Pohjois-Karjalan maakun­ta­liitto ei hyväksy Fingridin kanta­verkon kehit­tä­mis­suun­ni­telmaa – sähkö­verkon kapasi­teetti on elintärkeä asia

Fingridin kanta­verkon kehit­tä­mis­suun­ni­telma vuosille 2024–2033 ei ole mukavaa luettavaa pohjois­kar­ja­lai­sille. Suunni­telman luonnok­sessa Pohjois-Karjala on ainoa maakunta Suomessa, jonne ei olla osoit­ta­massa kanta­verkon vahvis­ta­misen suunni­telmia seuraa­vaan kymme­neen vuoteen. Maakun­nassa on kuitenkin pitkä lista energia­sek­torin hankkeita ja inves­toin­teja sekä suunnit­te­lu­pöy­dillä että kaavoi­tuk­sessa – aivan samalla tavalla kuin muual­lakin Suomessa.

Inves­toinnit voivat toteutua vain sähkö­verkkoa vahvis­ta­malla. Maakun­nassa on etene­mässä vuoden sisällä satojen megawat­tien hanke­massa ja niiden taustalla on kymmen­ker­tainen määrä inves­toin­teja, mutta Fingridin arvioiden mukaan uusia hankkeita mahtuu maakunnan verkkoon vain noin 60 megawatin edestä.

Pohjois-Karjalan maakun­ta­hal­litus painottaa voimak­kaasti tarvetta sisäl­lyttää myös Pohjois-Karjala mukaan kanta­verkon vahvis­ta­mis­suun­ni­tel­miin. Kaikki alueet on otettava tasapuo­li­sesti huomioon.

- Olemme valmiita toimi­maan energia­mur­roksen eturin­ta­massa. Voimme tehdä sen tehok­kaasti vain, jos meillä on riittä­västi sähkön­siir­to­ka­pa­si­teettia. Fingridin arvioiden mukaan uusia hankkeita mahtuu maakunnan verkkoon vain noin 60 megawatin edestä eli käytän­nössä vain yksi suuri hanke. Maakunnan ensim­mäiset tuuli­voi­ma­kaavat ovat hyväk­sy­mis­kä­sit­te­lyssä puolen vuoden sisällä, sanoo maakun­ta­hal­li­tuksen puheen­joh­taja Hanna Huttunen.

Pohjois-Karjalan maakun­ta­kaa­vassa on osoitettu 400 kilovoltin voima­johdon yhteys­tar­peet Kontio­lah­delta Varkauden Huuto­kos­kelle, Kontio­lah­delta Siilin­järven Alapit­kään sekä Kontio­lah­delta Yllik­kä­lään Lappeen­ran­taan. Kaksi ensin mainittua ovat olleet jo vuosia myös kanta­verkon kehit­tä­mis­suun­ni­tel­massa mukana, mutta ne on yllät­täen pudotettu vireillä olevasta suunnitelmasta.

Maakun­ta­liitto edellyttää lisäksi, että niin sanottu Vaara­linja Kainuusta Pohjois-Karjalan kautta Etelä-Karjalaan on nostet­tava kehit­tä­mis­suun­ni­tel­massa esille hankkeena, jonka toteut­ta­minen käynnis­te­tään tulevalla suunnittelukaudella.

Alueval­vonta estää ja hidastaa tuuli­voi­ma­ra­ken­ta­mista Itä-Suomessa – miten kompensoidaan?

Maakun­ta­hal­litus antoi myös lausunnon ympäris­tö­mi­nis­te­riölle tuuli­voi­ma­ra­ken­ta­misen suunnit­te­luop­paan päivitysluonnoksesta.

Lausun­nossa muistu­te­taan, että tutka- ja senso­ri­vai­ku­tusten sekä sähkö­verkon kapasi­teet­tion­gel­mien takia Itä-Suomen eikä etenkään Pohjois-Karjalan tuuli­voi­ma­po­ten­ti­aalia ole pystytty millään tavalla edelleen­kään hyödyn­tä­mään. Viimeisen kymmenen vuoden aikana on ollut vireillä 80 tuuli­voi­ma­han­ketta, jotka ovat kilpis­ty­neet senso­ri­vai­ku­tuk­siin. Tämän takia tulisi tehdä nopeita päätöksiä, miten Itä-Suomen kokemaa haittaa voidaan kompensoida.

Pohjois-Karjalan maakun­ta­hal­litus päätti asettaa Heinä­veden kunnan maankäyttöä käsit­tävän maakun­ta­kaa­vaeh­do­tuksen julki­sesti nähtä­ville 4.9. ja 6.10. väliselle ajalle. Kaavaeh­dotus oli viran­omais­lausun­to­kier­rok­sella alkuke­sästä ja siihen saatiin 27 lausuntoa.

Lisätiedot: maakun­ta­hal­li­tuksen puheen­joh­taja Hanna Huttunen, p. 0400 673 114, [email protected], maakun­ta­joh­taja Markus Hirvonen, p. 050 357 7739, [email protected], yhteys­pääl­likkö Jarno Turunen, p. 0400 818 352, [email protected], aluesuun­nit­te­lu­pääl­likkö Pasi Pitkänen, p. 040 083 2572, [email protected]