Maakun­ta­joh­tajat: alueke­hit­tä­mis­kes­kus­telut tulee järjestää maakuntakohtaisina

Alueke­hit­tä­mi­ses­kus­te­luja on järjes­tetty eri muotoi­sina vuodesta 2019 lähtien. Niissä vastaavat minis­te­riöt käyvät paritun­tisen keskus­telun jokaisen maakunnan kanssa ajankoh­tai­sista asioista ja kehit­tä­misen pullon­kau­loista. Loppu­tu­le­mana syntyy maakunnan ja valtion välinen yhteis­työ­asia­kirja, jossa sovit­tuihin kokonai­suuk­siin maakun­ta­liitto alueke­hi­tys­vi­ran­omai­sena kohdentaa alueke­hit­tä­misen määrä­rahaa. Toteu­tu­mista seura­taan yhteis­työssä maakun­ta­liiton ja TEM:n välillä.

Tänä vuonna keskus­telut toteu­tet­tiin osin suuralueit­tain ja osin maakun­ta­koh­tai­sina. Esimer­kiksi Pohjois-Karjalan maakun­ta­liitto koordinoi itäisen Suomen keskus­te­luja. Suomen maakun­ta­joh­tajat eivät pidä suuralue­mallia toimi­vana käytän­tönä ja esittävät, että tulevai­suu­dessa alueke­hit­tä­mis­kes­kus­te­luissa keski­ty­tään yhteen maakun­taan kerral­laan ja ne järjes­te­tään vuosittain.

- Keskit­ty­minen yhteen maakunnan kannalta keskei­seen ja hyvin jäsen­nel­tyyn teemaan on todettu tehok­kaim­maksi muodoksi saada sovittua konkreet­tisia jatko­toimia, maakun­ta­joh­tajat toteavat yhtei­sessä kannanotossaan.

Maakun­ta­joh­tajat edellyt­tävät, että keskus­te­luun osallis­tu­villa tahoilla tulee olla mandaatti ottaa kantaa yhtei­sesti valit­tujen kehit­tä­mis­toi­mien edistämiseen.

- Keskus­telut ovat yksi foorumi osana alueke­hit­tä­misen kokonai­suutta. Prosessin jatku­vuu­desta tulee pitää kiinni ja sitä tulee kehittää edelleen tukemaan niin valtio­neu­voston kuin alueiden tehok­kaampaa työtä alueke­hit­tä­misen tavoit­teiden edistämiseksi.

Lisätie­toja Pohjois-Karjalan osalta