Tiedotteet
Uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö edistynyt maailman kriiseistä huolimatta – ja ansiosta
Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelman 2030 toimenpidesuunnitelma valmistui vuosi sitten helmikuussa juuri kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Toimenpidesuunnitelman seurantaraportin perusteella sota ei ole häirinnyt ilmasto- ja energiaohjelman toteuttamista. Sota sekä huoli energian hinnasta ja riittävyydestä ovat mieluummin edistäneet ilmastokestäviä toimenpiteitä maakunnassa.
Menneen vuoden aikana on uutisoitu muun muassa aurinkoenergia- ja biokaasuinvestoinneista Joensuussa, Kiteellä ja Lieksassa. Hankintalain sallimissa rajoissa lämpövoimalaitoksilla on alettu käyttää paikallista haketta. Pohjois-Karjalan Hinku-kuntien määrä kasvoi kahdella, maakunnassa on nyt 11 päästötavoitteisiin sitoutunutta kuntaa. Sähköautojen latauspisteiden määrä on kasvanut niin yritysten kuin kuntien toimesta.
Muita menneen vuoden ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden hyväksi tehtyjä toimia ovat mm. etätyöpisteiden verkosto, kierrätysmateriaalin käyttämisen lisääminen maanrakennuksessa ja uusien suojelualueiden perustaminen (842 hehtaaria).
Maakuntaliitto seuraa ilmastotoimien edistymistä muun muassa kunnille lähetettävän kyselyn kautta.
- Ilmastoon liittyviä asioita on jaksettu ottaa hyvin esille kriiseistä huolimatta, kiittää maakunnan toimijoita metsä- ja ilmastoasiantuntija Sari Koivula Pohjois-Karjalan maakuntaliitosta.
Pohjois-Karjala on sitoutunut vähentämään maakunnan kasvihuonekaasupäästöjä 80 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta. Ennakkolaskennan mukaan kokonaispäästöjä oli leikattu 36 prosenttia vuoteen 2021 mennessä. Vuonna 2007 maakunnan päästöt olivat yhteensä 1 673 kt CO2-ekv.
Maakunnan kolme suurinta päästölähdettä olivat vuonna 2020 maantieliikenne (285,9 kt CO2-ekv), maatalous (290,9 kt CO2-ekv) ja lämmitys (215,9 kt CO2-ekv). Niiden osuus on noin 70 prosenttia kaikista päästöistä.
- Vaikka saisimme nämä kolme suurinta lähelle nollaa, meillä on edelleen tekemistä. Tavoitteeseen pääsy vaatii toimia laajalla skaalalla, Koivula kertoo.
Vähäpäästöiseen energiaan siirtyminen kasvattaa myös maakunnan energiaomavaraisuutta, tavoitteena on 80 prosentin omavaraisuus vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2020 energiaomavaraisuus oli 66 prosenttia. Uusiutuvan energian osalta Pohjois-Karjala on maan parhaimpia 71 prosentin tuotanto-osuudellaan.
