Maakun­ta­liitto mukana Pohjois-Karjalan kehityksen käänne­koh­dissa 90 vuotta

Maakun­ta­liiton toiminnan ydin on säilynyt kaikki nämä vuodet: Pohjois-Karjalan kehit­tä­minen ja maakunnan yhteisten etujen ajaminen. Juhla­vuot­taan maakun­ta­liitto juhlii töiden merkeissä, esimer­kiksi seuraa­vaan halli­tus­oh­jel­maan vaikut­ta­minen on täydessä vauhdissa.

Pohjois-Karjalan maakun­ta­liitto perus­tet­tiin 21.3. 1936. Jäseniksi hyväk­syt­tiin kunnat, maakun­nal­liset järjestöt, yhtiöt, yhdis­tykset, säätiöt sekä yksityiset ”liiton tarkoi­tus­periä harras­tavat kansalaiset”.

Perus­ta­mis­vai­heen johtoa­ja­tuk­sena oli saada Pohjois-Karjala muun Suomen tasalle. Ei enempää, ei vähempää.

- Kun katsoo tämän päivän tilan­netta esimer­kiksi energia- ja liiken­nein­fran osalta, niin voi todeta, että tekemistä vielä riittää, sanoo maakun­ta­joh­taja Markus Hirvonen.

Maakun­ta­liiton sitkeän työn tuloksia ovat mm. oma lääni, Joensuun kehit­ty­minen merkit­tä­väksi koulutus- ja tutki­mus­kau­pun­giksi, maan ensim­mäinen keskus­sai­raala, teollis­tu­misen ja matkailun vauhdit­ta­minen eri puolilla maakuntaa sekä liiken­neyh­teyk­sien parantaminen.

Ennen kaikkea maakun­ta­liitto on pitänyt Pohjois-Karjalan puolta, koonnut maakunnan toimi­joita yhteisten tavoit­teiden taakse ja tehnyt maakunnan ääntä kuulu­vaksi siellä, missä tulevai­suu­teen vaikut­tavia päätöksiä tehdään.

Lakisää­teinen kuntayhtymä

Nykyisin maakun­ta­liitto on kaikkien maakunnan kuntien omistama yhtymä, jonka lakisää­tei­siin tehtä­viin kuuluvat alueke­hit­tä­minen ja maakun­ta­kaa­voitus. Maakun­ta­liitto toimii välit­tä­vänä viran­omai­sena EU:n alue- ja raken­ne­po­li­tiikan ohjel­missa eli se vastaa EU:n rahas­tojen tuen myöntä­mi­sestä, maksa­tuk­sesta ja seurannasta.

Kuntien maakun­ta­lii­tolle antamia tehtäviä ovat mm. edunval­vonta, ilmas­to­työn edistä­minen ja aluemark­ki­nointi. Työnte­ki­jä­määrä vaihtelee 40 ja 45 välillä riippuen meneil­lään olevista hankkeista.

- Kitey­tet­tynä teemme työtä sen eteen, että Pohjois-Karjala on paras paikka asua, opiskella ja yrittää, Hirvonen toteaa.

Vahvat maakunnat koko Suomen etu

Juhla­vuosi osuu aikaan, jolloin Pohjois-Karjalan toimin­taym­pä­ristö muuttuu nopeasti. Väestö­ke­hitys, osaavan työvoiman saata­vuus, geopo­liit­tinen tilanne, vihreä siirtymä, tekno­lo­ginen murros ja julkisen talouden paineet vaikut­tavat kaikki maakunnan tulevaisuuteen.

- Pohjois-Karjalan talous kehittyi korona­pan­de­mian jälkeen koko maata nopeammin. Ukrainan sodan aiheut­tama muutos ei ole ollut yksit­täinen sokki, vaan laaja-alainen raken­ne­muutos, Markus Hirvonen kuvailee.

Pohjois-Karjalalla on kuitenkin paljon annet­tavaa koko Suomelle. Maakun­nassa on vahvaa osaamista esimer­kiksi fotonii­kassa, metsä­bio­ta­lou­dessa, mineraa­lia­lalla ja tekno­lo­gia­teol­li­suu­dessa, ja myös puhtaan energian­tuo­tannon poten­ti­aali on merkittävä.

Hirvosen mukaan keskeinen kysymys on, miten nämä vahvuudet ja mahdol­li­suudet otetaan käyttöön. Tässä tarvi­taan kansal­lisia ratkai­suja ja niihin maakunta pyrkii nyt vaikut­ta­maan eduskun­ta­vaa­lien lähestyessä.

- Suomen kasvu ja kilpai­lu­kyky lähtevät vahvoista maakun­nista ja niiden osaamisesta.

Toiminta tutuksi avointen ovien päivänä

Juhla­vuoden kunniaksi maakun­ta­liitto esittelee toimin­taansa perjan­taina 28.8. kello 10–14. Liiton toimis­tona toimii Pielis­joen linna, joka on Joensuun vanhin kivirakennus.

Tapah­tu­massa maakun­ta­liiton asian­tun­tijat kertovat työstään ja vastaavat kysymyk­siin. Paikalla myös maakun­ta­hal­li­tuksen ja ‑valtuuston puheen­joh­tajat. Markus Hirvonen pitää ajankoh­tais­kat­sauksia maakunnan tilanteesta.

Lisätie­toja