Myös Pohjois-Karjalan poten­ti­aali käyttöön kansal­li­sissa energia- ja ilmastotalkoissa

Pohjois-Karjalan kehitys­kul­kuja energia­sek­to­rilla on tarkas­teltu kolmen vaihtoeh­toisen skenaa­rion pohjalta: Itä-Suomi osana energia­rat­kaisua, Ajopuu ja Taantuva idän pusku­ri­vyö­hyke. Skenaa­riot ulottuvat vuoteen 2040.

Maakun­nassa tartu­taan tietenkin mieluiten ensim­mäi­seen vaihtoeh­toon. Myöntei­selle energia­po­lulle pääse­minen edellyttää tosin valtion antamaa tuuppausta. Tärkeimpiä tekoja on 400 kilovoltin kanta­verkon ulotta­minen maakun­taan sekä nykyisen sähkö­verkon vahvis­ta­minen, mikä vahvis­taisi alueen vetovoimaa esimer­kiksi uusiu­tuvan energian tuotannolle.

- Fingrid on tässä yksi olennainen tekijä, mutta olisi hyvä selvittää, löytyykö verkko­yh­teyk­sille muita raken­tajia. Vaatimus sähkö­verk­kojen säävar­muu­desta eli käytän­nössä maakaa­pe­lointi vie valta­vasti jakelu­verk­ko­yh­tiöiden resurs­seja, joten siinä hidas­ta­minen toisi paukkuja muuhun kehit­tä­mi­seen, sanoo selvi­tyksen teettä­neen EXPRESS-hankkeen projek­ti­pääl­likkö Timo Tahva­nainen.

Tuuli­voiman tuotan­nolle Pohjois-Karjala olisi erittäin hyvää aluetta, mutta tutka­ra­joit­teet estävät raken­ta­misen. Maakunnan länsio­sassa on myönteisiä lupia saaneita tuuli­voi­ma­hank­keita, joten ne tulisi saada liikkeelle. Uusiu­tuvaa aurinko- ja tuuli­voimaa tarvi­taan vedyn­tuo­tan­toon ja jatko­ja­los­tei­siin, minkä skenaa­rio­työssä katso­taan tuovan suurimmat vaiku­tukset alueta­lou­teen. Skenaa­rion toteu­tu­minen on monen tekijän summa sujuvasta raide­lii­ken­teestä alkaen.

- Ilmas­to­kes­tä­vällä energia­po­lulla puuta vapautuu energia­käy­töstä korkeamman jalos­tusas­teen tuottei­siin, ja teolli­suuden proses­sien hukka­lämmöt korvaavat polttoai­neita, Tahva­nainen visioi.

Elinkei­noe­lämän keskus­liitto on arvioinut, että Suomessa valmistuu tänä vuonna vihreän siirtymän inves­toin­teja 8,5 miljardin euron arvosta. Tahva­naisen mukaan sijoit­tajat hakevat tilaa rakentaa tuuli- ja aurin­ko­voimaa, kykyä liittyä luotet­ta­vaan ja katta­vaan sähkö­verk­koon, puhdasta vettä elekt­ro­lyy­siin ja proses­sien jäähdy­tyk­seen, biomas­soja tai biopoh­jaista hiili­diok­sidia sekä teollisia ympäris­töjä, joissa on kasvu­tilaa ja kyky hyödyntää prosessin sivutuotteita.

- Pohjois-Karjala haluaa päästä samalle viivalle muun Suomen kanssa houkut­te­le­maan inves­toin­teja ja toteut­ta­maan ilmastotavoitteita.

Ainakin lähtö­kohta on erinomainen, koska maakunnan kokonai­se­ner­gian­käy­töstä 72 % tulee uusiu­tu­vista energianlähteistä.

Maakunnan energias­ke­naa­riot on selvit­tänyt Sweco Finland Oy. Toimek­sian­ta­jana on Interreg Europe ‑ohjelman rahoit­tama EXPRESS-hanke, jossa Pohjois-Karjalan maakun­ta­liitto on päätoteuttajana.

Energias­ke­naa­rio­työn tulokset vaikut­tavat seuraavan maakun­taoh­jelman valmis­te­luun ja niitä hyödyn­ne­tään suoraan myös Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaoh­jelman toteutuksessa.

Lisätie­toja

projek­ti­pääl­likkö Timo Tahva­nainen, p. 050 443 2950, [email protected], aluesuun­nit­te­lu­pääl­likkö Pasi Pitkänen, 0400 832 572, [email protected], vanhempi asian­tun­tija Petteri Värrän­kivi, Sweco Finland Oy, p. 044 272 9416, [email protected]