Tiedot­teet

Nopea kunta ehtii vielä hyödyntää tukirahan valokui­tu­verkon rakentamiseen 

Liikenne- ja viestin­tä­vi­rasto Traficom on myöntänyt nopeiden valokui­tu­verk­kojen raken­ta­mi­seen valtion­tukea 15 miljoonaa euroa vuonna 2022 käynnis­ty­neessä laaja­kais­ta­tu­kioh­jel­massa. EU:n elpymis­va­roista valokui­tu­verk­kojen raken­ta­mi­seen varattua tukirahaa on jäljellä vielä noin 17 miljoonaa euroa ja se tulee kohdistaa tukihank­keille vuoden loppuun mennessä.

Valtion­tukea on tähän mennessä myönnetty seitse­mälle verkon­ra­ken­ta­jalle kuuden maakunnan alueella. Nopeita valokui­tu­verk­koja raken­ne­taan valtion­tuella avustet­tuna ainakin Etelä-Savoon, Pirkan­maalle, Pohjois-Pohjanmaalle, Pohjois-Karjalaan, Etelä-Karjalaan ja Etelä-Pohjanmaalle.

Traficomin valtion­tu­ki­pää­töksen ovat tähän mennessä saaneet Ikaalisten-Parkanon Puhelin Oy (IPP), MPY Telecom Oyj, Saimaan Kuitu Oy, Karelnet Oy, Siika­verkko Osuus­kunta, Sunet — Suupohjan seutu­verkko Oy ja BLC Infra Oy. Tukea ovat hakeneet myös KaseNet Oy ja Vaaran­valo Osk, joiden hakemuksia käsitel­lään Trafico­missa paraikaa

EU:n tavoit­teena on saada gigabit­ti­no­peu­della toimivat yhteydet kaikille vuoteen 2030 mennessä. Suomi on sitou­tunut tavoit­teen saavut­ta­mi­seen ja edistää omalta osaltaan nopeiden verkkojen raken­tu­mista tukemalla valokui­tu­verk­koja sellai­sille alueille, joille ne eivät markki­naeh­toi­sesti raken­tuisi. Valtion­tuella ei saa häiritä markki­noiden kilpailua ja sen vuoksi tuen jakami­selle onkin tiukat ehdot. 

- Valtaosa Suomeen raken­net­ta­vista verkoista raken­ne­taan teley­ri­tysten ja muiden toimi­joiden toimesta ilman valtion­tukea, mutta tuella saadaan valokui­tu­verk­koja myös alueille, joilla kysyntä ei riitä verkkojen markki­naeh­toi­seen raken­ta­mi­seen, toteaa erityis­asian­tun­tija Aleksandra Partanen Traficomista. 

Pohjois-Karjalan maakun­ta­liitto hallinnoi Kaista kaikille ‑yhteis­han­ketta, jossa koordi­noi­daan ja valmis­tel­laan kahdeksan maakunnan laaja­kais­ta­hank­keet: Etelä-Pohjanmaa, Lappi, Kainuu, Keski-Suomi, Pirkanmaa, Pohjois-Karjala, Pohjois-Pohjanmaa sekä Pohjois-Savo.

- Tukea olisi käytet­tä­vissä vielä runsaasti, jos kunnat vain hakisivat sitä aktii­vi­sesti. Tuen edelly­tyk­senä on markkina-analyysin tekeminen ja toistai­seksi sellainen on tehty Pohjois-Karjalassa vasta Joensuussa ja Outokum­mussa, kertoo erityis­asian­tun­tija Esa Huurreoksa Pohjois-Karjalan maakun­ta­lii­tosta.

Esa Huurreoksa

erityis­asian­tun­tija

[email protected]

050 382 4980