Pohjois-Karjala hakee ratkaisua tuuli­voiman tutkahaasteisiin

Pohjois-Karjalan maakun­ta­liitto tekee esityksen Puolus­tus­mi­nis­te­riölle tuuli­voiman kokeilualueesta.

Ehdotuksen ydin on, että alueval­vonnan suori­tus­kykyä vahvis­te­taan siten, että rajatulle alueelle voidaan rakentaa tuuli­voimaa vaaran­ta­matta valvon­ta­kykyä. Käytän­nössä tämä tarkoit­taisi kokei­lua­luetta, jonka tutka­jär­jes­telmä varus­tet­tai­siin mahdol­lis­ta­maan tuulivoimarakentaminen.

Maakun­ta­liitto esittää kokei­lua­lu­eeksi kahdeksan tuulivoima-alueen muodos­tamaa kokonai­suutta (noin 245 neliö­ki­lo­metriä) Juuan ja Polvi­järven alueella, jonne olisi mahdol­lista rakentaa enimmil­lään noin 300 voimalaa.

Maakun­ta­liitto on tehnyt töitä tuuli­voi­ma­tuo­tannon puolesta jo yli 15 vuoden ajan. Maakun­ta­kaa­vassa on osoitettu kaikkiaan 18 aluetta tuuli­voi­ma­tuo­tan­nolle, jotka mahdol­lis­tavat teoreet­ti­sesti noin 550 tuuli­voi­malaa. Kyseessä on noin viiden miljardin euron inves­toin­ti­po­ten­ti­aali. Toistai­seksi maakun­taan ei ole raken­nettu yhtään tuuli­voi­malaa alueval­vonnan takia.

Pohjois-Karjala nähtävä kasvun alustana

Maakun­ta­hal­litus hyväksyi Pohjois-Karjalan tavoit­teet halli­tus­oh­jel­maan 2027–2031. Maakun­ta­liiton johdolla on koottu kuusi tavoi­te­ko­ko­nai­suutta, joiden toteu­tuessa maakunnan poten­ti­aali saadaan koko Suomen hyödyksi.

Tiivis­tet­tynä tavoit­teet ovat:

• Sisäl­ly­te­tään EU:n Itäraja-pakettiin myös raja-alueiden elinvoimaa vahvis­tavia toimia ja investointeja
• Raken­ne­taan Fingridin 400 kV kanta­verkko myös Pohjois-Karjalaan
• Noste­taan Karjalan radan kapasi­teetti elinkei­noe­lämän ja huolto­var­muuden tarpeita vastaavaksi
• Uudis­te­taan kuntien ja hyvin­voin­tia­lueiden rahoitus todel­lisen palve­lu­tar­peen mukaiseksi
• Panos­te­taan kansain­vä­li­sesti kilpai­lu­ky­kyi­siin osaamis­kes­kuk­siin: metsäbiota­lous, fotoniikka ja mineraalitalous
• Nähdään luonnon monimuo­toi­suus, ilmas­totyö ja luonto­mat­kailu kasvun mahdollisuutena

Halli­tus­oh­jel­ma­ta­voit­teet esitel­lään maakun­ta­val­tuus­tolle maanan­taina 1.6. kello 9 Riverian Niskalan kampuksen audito­riossa. Tilai­suu­teen osallis­tuvat mm. maa- ja metsä­ta­lous­mi­nis­teri Sari Essayah (etäyh­tey­dellä) ja Itä-Suomi-ohjelman erityis­lä­het­ti­läänä toiminut kauppa­neuvos Harri Broman. Aiheesta tiedo­te­taan tuolloin tarkemmin.

Liiken­ne­jär­jes­tel­mä­suun­ni­tel­massa huomioi­daan huolto­var­muus paremmin

Pohjois-Karjalan liiken­ne­jär­jes­telmän suunnit­te­lussa katso­taan nyt vuoteen 2040. Tavoit­teena on, että maakunnan yhteydet vastaavat myös huolto­var­muuden ja poikkeus­o­lojen vaati­muk­siin muuttu­neessa maail­massa. Keskeisin lähtö­kohta on kuitenkin, että liiken­ne­jär­jes­telmä tukee elinkei­noe­lämän kehit­ty­mistä sekä tarjoaa kestävän liikku­misen mahdol­li­suuden kaikille väestö­ryh­mille asuin­pai­kasta riippumatta.

Suunni­tel­massa esite­tään uusina toimen­pi­teinä maakun­nal­lista yksityis- ja metsä­au­to­teiden ylläpidon ohjelmaa, ikään­ty­neiden liikku­misen tukemista sekä raskaan liiken­teen lataus- ja tankkaus­ver­koston kehittämistä.

Maakunnan ulkoisten yhteyk­sien strate­gisia kehit­tä­mis­toi­men­pi­teitä ovat Karjalan radan muutta­minen kaksi­rai­tei­seksi Imatran ja Joensuun välillä sekä kansain­vä­lisen merilii­ken­neyh­teyden varmis­ta­minen, jos Saimaan kanavaa ei saada käyttöön.

Suunni­tel­massa on myös tunnis­tettu maakunnan kunta­kes­kusten ja Joensuun välisten yhteyk­sien paran­ta­mis­tar­peita sekä joukko­lii­ken­teen ja liikku­vien palve­luiden kehit­tä­mis­tar­peita. Maakunnan edunval­von­nassa korostuu perus­väy­län­pidon rahoitus.

Maakun­ta­hal­litus hyväksyi liikennejärjestelmäsuunnitelman.

Pohjois-Karjala aktii­visen kansa­lais­toi­minnan mallimaakunnaksi

Maakun­ta­hal­litus hyväksyi myös Pohjois-Karjalan yhdis­tys­oh­jelman vuosille 2026–2029. Ohjelman visiona on, että Pohjois-Karjala tunne­taan vuonna 2030 aktii­visen kansa­lais­toi­minnan maakun­tana, jossa yhdis­tykset ovat kiinteä osa yhtei­söjen arkea ja alueen kehittämistä.

Vision toteu­tu­minen edellyttää mm. yhdis­tys­toi­minnan toimin­tae­del­ly­tysten vahvis­ta­mista, yhdis­tysten merki­tyksen tunnus­ta­mista esimer­kiksi hyvin­voinnin ja terveyden edistä­mi­sessä, matalan kynnyksen osallis­tu­misen kehit­tä­mistä sekä yhdis­tysten aseman tunnus­ta­mista työllistäjinä.

Yhdis­tys­oh­jelmaa, sen painopis­teitä ja kehit­tä­mis­ta­voit­teita esitel­lään kuntien ja hyvin­voin­tia­lueen järjes­tö­ta­paa­mi­sissa sekä yhdis­tysten verkostoissa.

Lisätie­toja

Maakun­ta­hal­li­tuksen puheen­joh­taja Katja Asikainen, [email protected], p. 044 314 1324, maakun­ta­joh­taja Markus Hirvonen, p. 050 357 7739, [email protected], yhteys­joh­taja Jarno Turunen, p. 0400 818 352, [email protected] (halli­tus­oh­jel­ma­ta­voit­teet), suunnit­te­lu­joh­taja Pasi Pitkänen, p. 040 083 2572, [email protected] (tuuli­voima), liiken­ne­asian­tun­tija Jyrki Suorsa, p. 050 466 8511, [email protected] (liiken­ne­jär­jes­tel­mä­suun­ni­telma), hyvinvointi- ja koulu­tus­asian­tun­tija Mari Nupponen, p. 050 512 3432, [email protected] (yhdis­tys­oh­jelma)