Pitkä jono junavaunuja.

Raide­kul­je­tusten pohjois­suunnan mahdol­li­suudet vaativat investointeja

Pohjois-Karjalan maakun­ta­liiton ja kansain­vä­listen kumppa­nien New North ‑hankkeessa on valmis­tunut tuore logis­tiik­ka­sel­vitys, jossa analy­soi­tiin eri vaihtoeh­toisia logis­tiik­ka­reit­tejä Joensuusta kansain­vä­li­sille markki­noille. Tarkas­te­lussa olivat niin reitit Norjan ja Ruotsin satamien kautta kuin nykyiset Etelä-Suomen kautta kulkevat reitit.

Pohjois-Karjalan maakun­ta­liiton liiken­ne­asian­tun­tija Jyrki Suorsan mukaan eteläiset reitit, kuten HaminaKotka–Rotterdam, tarjoavat tällä hetkellä vakaamman vaihtoehdon maakunnan viennin päämark­ki­noille Keski-Eurooppaan.

- On tärkeää kehittää vaihtoeh­toisia reittejä nykyisten rinnalle, mutta ratain­ves­toinnit ovat välttä­mät­tömiä pohjoisen reitin käytön mahdol­lis­ta­mi­seksi, Suorsa sanoo.

Pohjois-Karjalan raideyh­teydet pohjoi­seen paran­tui­sivat selkeästi Joensuu–Kontiomäki-rataosuuden uudis­ta­mi­sella. Sen sähköistys ja kapasi­teetin noston kustan­nusarvio on noin 250 miljoonaa euroa.

Merikul­je­tukset ovat hallit­se­vassa roolissa Suomessa, niiden varassa on 95 % ulkomaan­kau­pasta. Rauta­tie­kul­je­tukset ovat puoles­taan kilpai­lu­ky­kyisiä massa­ta­va­ralle, ja maantie­kul­je­tukset ovat välttä­mät­tömiä logis­tiik­ka­ket­jujen osana.

- Selvitys osoittaa myös sen, että monipuo­liset kulje­tus­reitit Itä- ja Pohjois-Suomesta ovat kriit­tisiä viennin kilpai­lu­ky­vylle ja huolto­var­muu­delle, Suorsa toteaa.

Eri raide­le­veydet pullonkaulana

Logis­tiik­ka­sel­vi­tyksen mukaan pohjoinen rauta­tie­yh­teys Joensuusta Norjan Narvikin satamaan olisi kustan­nuk­sil­taan, kulje­tusa­jal­taan ja ympäris­tö­vai­ku­tuk­sil­taan vartee­no­tet­tava vaihtoehto. Reitin etuina ovat edulli­suus ja vähäiset päästöt.

Käyttöä rajoit­tavat kuitenkin merkit­tä­västi Kiiruna–Narvik-välin rataka­pa­si­teetti, jossa tilaa ei juuri ole. Myös sotilaal­listen kulje­tusten vaikutus on huomioi­tava, jos jotakin poikkeavaa tapahtuu.

Lisäksi raide­le­veyden ero Suomen ja Ruotsin välillä aiheuttaa ongelmia, jotka rajoit­tavat kapasi­teettia ja opera­tii­vista jousta­vuutta etenkin Narvikin ja Pohjois-Ruotsin reiteillä. Tämä voi vaikuttaa merkit­tä­västi siihen, kuinka paljon tavara­lii­ken­nettä rajakoh­dasta voidaan käsitellä.

Selvi­tyk­sessä tarkas­tel­tiin kontti­kul­je­tuksia, mikä tuo oman haasteensa, sillä tällä hetkellä Suomen ja Ruotsin välillä ei käytän­nössä ole toimivaa rauta­teitse tapah­tuvaa konttiliikennettä.

Interreg Aurora ‑ohjel­masta rahoi­te­tussa New North ‑hankkeessa pureu­du­taan pohjoisten alueiden liiken­tee­seen, logis­tiik­kaan ja toimi­tus­var­muu­teen. Hankkeen pääpart­neri on Lapin liitto. Pohjois-Karjalan maakun­ta­liitto ja Kainuun liitto ovat mukana rataverkon tavara­lii­ken­tee­seen keskit­ty­vässä työpaketissa.

Lisätie­toja