Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat: Menes­ty­misen mahdol­li­suudet taattava koko maassa

Itä- ja Pohjois-Suomen maakun­tien huippu­ko­kous pidet­tiin Helsin­gissä 5.–6.10. Nämä suurimman osan Suomea muodos­tavat maakunnat odottavat Orpon halli­tuk­selta johdon­mu­kaisia ja vaikut­tavia kehit­tä­mis­toi­men­pi­teitä koko maahan. Vain näin voidaan varmistaa halli­tus­oh­jel­maan kirjat­tujen turval­li­suuden ja huolto­var­muuden tavoitteet.

Keskeisiä ovat Pohjoisen ohjelman ja Itäisen Suomen vision toimen­pi­teet, joiden riittävä resurs­sointi on turvat­tava. Maakun­tien omaeh­toisen kehit­tä­misen rahoitus (AKKE) on välttä­mätön osa maakun­tien kehit­tä­mis­ra­hoi­tusta ja se tulee sisäl­lyttää valtion budjet­tiin jatkossakin.

Kokous­vie­raana olivat halli­tuk­sesta elinkei­no­mi­nis­teri Wille Rydman (ps), maa- ja metsä­ta­lous­mi­nis­teri Sari Essayah (kd), kunta- ja aluemi­nis­teri Anna-Kaisa Ikonen (kok) ja puolus­tus­mi­nis­teri Antti Häkkänen (kok).
Europar­la­mentin jäsen Elsi Katainen (kesk) avasi EU-aluepolitiikan paino­tuksia ja ajankoh­taisia itään ja pohjoi­seen liittyviä EU-toimia. Sari Rautio Euroopan alueiden komiteasta kertoi tulevai­suuden koheesiopolitiikasta.

Venäjän ja EU:n talous­suh­teiden katkea­minen on iskenyt idän ja pohjoisen kehityk­seen ja yritys­ta­louk­siin muuta maata vakavammin. Uusien vienti­mark­ki­noiden avaaminen, raaka-ainevirtojen korvaa­minen ja talous­e­lämän kulje­tusten järjes­tä­minen uudel­leen ovat edellyt­tä­neet alueilta suuria ponnis­tuksia. Myös halli­tuksen on osoitet­tava konkreet­tisia toimen­pi­teitä vauhdit­taak­seen uutta kasvua. Esimer­kiksi toimivat liiken­neyh­teydet ja tehokas sähkön­siir­to­verkko ovat ensiar­voisen tärkeitä inves­toin­tien saami­seksi Itä- ja Pohjois-Suomeen.

Infrain­ves­toin­teja ei voi kohdistaa pelkäs­tään Etelä- ja Länsi-Suomeen, valtion on taattava kaikille alueille tasapuo­liset mahdol­li­suudet kehittyä ja menestyä. Valtion on osoitet­tava suunni­teltua mitta­vampi rahoitus vähälii­ken­teisen tie- ja rataverkon paran­ta­mi­seen ja raken­ta­mi­seen Itä- ja Pohjois-Suomeen. Suomen talouden, huolto­var­muuden ja turval­li­suuden näkökul­masta tärkeimpiä suuntia tulevai­suu­dessa ovat Pohjois-Ruotsi ja Pohjois-Norja, joten yhteyk­sien paran­ta­mi­sessa ei pidä viivytellä.

EU:n alue- ja raken­ne­po­li­tiikan tarkoi­tuk­sena on tasata alueiden välisiä kehity­se­roja. Harva asutus, pitkät välimatkat ja kylmä ilmasto ovat edelleen Itä- ja Pohjois-Suomen kehit­tä­misen haittoja ja tämä on tärkein kriteeri koko Suomen saamalle EU-rahoitukselle. Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat muistut­tavat, että on kansal­lisen edun mukaista pitää tästä kiinni myös vuonna 2028 alkavalla rahoituskaudella.

Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat julkai­sivat kokouksen päätteeksi kannan­oton Kansain­vä­linen turval­li­suus­ti­lanne huomioi­tava Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämispanostuksissa.

Lisätiedot:

Pentti Mäkinen
Etelä-Savon maakun­ta­joh­taja
P. 050 500 2584
Etelä-Savo on Itä- ja Pohjois-Suomen maakun­tien neuvot­te­lu­kunnan puheen­joh­ta­ja­maa­kunta v. 2023

Markus Hirvonen
Pohjois-Karjalan maakun­ta­joh­taja
P. 050 357 7739

Jyrki Kaiponen                                                                                      
Keski-Pohjanmaan maakun­ta­joh­taja
P. 040 140 8995 

Pentti Malinen
Kainuun maakun­ta­joh­taja
P. 044 797 0197

Mika Riipi
Lapin maakun­ta­joh­taja
P. 044 767 4200

Jussi Rämet
Pohjois-Pohjanmaan maakun­ta­joh­taja
P. 040 586 3877

Satu Vehreä­vesa
Pohjois-Savon vs. maakun­ta­joh­taja
P. 044 714 2648