Metsä­bio­ta­lou­desta kestäväa kasvua

Pohjois-Karjalan vahva metsä­osaa­minen tarjoaa merkit­täviä mahdol­li­suuksia uuden liike­toi­minnan, korkeamman jalos­tusarvon ja ilmas­to­kes­tä­vien ratkai­sujen kehit­tä­mi­seen. Metsä­bio­ta­louden POKAT-ryhmä kokoaa alan keskeiset toimijat edistä­mään metsien kestävää käyttöä sekä tutki­muksen, osaamisen ja liike­toi­minnan kehittämistä.

Perin­teinen metsä­teol­li­suus on Pohjois-Karjalan talouden vahva perusta. Sen rinnalle sekä teolli­suuden sivuvir­toja hyödyn­tä­mään on tarkoitus myös kehittää biota­louden jalos­tusarvoa nostavaa toimintaa.

- Pohjois-Karjala on aina elänyt metsä- ja biota­lou­desta, joten alan yritysten pärjää­minen linkittyy suoraan koko maakunnan menes­ty­mi­seen. Perin­teisten tuotteiden kylkeen on löydet­tävä yhä tehok­kaammin sivuvir­toja hyödyn­täviä innovaa­tioita, jossa on yritys­kentän lisäksi iso rooli maakunnan TKI-organisaatioilla, sanoo ryhmä maakun­ta­hal­li­tuksen edustaja Milla Marti­kainen.

Ryhmän vuoden 2026 keskei­senä tehtä­vänä on päivittää kansal­lisen biota­lous­stra­te­gian alueel­linen toimeen­pa­no­suun­ni­telma Pohjois-Karjalan biota­louden tiekar­taksi. Tiekartan valmis­telu käynnistyi kesällä, ja ryhmä syventyy sen sisäl­töihin syksyn aikana.

Työssä tarken­ne­taan myös sitä, mitä jalos­tusarvon kasvat­ta­minen käytän­nössä tarkoittaa. Yhtenä mahdol­li­suu­tena tarkas­tel­laan heikom­pi­laa­tuisen puuraaka-aineen uusia käyttö­koh­teita, tuotteis­ta­mista ja kaupallistamista.

Myös energia­puulle voidaan tulevai­suu­dessa tarvita uusia käyttö­ta­poja, jos kauko­läm­pö­lai­tosten katti­loita sähköis­te­tään ja puupolt­toai­neen nykyinen käyttö vähenee.

Pohjois­kar­ja­laista osaamista kansain­vä­li­sille markkinoille

Ryhmän työssä ovat esillä myös ilmas­to­kes­tävä metsän­hoito ja ennal­lis­ta­minen. Ennal­lis­ta­misen toteut­ta­minen edellyttää riittäviä resurs­seja, osaamista ja eri näkökul­mien yhteensovittamista.

- Tavoit­teena on kehittää luonnon­va­rojen talous­käyttöä tavalla, joka tukee samalla luonnon tilan palau­tu­mista kohti hyvää tasoa, kertoo ryhmän maakun­ta­liiton yhteys­hen­kilö, metsä- ja ilmas­to­asian­tun­tija Sari Koivula.

Koivulan mukaan Pohjois-Karjalassa kehitet­tyjä ilmas­to­kes­tävän metsän­hoidon ja ennal­lis­ta­misen ratkai­suja pyritään hyödyn­tä­mään paikal­li­sesti ja kaupal­lis­ta­maan myös kansain­vä­li­sille markkinoille.

POKAT-ryhmät vievät Pohjois-Karjala-ohjelmaa käytäntöön

Pohjois-Karjala-ohjelma ohjaa maakunnan kehit­tä­mistä ja EU-varojen käyttöä. Ohjelma perustuu maakunnan vahvuuk­siin, erityis­piir­tei­siin ja strate­giaan 2045.

Eri alojen asian­tun­ti­joista koostuvat POKAT-ryhmät tuovat ohjelman tavoit­teet käytännön alueke­hit­tä­mi­seen vahvis­ta­malla yhteis­työtä, tiedon­kulkua ja yhteistä näkemystä maakunnan tulevai­suu­desta. Ryhmissä ediste­tään ohjelman tavoit­teita, seura­taan maakunnan kehitystä ja tunnis­te­taan uusia mahdollisuuksia.

Teema­ryhmiä on viisi kappa­letta ja asian­tun­ti­ja­ryhmiä kuusi. Teema­ryh­mien puheen­joh­tajat on nimetty maakun­ta­hal­li­tuksen jäsenistä. Asian­tun­ti­ja­ryh­missä on puoles­taan maakun­ta­hal­li­tuksen keskuu­des­taan nimeämä edustaja. Ryhmien toimintaa koordinoi maakun­ta­liiton asian­tun­tija, jota kutsu­taan edistä­jäksi. Ryhmiin on kutsuttu asian­tun­ti­joita laaja-alaisesti mm. kunnista, viran­omai­sista, kehit­tä­jä­or­ga­ni­saa­tioista ja elinkei­noe­lämän toimijoista.

Lisätie­toja