjalan radan kapasi­teet­tion­gelmat estävät myös alueel­lisen henki­lö­ju­na­lii­ken­teen kehittämisen.

Kaksois­raide Luumäen ja Joutsenon välille sisältyy Väylän inves­toin­tioh­jel­maan 2022–2028. Inves­toinnin kokonais­kus­tan­nusarvio on 211 miljoonaa euroa.

Kaksois­rai­teen suunnit­telua ja raken­ta­mista Luumäen ja Joutsenon välille on kiireh­dit­tävä. Ratasuun­ni­telma on saatava käyntiin pikai­sesti. Suunni­telman ja inves­toinnin rahoitus on huomioi­tava viimeis­tään elokuun 2022 budjettiriihessä. 

Joensuu-Imatra ‑välin perus­pa­ran­ta­minen ja nopeudennosto

Imatra–Joensuu-rataosuus on paikoi­tellen huonossa kunnossa. Monet korvausin­ves­toinnit ovat kiireel­lisiä ja välttä­mät­tömiä, jotta nopeus­taso saadaan pidettyä edes nykyi­sel­lään (max 140 km/h).

Ensi vaiheessa toteu­tet­tavia toimen­pi­teitä ovat jäljellä olevien 15 tasoris­teysten poista­minen ja Syrjä­salmen sillan uusiminen. Hankkee­seen on sisäl­ly­tet­tävä myös tavara­lii­ken­teen lisää­misen kannalta välttä­mät­tömiä välitys­kykyä lisääviä element­tejä, kuten uusia kohtaus­mah­dol­li­suuksia junille. Imatra–Joensuu ‑ratao­suu­desta on laadittu vaiheit­tainen nopeu­den­noston etene­mi­seh­dotus, jonka mukainen toimen­pi­teiden kokonais­kus­tannus on noin 205 miljoonaa euroa.

Joensuu–Imatra ‑ratao­suuden perus­pa­ran­ta­minen ja nopeu­den­nosto on sisäl­ly­tetty Väylän inves­toin­tioh­jel­maan ja siihen on osoitettu 30 miljoonan euron määrä­raha. Elokuun 2022 budjet­ti­rii­hessä on syytä käynnistää tuolla määrä­ra­halla nopeut­ta­mis­toi­mien suunnit­telu ja vaiheit­tainen peruskorjaus.

Lisäksi tulevissa inves­toin­tioh­jel­missa on esitet­tävä riittävä rahamäärä, jotta perus­kor­jauksen ja nopeu­den­noston edellyt­tämät seuraavat vaiheet voidaan toteuttaa, maakunnan liittojen kirjel­mässä esitetään.

Lisätiedot: Etelä-Karjalan maakun­ta­joh­taja Satu Sikanen, 0400 661 318, Pohjois-Karjalan maakun­ta­joh­taja Markus Hirvonen, 050 357 7739