Kasvi­huo­ne­kaa­su­las­kel­missa suuria eroja, ovatko metsät päästö­lähde vai hiilinielu?

Luonnon­va­ra­kes­kuksen vuoden alussa julkai­sema kasvi­huo­ne­kaa­suin­ven­taario ja Suomen ympäris­tö­kes­kuksen kesäkuussa julkai­sema maakun­tien kasvi­huo­ne­kaa­su­tase alueit­tain ja maankäyt­tö­muo­doit­tain antavat risti­rii­taista tietoa etenkin metsien osalta.

Laskel­mien tuloksia vertaili Pohjois-Karjalan maakun­ta­liiton metsä- ja ilmas­to­asian­tun­tija Sari Koivula.

- Molem­milla toimi­joilla on pohjana valta­kun­nal­lisen metsien inven­toinnin aineistot ja maaperän osalta paljon parjattu maape­rä­malli Yasso. Tulokset ovat kuitenkin huomat­tavan erilaiset, Sari Koivula toteaa.

Kun luonnon­va­ra­kes­kuksen (Luke) laskel­missa Suomen metsä­sek­torin hiili­päästöt ovat 1,12 miljoonaa hiili­diok­si­die­kvi­va­lent­ti­tonnia (MtCO2e) vuodessa, niin ympäris­tö­kes­kuksen (Syke) mukaan metsät ovatkin merkit­tävä hiili­nielu: ne sitovat hiili­diok­sidia peräti 18,29 MtCO2e vuodessa.

- Lasken­ta­mallit eivät ole saman­laisia puuston osalta, mutta voiko sillä selittää noin suuria eroja tuloksissa?

SYKE saa raken­netun maan kasvi­huo­ne­kaa­su­pääs­töiksi lähes 46 MtCO2e vuodessa, kun Luken tulos on noin 0,8 MtCO2e vuodessa. Tämä johtuu siitä, että lasken­noissa on merkit­tävä ero, mikä vaikuttaa suuresti sekä raken­netun maan tulok­seen että kasvi­huo­ne­kaa­su­ta­seen kokonaistulokseen.

- Luke kohdistaa laskennan maankäyt­tö­sek­to­rille, kun taas Syke on ottanut mukaan luonnon­ti­laiset suot ja taakan­ja­ko­sek­torin päästöjä. Sen vuoksi näitä kahta tulosta ei voi verrata toisiinsa, Koivula kertoo.

Myös turve­maiden luokit­te­lussa on eroja. Syke:n lasken­nassa on kategoria ”luonnon­ti­laiset suot ja turve­tuo­tan­toa­lueet”. Luke puoles­taan ei tarkas­tele luonnon­ti­laisia soita lainkaan, ja turve­tuo­tan­toa­lueet ovat mukana kosteikko-kategoriassa.

- Tämä tekee vertai­lusta todella haastavaa ja lasken­tojen väliset erot ja perus­teet on pidet­tävä tiukasti mielessä, Koivula avaa vertailun vaikeutta.

Millä tiedoin tehdään päätöksiä?

Miksi Pohjois-Karjalan maakun­ta­liitto ottaa tämän asian esille? Siksi, että Suomessa tarvi­taan selkeää ja mahdol­li­simman luotet­tavaa tietoa maankäytön suunnit­telun, elinkei­nojen kehit­tä­misen ja päätök­sen­teon tueksi.

- Emme ole hakemassa oikean tai väärän tiedon tuottajia, vaan haluamme tällä vertai­lulla osoittaa, miten vaikeaa on saada varmaa tietoa hanka­lasti mitat­ta­vasta asiasta. Tarvit­semme enemmän eri tutki­mus­lai­tosten välistä keskus­telua ja yhteis­työtä kuin uusien lasken­ta­ta­pojen kehittämistä.

Lisätie­toja