Uusiu­tu­vien luonnon­va­rojen kestävä käyttö edistynyt maailman kriiseistä huoli­matta – ja ansiosta

Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaoh­jelman 2030 toimen­pi­de­suun­ni­telma valmistui vuosi sitten helmi­kuussa juuri kun Venäjä hyökkäsi Ukrai­naan. Toimen­pi­de­suun­ni­telman seuran­ta­ra­portin perus­teella sota ei ole häirinnyt ilmasto- ja energiaoh­jelman toteut­ta­mista. Sota sekä huoli energian hinnasta ja riittä­vyy­destä ovat mieluummin edistä­neet ilmas­to­kes­täviä toimen­pi­teitä maakunnassa.

Menneen vuoden aikana on uutisoitu muun muassa aurinkoenergia- ja biokaa­suin­ves­toin­neista Joensuussa, Kiteellä ja Lieksassa. Hankin­ta­lain salli­missa rajoissa lämpö­voi­ma­lai­tok­silla on alettu käyttää paikal­lista haketta. Pohjois-Karjalan Hinku-kuntien määrä kasvoi kahdella, maakun­nassa on nyt 11 päästö­ta­voit­tei­siin sitou­tu­nutta kuntaa. Sähkö­au­tojen lataus­pis­teiden määrä on kasvanut niin yritysten kuin kuntien toimesta.

Muita menneen vuoden ilmaston ja luonnon monimuo­toi­suuden hyväksi tehtyjä toimia ovat mm.  etätyö­pis­teiden verkosto, kierrä­tys­ma­te­ri­aalin käyttä­misen lisää­minen maanra­ken­nuk­sessa ja uusien suoje­lua­lueiden perus­ta­minen (842 hehtaaria).

Maakun­ta­liitto seuraa ilmas­to­toi­mien edisty­mistä muun muassa kunnille lähetet­tävän kyselyn kautta.

- Ilmas­toon liittyviä asioita on jaksettu ottaa hyvin esille kriiseistä huoli­matta, kiittää maakunnan toimi­joita metsä- ja ilmas­to­asian­tun­tija Sari Koivula Pohjois-Karjalan maakun­ta­lii­tosta.

Pohjois-Karjala on sitou­tunut vähen­tä­mään maakunnan kasvi­huo­ne­kaa­su­pääs­töjä 80 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta. Ennak­ko­las­kennan mukaan kokonais­pääs­töjä oli leikattu 36 prosenttia vuoteen 2021 mennessä. Vuonna 2007 maakunnan päästöt olivat yhteensä 1 673 kt CO2-ekv.

Maakunnan kolme suurinta päästö­läh­dettä olivat vuonna 2020 maantie­lii­kenne (285,9 kt CO2-ekv), maata­lous (290,9 kt CO2-ekv) ja lämmitys (215,9 kt CO2-ekv). Niiden osuus on noin 70 prosenttia kaikista päästöistä.

- Vaikka saisimme nämä kolme suurinta lähelle nollaa, meillä on edelleen tekemistä. Tavoit­tee­seen pääsy vaatii toimia laajalla skaalalla, Koivula kertoo.

Vähäpääs­töi­seen energiaan siirty­minen kasvattaa myös maakunnan energiao­ma­va­rai­suutta, tavoit­teena on 80 prosentin omava­rai­suus vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2020 energiao­ma­va­rai­suus oli 66 prosenttia. Uusiu­tuvan energian osalta Pohjois-Karjala on maan parhaimpia 71 prosentin tuotanto-osuudellaan.