Elinkeinoelämän ääni maakunnan kehittämisessä
Yritysten kasvu ja investoinnit edellyttävät toimivaa toimintaympäristöä. Elinkeinoelämä ja kilpailukyky -ryhmään on kutsuttu Pohjois-Karjalan keskeiset yritysten toimintaympäristöä kehittävät toimijat. Ryhmän työ pohjautuu maakuntaliiton ja elinkeinoyhtiöiden pitkään jatkuneeseen yhteistyöhön, jota on nyt laajennettu entistä kattavammaksi.
Elinkeinoelämä ja kilpailukyky -ryhmän tärkeimpiä ajankohtaisia tehtäviä on valmistautuminen EU:n seuraavaan ohjelmakauteen 2028–2034. Tulevan kauden arvioidaan poikkeavan merkittävästi nykyisestä, joten Pohjois-Karjalassa tarvitaan yhteistä näkemystä siitä, millaiset rahoitusratkaisut ja painotukset tukevat parhaiten maakunnan kasvua ja uudistumista.
– Meidän täytyy kyetä uudistamaan omia toimintamalleja merkittävästi aiemmista ohjelmakausista, joita on toteutettu hyvin yhdenmukaisen mallin mukaisesti, toteaa Maarit Siitonen, joka toimii ryhmän yhteyshenkilönä maakuntaliitossa.
EU-ohjelmakauden ratkaisuilla on pitkä vaikutus siihen, kuinka paljon rahoitusta Suomeen ja alueille kohdentuu ja mihin sitä voidaan käyttää. Vertailuksi nykyisellä, päättymässä olevalla ohjelmakaudella Pohjois-Karjala on saanut noin 190 miljoonaa euroa EU-tukea alueen kehittämishankkeisiin ja investointeihin.
Ryhmä haluaa nostaa vahvasti esiin itärajan maakuntien erityistarpeet. Toimintaympäristö on muuttunut nopeasti, ja rajamaakuntien elinvoiman vahvistamiseen tarvitaan uusia ratkaisuja. Yhtenä mahdollisuutena nähdään esimerkiksi erityistalousalueiden pilotointi osana tulevia kansallisia uudistuksia ja kasvutoimia.
– Itärajan tilanteen korjaamiseksi tarvitaan viimein konkreettisia tekoja. Ne ovat investointeja, yritystoimintaa ja kasvua tukevia ratkaisuja. Seuraavan EU-ohjelmakauden valmistelussa niille on luotava riittävät edellytykset, sanoo maakuntahallitusta edustava ryhmän jäsen Marko Koskinen.
Toimiva infra on kasvun edellytys
Ryhmän työssä korostuu myös elinkeinoelämän toimintaympäristöön liittyvä kansallinen edunvalvonta. Yritysten kilpailukykyyn vaikuttavat suoraan esimerkiksi saavutettavuus, lentoyhteydet ja energiajärjestelmän kapasiteetti.
Pohjois-Karjalassa 400 kilovoltin kantaverkon puute ja sähköverkon liityntäkapasiteetin rajoitteet voivat muodostua esteeksi uusille investoinneille.
Ryhmän tehtävänä on muodostaa näistä kysymyksistä yhteisiä näkemyksiä ja vahvistaa maakunnan viestiä päätöksentekijöille.
Maakunnan huippuosaaminen paremmin näkyviin
Kilpailukykyä rakennetaan myös osaamisella. Pohjois-Karjalan älykkään erikoistumisen strategiassa kasvualoiksi on nostettu metsäbiotalous, fotoniikka ja mineraalitalous. Niiden taustalla on korkeatasoista osaamista, kansainvälisiä verkostoja sekä pitkäjänteistä työtä yrityksissä ja tki-organisaatioissa.
– Yksi ryhmän tehtävistä onkin vahvistaa yhteistä viestiä siitä, mitä täällä osataan ja millaisia mahdollisuuksia voimme tarjota yrityksille, investoinneille ja uusille kumppanuuksille, Maarit Siitonen sanoo.
POKAT-ryhmät vievät Pohjois-Karjala-ohjelmaa käytäntöön
Pohjois-Karjala-ohjelma ohjaa maakunnan kehittämistä ja EU-varojen käyttöä. Ohjelma perustuu maakunnan vahvuuksiin, erityispiirteisiin ja strategiaan 2045.
Eri alojen asiantuntijoista koostuvat POKAT-ryhmät tuovat ohjelman tavoitteet käytännön aluekehittämiseen vahvistamalla yhteistyötä, tiedonkulkua ja yhteistä näkemystä maakunnan tulevaisuudesta. Ryhmissä edistetään ohjelman tavoitteita, seurataan maakunnan kehitystä ja tunnistetaan uusia mahdollisuuksia.
Teemaryhmiä on viisi kappaletta ja asiantuntijaryhmiä kuusi. Teemaryhmien puheenjohtajat on nimetty maakuntahallituksen jäsenistä. Asiantuntijaryhmissä on puolestaan maakuntahallituksen keskuudestaan nimeämä edustaja. Ryhmien toimintaa koordinoi maakuntaliiton asiantuntija, jota kutsutaan edistäjäksi. Ryhmiin on kutsuttu asiantuntijoita laaja-alaisesti mm. kunnista, viranomaisista, kehittäjäorganisaatioista ja elinkeinoelämän toimijoista.
Lisätietoja
