Nuoret haluavat olla mukana ratkaisemassa ilmastokriisiä
Itä-Suomen ilmastokonferenssin keskeiseksi aiheeksi nousi nuorten osallistaminen ilmastotyöhön. Konferenssi pidetään ensi vuonna Joensuussa.
Jos alakouluikäisille lapsille on vielä helppoa järjestää ilmastoon ja ympäristöön liittyviä oppitunteja ja tekemistä, niin vaikeuskerroin kasvaa teinivuosien koittaessa. Tämä saatiin todeta neljättä kertaa järjestetyssä Itä-Suomen ilmastokonferenssissa, joka pidettiin keskiviikkona 4.2. Kuopiossa.
Päivän teeman pohjusti koulunjohtaja Jaana Haverinen, joka esitteli Kiteen Puhoksen koululaisten arjen kestäviä tekoja. Koululaiset osallistuvat esimerkiksi rikkoontuneiden kalusteiden korjaamiseen ja lähilatu syntyy ihan itse jonossa hiihtämällä. Siinä oli se helppo osuus.
Päivän päättäneessä tulevaisuuskeskustelussa pääsivät ääneen nuoret vaikuttajat sekä ilmasto- ja kiertotalouden asiantuntijat eri puolilta Itä-Suomea ja heidän viestinsä oli jo kriittisempi. Ensinnäkin nuoria ei oteta vieläkään riittävästi mukaan heidän omaa tulevaisuuttaan koskeviin päätöksiin, vaikka useimpien kuntien ilmastosuunnitelmissa heidän äänensä jo kuuluukin.
Ilmastokestävä Pohjois-Karjala 2030 ‑hankkeen toteuttaman kyselyn mukaan 68 prosenttia pohjoiskarjalaisista nuorista pitää tärkeänä, että heidän mielipiteitään kuunnellaan ilmastoasioissa päätettäessä.
Pohjois-Savon nuorisovaltuuston puheenjohtaja Juho Juveniuksen mukaan ilmastokysymykset eivät näy juurikaan nuorten arjessa.
- Kyse ei ole siitä, että nuoria ei kiinnosta, vaan siitä, otetaanko heidät mukaan. Nuorille on esimerkiksi kiinnostavampaa miettiä aihetta lyhemmällä aikavälillä kuin useiden vuosien päähän, Juvenius kertoi.
Panelistit jakoivat Juveniuksen huomion myös aikuisten toteuttaman viestinnän ongelmista.
- Laitetaan someen jotakin, koska ajatellaan nuorten siellä olevan. Kun eivät ole! Menkää kouluihin, siellä ne nuoret ovat.
Pohjois-Karjalan maakuntavaltuuston puheenjohtaja Emilia Kangaskolkan mukaan konkreettinen ja tavoitteellinen yhdessä tekeminen motivoi myös nuoria parhaiten.
Kohti yhteistä ymmärrystä ilmastomuutoksen jarruttamisessa
Yhteistä tekemistä riittää, sillä Eurooppa on nopeimmin lämpenevä maanosa. Ilmastonmuutos, lajikato ja ympäristön tilan heikkeneminen vaikuttavat talouden toimintaan. Pelkästään sään ääri-ilmiöt maksoivat EU-maille 200 miljardia euroa vuosina 2021–2024.
Ratkaisut eivät ole yksiselitteisiä eivätkä helppoja. Esimerkiksi vesivoima on uusiutuvaa ja päästötöntä, mutta se muuttaa jokiluontoa ja heikentää vaelluskalakantoja. Vihreän siirtymän hyödyt ja kustannukset pitäisi pystyä jakamaan reilusti eri ihmisryhmien, alueiden ja sukupolvien välillä.
- Ristiriitojen keskellä on päästävä kohti yhteistä ymmärrystä energiamurroksessa, totesi EU:n ilmastolähettiläs Jyri Wuorisalo puheenvuorossaan.
Tilaisuuden päätteeksi ilmastokonferenssikapula annettiin Pohjois-Karjalalle. Vuonna 2027 Itä-Suomen ilmastotyöstä keskustellaan Joensuussa.
Tilaisuuden järjestivät itäisen Suomen elinvoimakeskukset, maakuntaliitot ja Savonia-ammattikorkeakoulu sekä kuntien SISU-hanke. Tilaisuuden järjestämiseen on saatu Euroopan aluekehitysrahaston tukea.
Lisätietoja
