Pohjois-Karjalan ilmas­to­päästöt vähenivät reilusti vuonna 2023 – energia-ala johtaa muutosta parempaan

Koko Suomen kasvi­huo­ne­kaa­su­päästöt olivat vuoden 2023 lopussa 43 prosenttia pienemmät Hinku-verkoston asettaman seuran­ta­jakson alkuun eli vuoteen 2007 verrat­tuna. Myönteinen kehitys johtui pääosin energia­sek­torin eli sähkön- ja kauko­läm­mön­tuo­tannon uudistumisesta.

Samaan aikaan Pohjois-Karjalan kokonais­pääs­töistä väheni 43,3 prosenttia. Maakun­nassa on onnis­tuttu leikkaa­maan erityi­sesti kulutus­sähkön, sähkö­läm­mi­tyksen ja öljyläm­mi­tyksen päästöjä.

- Kehitys­kulku on myönteinen, mutta lisätoimia tarvi­taan sekä alueel­listen että maakunnan kuntien ilmas­to­ta­voit­teiden saavut­ta­mi­seksi. Ilahdut­ta­vasti jo yhdek­sällä Pohjois-Karjalan kunnalla on ilmas­to­suun­ni­telma, vaikka lakisää­teinen pakko poistui, sanoo maakun­ta­liiton metsä- ja ilmas­to­asian­tun­tija Sari Koivula.

Biokaasun tuotantoa tarvi­taan lisää

Suurimmat päästö­läh­teet ovat ne vaikeimmat eli maata­lous, tielii­kenne ja työkoneet.

- Niiden kohdalla tarvit­semme kipeästi toimivia ratkai­su­mal­leja, sillä ratkaisu ei voi olla maata­louden alasa­ja­minen tai asukkaiden pakot­ta­minen kaupun­keihin. Tarvit­semme maata­louden tuottamaa ravintoa, ja välimatkat ovat pitkiä ilman kattavaa julkista liiken­nettä, minkä vuoksi yksityi­sau­toilu tarvitsee vartee­no­tet­tavia vaihtoeh­toja energian­läh­teeksi, Sari Koivula sanoo.

Maati­loilla tarvit­ta­viin työko­nei­siin ja muuhun energia­tar­pee­seen voidaan vastata lisää­mällä biokaasun tuotantoa maatiloilla.

- Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen mukaan näitä inves­toin­ti­tukia on haettukin aiempiin vuosiin verrat­tuna enemmän, joten toivot­ta­vasti tämä alkaa näkymään maati­lojen ja niiden työko­neiden päästövähennyksinä.

Sari Koivula odottaa myös Suomen Lanta­kaasu Oy:n toiminnan käynnis­ty­mistä Nurmek­sessa. Toimin­nassa palau­te­taan biokaasun tuotannon sivutuot­teena syntyvää ainesta lannoit­teeksi maati­loille, mikä laskee maata­louden päästöjä, kun kemial­lisia lannoit­teiden tarve vähenee. 

Päästöt piene­nivät kaikissa maakunnissa

Maakun­tien kokonais­päästöt laskivat 4–15 prosenttia vuodesta 2022 vuoteen 2023. Pohjois-Karjalassa päästiin 6,5 prosentin vähen­nyk­seen. Vuonna 2023 maakunnan päästöt asukasta kohden olivat 5,9 hiili­diok­si­die­kvi­va­lent­ti­tonnia (tCO2e), kun koko maan keskiarvo oli 6 tCO2e. Maakun­tien joukossa Pohjois-Karjala oli sijalla 11.

Erot maakun­tien päästö­vä­hen­nyk­sissä ovat melko suuria. Eroja selit­tävät muun muassa elinkei­no­ra­kenne, erityi­sesti maata­lous­val­tai­suus, maantie­teel­liset ominai­suudet kuten etäisyydet ja yhdys­kun­ta­ra­kenne sekä sääolo­suh­teiden ja kauko­lämmön polttoai­ne­käytön erot.

Päästö­las­kennan aineistot ovat kaikkien käytettävissä

Hiilineutraalisuomi.fi, jolla päästö­tie­to­pal­velu sijaitsee, on uudis­tunut touko­kuussa 2025. Uusi osoite sivus­tolle on hiilineutraalisuomi.syke.fi.

Suomen ympäris­tö­keskus Syke laskee vuosit­tain käyttö­pe­rus­teisten ilmas­to­pääs­töjen määrän kaikille Suomen kunnille, maakun­nille ja ELY-alueille. Päästöt laske­taan kaikille kunnille yhden­mu­kai­sella kansain­vä­lisiä ohjeis­tuksia noudat­ta­valla laskentamenetelmällä.

Lisätie­toja