Tiedotteet

Joensuu–Kontiomäki-rataosuutta syytä kehittää muuttuneessa maailmantilanteessa

Investoinnit Joensuu-Kontiomäki rataan auttaisivat ylläpitämään kansallista huoltovarmuutta ja pitäisivät teollisuuden rattaat pyörimässä vähemmillä päästöillä. Kiireellisin toimenpide olisi kohtaamispaikkojen lisääminen Uimaharjun ja Nurmeksen välille.

Joensuu–Kontiomäki rataosa on 268 kilometriä pitkä ja sähköistämätön. Rataosuuden kilpailukyvyn kannalta on olennaista, että se tarjoaa luotettavan sekä aidosti potentiaalisen reitin Pohjois-Karjalan ja Kainuun rautatieliikenteelle itäisessä Suomessa.

Juuri valmistuneen kehittämissuunnitelman mukaan kohtaamispaikkojen puute ja kulunvalvonnan puuttuminen Nurmeksen ja Kontiomäen välillä ovat tärkeimpiä korjattavia asioita. Rataosan sähköistäminen parantaisi rataosan kilpailukykyä ja houkuttelevuutta sekä vähentäisi rautatieliikenteen päästöjä.

Päällysrakenteen osalta kiireellisesti parannettava osuus on Lieksa–Maanselkä-väli, joka kaipaa vähintään kiskojen uusimista.

Kokonaisuudessaan puhutaan 182,5–217,5 miljoonan euron investoinnista. Suunnitelmassa ehdotetaan seuraavanlaista etenemistä rataosuuden kehittämiseksi:

  1. Kohtauspaikkojen lisääminen Uimaharju–Nurmes-välille (noin 28 M€)
  2. Junakulun valvonta Nurmes–Kontiomäki-välille (noin 21 M€)
  3. Joensuu–Kontiomäki-rataosan sähköistys (noin 77 M€)
  4. Lieksa–Maanselkä-välin päällysrakenteen uusiminen (50–85 M€)
  5. Kapasiteetin lisääminen Nurmes–Kontiomäki-välillä välisuojastuspistein (noin 6,5 M€)

Muuttuneessa maailmantilanteessa toimiva ratayhteys Kainuusta Joensuuhun Karjalan radalle voisi tarjota ruuhkautuneelle Savon radalle vaihtoehtoisen kuljetusreitin esimerkiksi raakapuukuljetuksissa. Tämä parantaisi entisestään radan sähköistyksen hyötykustannussuhdetta. Suomen sisäiset raakapuukuljetukset ovat kasvaneet erityisesti Joensuun ja Kontiomäen välillä puun tuonnin loputtua Venäjältä.

Tavarakuljetukset radalla ovat merkittävässä kasvussa, mutta virallisissa ennusteissa tätä ei ole huomioitu. Esimerkiksi Binderholz Nordic Oy:n raidekuljetusten kokonaisvolyymin nousu tulee olemaan kahden vuoden päästä 160 000 kuutiometriä suurempi vuoteen 2021 verrattuna, mikä tarkoittaa 2,4 tavarajunaa lisää viikossa. Uudet tehdashankkeet, uusien operaattorien vaikutus raideliikenteen palvelutarjontaan sekä raideliikenteen houkuttelevuus ekologisena vaihtoehtona asiakkaille tulevat kasvattamaan raideliikenteen kysyntää. Lisäksi raideliikenteen kehittäminen edistäisi maakuntien matkailua.

Tällä hetkellä rataosuuden henkilöliikenne koostuu kahdesta päivittäisestä junaparista Joensuun ja Nurmeksen välillä. Tavarajunaliikenne koostuu raakapuun lastauksesta (Eno, Lieksa, Pitkämäki ja Vuokatti), tuotekuljetuksista (Uimaharju, Lieksa, Höljäkkä, Nurmes, Pitkämäki ja Lahnaslammen kaivos), raakapuukuljetuksista (Uimaharju) sekä läpi ajavasta tavaraliikenteestä. Kuljetusvirrat painottuvat tällä hetkellä radan eteläosaan. Osuudella toimii kaksi rautatieoperaattoria: Fenniarail ja VR Transpoint.

Kehittämissuunnitelman tilasivat Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Kainuun liitto, Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus PIKES Oy ja Lieksan Kehitys LieKe Oy. Selvityksen on laatinut raideliikenteen asiantuntijapalveluita tuottava Proxion.

Lisätiedot Pohjois-Karjalan osalta: Pohjois-Karjalan maakuntaliiton yhteyspäällikkö Jarno Turunen, p. 0400 818 352,  jarno.turunen@pohjois-karjala.fi ja liikenneasiantuntija Jyrki Suorsa, p. 050 466 8511, jyrki.suorsa@pohjois-karjala.fi

Lisätiedot Kainuun osalta: Kainuun liiton suunnittelujohtaja Sanna Schroderus, p. 044 710 0873, sanna.schroderus@kainuunliitto.fi