Useita turve­tuo­tan­toa­lueita voisi valjastaa aurin­ko­voiman tuotantoon

Pohjois-Karjalan maakun­ta­liitto selvitti poten­ti­aa­li­simmat yli sadan hehtaarin laajuiset aurinkovoima-alueet. Niitä löytyi 34 kappa­letta, eniten turpeennostomailta.

Pohjois-Karjalassa on vireillä 13 julki­sesti tiedossa olevaa teollisen kokoluokan yli yhden MWp:n aurin­ko­voi­ma­han­ketta. Pisim­mällä on Joensuun ja Kontio­lahden kunnan rajalle suunni­teltu Kyyrön­suon hanke, jolle Kontio­lahden kunta on myöntänyt rakennusluvan.

Maakun­ta­kaava 2040:n toisessa vaiheessa keski­ty­tään energia­huol­toon ja ‑infra­struk­tuu­riin. Kaava­työn yhtey­dessä maakun­ta­liitto on laatinut tausta­sel­vi­tyksen maakun­nal­li­sesti merkit­tä­vistä aurinkovoima-alueista. Aurin­ko­voi­ma­la­hanke katso­taan maakun­nal­li­sesti merkit­tä­väksi, kun alueen koko ylittää sata hehtaaria.

Selvi­tyksen mukaan maakun­nasta löytyy tällä hetkellä 34 poten­ti­aa­lista aurin­ko­voiman teollisen mitta­kaavan tuotan­toon sovel­tuvaa aluetta. Kohteita on katta­vasti eri puolilla Pohjois-Karjalaa, vain Liperi ja Nurmes puuttuvat selvi­tyk­seen nostet­tujen kohteiden listalta. Alueet on valittu selvi­tyk­seen kuntien, kehit­tä­mis­yh­tiöiden ja eri työryh­mien palaut­teiden sekä maakun­ta­liiton sisäisen arvioinnin perusteella.

Valtaosa alueista on turve­pel­toja, entisiä tai poistuvia turve­tuo­tan­toa­lueita tai ojitet­tuja soita.

- Pohjois-Karjalasta löytyy hyvin mahdol­li­suuksia myös pienemmän teollisen kokoluokan tuotan­toon. Täällä on myös poten­ti­aa­lisia raken­net­tuja alueita, jonne voima­loita voisi sijoittaa, kertoo selvi­tys­hank­keesta vastannut Vili Mustonen.

Selvi­tyksen alueet sijoit­tuvat pääosin sähkö­verkon (110 kV) lähei­syy­teen. Maakun­ta­liitto on laatinut alueista kohde­kortit, joissa arvioi­daan yksityis­koh­tai­semmin esimer­kiksi mahdol­listen voima­loiden teknis­ta­lou­del­lista sovel­tu­vuutta, vaiku­tuksia maise­maan ja kulttuu­ri­pe­rin­töön, luonno­nym­pä­ris­töön, linnus­toa­luei­siin, yhdys­kun­ta­ra­ken­tee­seen ja asutukseen.

Lisäksi selvi­tyk­sessä esite­tään 12 kohdetta tulevai­suuden tuotan­toa­lueina, mikäli mm. sähkö­verkko laajenee niiden lähelle.

Selvi­tyksen tulokset tukevat maakunnan energia­sek­torin suunnit­telua, mutta ne eivät vaikuta suoraan maakun­ta­kaa­vaan. Eli tarkas­tel­tuja poten­ti­aa­lisia aurinkovoima-alueita ei esitetä kaavassa, joka valmistuu kuluvan vuoden aikana. Koko maakuntaa tulee koske­maan ainoas­taan yli 100 hehtaarin aurinkovoima-alueita koskeva suunnittelumääräys.

- Maakun­ta­kaa­valla haluamme mahdol­listaa aurin­ko­voiman tuotannon parhaiten sovel­tu­ville alueille menemättä liikaa pelto- ja metsä­alueille, joille on paljon muuta käyttöä. Tämä selvitys tuo esille maakun­nal­li­sesti merkit­tävän aurin­koe­ner­gia­tuo­tannon maankäy­töl­lisiä ja teknis­ta­lou­del­lisia mahdol­li­suuksia ja edelly­tyksiä Pohjois-Karjalassa. Aurinko nousee idästä ja haluamme olla vahvasti mukana aurin­ko­voiman edistä­mi­sessä, sanoo aluesuun­nit­te­lu­pääl­likkö Pasi Pitkänen.

Lisätie­toja