Tiedotteet

Kontiolahti säilyy suurimpana soranottokuntana Joensuun seudulla

Kontiolahden Kulhossa sijaitsevan Kerolankankaan soranoton keskeyttämispäätös keväällä 2022 vaikutti vahvasti kaikkien alueella toimineiden yritysten toimintaan. Päätös tuli monelle yritykselle yllätyksenä, vaikka tilanteesta on puhuttu jo kauan.

Keskeyttäminen iski erityisesti Joensuun kaupungin maa-aineshuoltoon. Joensuu tukeutuu myös jatkossa pääosin Kontiolahden kunnan alueella sijaitseviin soranottoalueisiin, tärkeäksi alueeksi on jo noussut Kontiolahden Uuro, jossa on jo luvitettu soravaroja toista miljoonaa kuutiota.

Joensuun seudun soravarat ovat suuret, mutta niiden hyödyntämiseen liittyy myös haasteita pohjavesien, suojeltujen harjualueiden ja maankäyttökysymysten vuoksi. Liperissä, Outokummussa ja Polvijärvellä soravarat riittävät omiin tarpeisiin eikä muutosta ole näkyvissä lähivuosina.

Yleisesti kunnissa ennakoidaan, että toiminta tulee siirtymään kalliokiviaineksen louhintaan tulevien vuosikymmenten aikana. Samoin soranotto tukee hajaantumaan ja etäisyydet kasvamaan, mikä lisää kustannuksia. Etenkin betonialan yritykset kärsivät sementin kuljetuskustannusten noususta, osa betonin valmistukseen tarvittavista soralajikkeista joudutaan jo nyt tuomaan kaukaa.

– Yrittäjien nykytilanne on pääsääntöisesti hyvä. Soravarat ovat riittäviä, ja toiminnan uskotaan pysyvän vakaana. Toisaalta parhaat alueet on kulutettu loppuun, mikä lisää soran ja pohjaveden ottamisen välisiä konflikteja. Kerolankankaan osalta tilanne on se, että että yritysten varastokasat riittävät keskimäärin tämän vuoden loppuun. Suurin osa löytää kuitenkin uudet alueet siihen mennessä, kertoo Neea Kylmänen, joka on tehnyt Joensuun seudun sorankäytön tilanteesta selvityksen Pohjois-Karjalan maakuntaliiton toimeksiannosta.

Selvityksen tuloksia esiteltiin seminaarissa 28.9. Joensuussa. Tilaisuudessa käyttivät puheenvuoroja Joensuun Veden, kuntien, viranomaisten ja yrittäjien edustajat.  

Pohjois-Karjalan ELY-keskus määräsi toukokuun alussa maa-ainesten ottamisen keskeytettäväksi Kerolankankaalla, kun pohjavedessä havaittiin kohonneita nikkelipitoisuuksia. Alueella toimii viisi eri yhtiötä, joilla on yhteensä 11 maa-ainesten ottolupaa. Keskeytettynä on miljoonien kuutioiden maa-ainesluvat. Kerolankangas on paitsi Joensuun seudun tärkein soranottoalue myös merkittävä pohjavesi­alue – sieltä otetaan enimmillään neljännes pohjavedestä, jota Joensuun Vesi välittää noin 70 000 asiakkaalleen.

Kerolankankaalla toimineet yritykset ovat valittaneet ELY-keskuksen päätöksestä Itä-Suomen hallinto-oikeuteen.

Lisätiedot: Joensuun seudun soranoton nykytilan ja tulevaisuuden kartoittaja Neea Kylmänen, neea.kylmanen@pohjois-karjala.fi, p. 050 567 0299, ympäristöasiantuntija Jukka Nykänen, jukka.nykanen@pohjois-karjala.fi, p. 050 412 0717