
Raidekuljetusten pohjoissuunnan mahdollisuudet vaativat investointeja
Pohjois-Karjalan maakuntaliiton ja kansainvälisten kumppanien New North ‑hankkeessa on valmistunut tuore logistiikkaselvitys, jossa analysoitiin eri vaihtoehtoisia logistiikkareittejä Joensuusta kansainvälisille markkinoille. Tarkastelussa olivat niin reitit Norjan ja Ruotsin satamien kautta kuin nykyiset Etelä-Suomen kautta kulkevat reitit.
Pohjois-Karjalan maakuntaliiton liikenneasiantuntija Jyrki Suorsan mukaan eteläiset reitit, kuten HaminaKotka–Rotterdam, tarjoavat tällä hetkellä vakaamman vaihtoehdon maakunnan viennin päämarkkinoille Keski-Eurooppaan.
- On tärkeää kehittää vaihtoehtoisia reittejä nykyisten rinnalle, mutta ratainvestoinnit ovat välttämättömiä pohjoisen reitin käytön mahdollistamiseksi, Suorsa sanoo.
Pohjois-Karjalan raideyhteydet pohjoiseen parantuisivat selkeästi Joensuu–Kontiomäki-rataosuuden uudistamisella. Sen sähköistys ja kapasiteetin noston kustannusarvio on noin 250 miljoonaa euroa.
Merikuljetukset ovat hallitsevassa roolissa Suomessa, niiden varassa on 95 % ulkomaankaupasta. Rautatiekuljetukset ovat puolestaan kilpailukykyisiä massatavaralle, ja maantiekuljetukset ovat välttämättömiä logistiikkaketjujen osana.
- Selvitys osoittaa myös sen, että monipuoliset kuljetusreitit Itä- ja Pohjois-Suomesta ovat kriittisiä viennin kilpailukyvylle ja huoltovarmuudelle, Suorsa toteaa.
Eri raideleveydet pullonkaulana
Logistiikkaselvityksen mukaan pohjoinen rautatieyhteys Joensuusta Norjan Narvikin satamaan olisi kustannuksiltaan, kuljetusajaltaan ja ympäristövaikutuksiltaan varteenotettava vaihtoehto. Reitin etuina ovat edullisuus ja vähäiset päästöt.
Käyttöä rajoittavat kuitenkin merkittävästi Kiiruna–Narvik-välin ratakapasiteetti, jossa tilaa ei juuri ole. Myös sotilaallisten kuljetusten vaikutus on huomioitava, jos jotakin poikkeavaa tapahtuu.
Lisäksi raideleveyden ero Suomen ja Ruotsin välillä aiheuttaa ongelmia, jotka rajoittavat kapasiteettia ja operatiivista joustavuutta etenkin Narvikin ja Pohjois-Ruotsin reiteillä. Tämä voi vaikuttaa merkittävästi siihen, kuinka paljon tavaraliikennettä rajakohdasta voidaan käsitellä.
Selvityksessä tarkasteltiin konttikuljetuksia, mikä tuo oman haasteensa, sillä tällä hetkellä Suomen ja Ruotsin välillä ei käytännössä ole toimivaa rautateitse tapahtuvaa konttiliikennettä.
Interreg Aurora ‑ohjelmasta rahoitetussa New North ‑hankkeessa pureudutaan pohjoisten alueiden liikenteeseen, logistiikkaan ja toimitusvarmuuteen. Hankkeen pääpartneri on Lapin liitto. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ja Kainuun liitto ovat mukana rataverkon tavaraliikenteeseen keskittyvässä työpaketissa.
Lisätietoja
