Maakun­ta­liitto vaatii ilmas­to­ta­voit­teiden yhtenäis­tä­mistä ja ratkai­suja Itä-Suomen energiahaasteisiin

Kansal­liset ja Hinku-verkoston ilmas­to­ta­voit­teet tulisi yhden­mu­kaistaa. Tuuli­voi­ma­tuo­tannon esteet on poistet­tava Pohjois-Karjalasta ja kanta­verkon raken­ta­mista pitää vauhdittaa. Päästöt­tömät liiken­ne­polt­toai­neet ovat tärkeitä myös alueel­lisen yhden­ver­tai­suuden näkökulmasta.

Pohjois-Karjalan maakun­ta­liitto esittää, että kansal­liset päästö­ta­voit­teet ja Hiili­neut­raalit kunnat ja maakunnat ‑verkoston (Hinku) tavoit­teet ja vertai­lu­vuodet tulisi yhden­mu­kaistaa. Tämä helpot­taisi alueel­lisen ilmas­to­työn tulok­sel­li­suuden seurantaa kansal­lisen työn osana.

Hinku-verkoston tavoit­teena on vähentää kasvi­huo­ne­pääs­töjä 80 prosen­tilla vuoteen 2030 mennessä vertai­lu­vuoden ollessa 2007. Parhail­laan lausun­to­kier­rok­sella olevan Suomen pitkän aikavälin ilmas­to­suun­ni­telman luonnoksen tavoit­teena on puoles­taan vähentää päästöjä vähin­tään 60 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 lähtötasosta.

Vertai­lu­vuo­dessa ja vähen­nys­ta­voit­teissa on siis iso ero, mikä vaikeuttaa maakun­tien ja kuntien tekemän ilmas­to­työn vaikut­ta­vuuden vertaa­mista kansal­li­seen tasoon ja tavoitteeseen.

Pitkän aikavälin ilmas­to­suun­ni­telma on Suomen ilmas­to­lakia ohjaava asiakirja, joka määrit­telee skenaa­rioita kasvi­huo­ne­kaa­su­pääs­töjen ja ‑poistu­mien kehityk­sestä. Sen tavoit­teena on, että Suomen päästöt ja nielut ovat tasapai­nossa vuonna 2035. Suunni­telman valmis­te­lusta vastaa työ- ja elinkeinoministeriö.

Tuuli­voima ja 400 kilovoltin sähkö­verkko puuttuu

Pohjois-Karjalan näkökul­masta pitkän aikavälin ilmas­to­suun­ni­telma on merkit­tävä asiakirja, jonka vaiku­tukset ulottuvat laajasti maakun­nal­li­seen kehittämistyöhön.

Kansal­li­sesti voitai­siin vaikuttaa paljonkin pohjois­kar­ja­lai­seen ilmasto- ja energiaoh­jel­ma­työhön. Maakun­ta­liitto nostaa lausun­nos­saan esille, että Pohjois-Karjala on ainoa maakunta Itä- ja Pohjois-Suomessa, jonne ei ole raken­tunut tuuli­voi­ma­tuo­tantoa, vaikka poten­ti­aalia on runsaasti. Maakun­ta­kaa­vassa on esitetty 18 tuulivoima-aluetta, jonne voi rakentaa jopa 560 tuuli­voi­malaa, mutta mitään ei ole tapahtunut.

- Hankkeet eivät etene, ellei tutka­val­vontaa ja tuuli­voi­ma­tuo­tantoa yhteen­so­vi­teta. Yhteen­so­vit­ta­minen avaisi myös kanta­verkon kehit­tä­misen mahdol­li­suudet Pohjois-Karjalassa ja laajemmin Itä-Suomessa, todetaan maakun­ta­liiton lausun­nossa työ- ja elinkeinoministeriölle.

Maakun­ta­liitto patis­te­leekin, että tuuli­voiman kompen­saa­tio­aluetta tulisi lähteä valmis­te­le­maan välit­tö­mästi halli­tus­oh­jelman kirjausten mukaisesti.

- Tuuli­voiman kompen­soin­nista olisi tutki­tusti hyötyä koko Suomen energia­sek­torin kehit­tä­mi­selle ja siihen liitty­ville lukui­sille puhtaan teolli­suuden investoinneille.

Pohjois-Karjalasta puuttuu myös 400 kilovoltin sähkö­verkko. Tämän niin sanotun kanta­verkon laajen­ta­minen Pohjois-Karjalaan on on ensisi­jainen ja välttä­mätön kehit­tä­mis­toi­men­pide sähkön­saannin turvaa­mi­seksi sekä sähkön tuotannon ja kulutus­hank­keiden inves­toin­tien mahdollistamiseksi.

Poltto­moot­to­ri­au­tojen myyntiä jatket­tava vuoteen 2045

Pohjois-Karjalan maakun­ta­liitto näkee tärkeänä, että liiken­teen polttoai­neissa panos­tet­tai­siin päästöt­tö­miin synteet­ti­siin ja biopolt­toai­nei­siin. Näin poltto­moot­to­ri­au­tojen myynti voitai­siin mahdol­listaa vuoteen 2045 saakka, mikä vaikut­taisi henki­lö­au­toilun jatku­mi­seen myös harvaan asutulla alueilla, joilla ei ole tarjolla julkista liikennettä.

- Nämä alueet ovat samalla monesti myös suurimman työttö­myyden ja heikoimman toimeen­tu­lo­tason alueita. Toisin sanoen poltto­moot­to­ri­au­tojen käytön jatku­minen antaisi lisäaikaa siirty­mälle kohti vähäpääs­töistä henki­lö­au­to­lii­ken­nettä ja samalla ehkäi­sisi liiken­ne­köy­hyyden lisääntymistä.

Lisätie­toja