Paneelikeskustelijat maakuntasalissa.

Datakeskuksenkin voi rakentaa puusta – puurakentamisesta, sivuvirroista ja hiilidioksidin hyödyntämisestä kasvua itäiseen Suomeen

Puurakentaminen, metsätalouden sivuvirtojen hyödyntäminen ja talteen otetun hiilidioksidin jalostaminen voivat synnyttää Itä-Suomeen uutta yritystoimintaa ja korkeamman jalostusarvon tuotteita. Näitä mahdollisuuksia kehitetään Itäisen Suomen metsäbiotalouden uudet avaukset -kasvuohjelmassa, joka kokoaa yhteen kuusi maakuntaa, tutkimus- ja koulutusorganisaatioita sekä yrityksiä.

Kasvuohjelma koostuu kolmesta hankkeesta, joissa kehitetään metsätalouden sivuvirtojen käyttöä, teollista puurakentamista sekä hiilidioksidin talteenottoon ja hyödyntämiseen perustuvia ratkaisuja. Toiminta kattaa Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Kainuun, Kymenlaakson, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon.

Hankekokonaisuus on saanut valtioneuvostolta 2,5 miljoonan euron rahoituksen. Hankkeiden tulokset ovat hyödynnettävissä koko toiminta-alueella.

Kasvuohjelmaa koordinoiva Pohjois-Karjalan maakuntaliitto kokosi hankkeiden vetäjät ja yritysyhteistyökumppanit paneelikeskusteluun arvioimaan, millaisia mahdollisuuksia hankkeet avaavat uuden liiketoiminnan, investointien ja työpaikkojen synnylle Itä-Suomessa.

Tutkimuksesta tuotteiksi ja yritystoiminnaksi

Paneelin yritysedustajien viesti oli selvä: Itä-Suomi tarvitsee uusien teknologioiden ja tutkimustulosten rinnalle kasvuhakuisia pieniä ja keskisuuria yrityksiä, jotka pystyvät jalostamaan osaamista tuotteiksi ja liiketoiminnaksi. Uudet yritykset voivat samalla vauhdittaa myös alueen pitkään toimineiden suuryritysten uudistumista ja kasvua.

– Tässä kolmen hankkeen kokonaisuudessa mennään kannolta huipulle asti elinkaariajattelussa. Haluaisin, että tuloksena syntyy uutta yrittäjätoimintaa ja pysyvää rahavirtaa maakuntaan, Metsäpalvelu Turunen Oy yrittäjä Tuomo Turunen kiteytti.

Kolmen hankkeen kokonaisuus tarkastelee metsäbiotalouden arvoketjua eri näkökulmista. Kestävää arvonlisää Itä-Suomen metsäbiotaloudesta -hankkeessa etsitään uusia tapoja hyödyntää metsätalouden sivuvirtoja ja nostaa niiden jalostusarvoa. Puurakentamisen kehitysalusta vahvistaa teollisen puurakentamisen osaamista, kehittämisympäristöjä ja yritysyhteistyötä. Itäinen Suomi kohti uutta teknologiaa ja yritystoimintaa CCUS-tutkimus- ja teknologiakeskuksella -hanke puolestaan rakentaa osaamista ja liiketoimintamahdollisuuksia hiilidioksidin talteenoton ja hyödyntämisen ympärille.

Mullistavia keksintöjä tulee vielä

Paneelissa nähtiin Itä-Suomella olevan hyvät lähtökohdat uusien metsäbiotalouden tuotteiden ja ratkaisujen kehittämiseen. Vahva metsäosaaminen, tutkimus, yritykset ja maakuntarajat ylittävä yhteistyö muodostavat pohjan, jolta voidaan tavoitella myös kokonaan uudenlaisia avauksia.

– Uskon, että puurakentamisen mullistava keksintö on vielä saavuttamatta. Olosuhteet, jotka ovat muodostumassa tälläkin porukalla, voivat mahdollistaa sen mullistavan tuotteen, Granlund Joensuun osastonjohtaja Antti Matikainen sanoi.

Paneelikeskusteluun osallistuivat Puurakentamisen kehitysalusta -hankkeesta projektipäällikkö Mikko Matveinen Karelia-ammattikorkeakoulusta ja osastonjohtaja Antti Matikainen Granlund Joensuusta, Itäinen Suomi kohti uutta teknologiaa ja yritystoimintaa CCUS-tutkimus- ja teknologiakeskuksella -hankkeesta professori Antti Haapala Itä-Suomen yliopistosta ja operatiivinen johtaja Jonne Hirvonen Carbonaide Oy:stä sekä Kestävää arvonlisää Itä-Suomen metsäbiotaloudesta -hankkeesta apulaisprofessori Antti Kilpeläinen Itä-Suomen yliopistosta ja yrittäjä Tuomo Turunen Metsäpalvelu Turunen Oy:stä.

Paneelikeskustelun tallenteen voi pyytää Pohjois-Karjalan maakuntaliitosta.

Lisätietoja