Lausunto: Esitetty hyvin­voin­tia­lueiden rahoi­tus­malli vie yhden­ver­taiset sosiaali- ja terveys­pal­velut saattohoitoon

Pohjois-Karjalan maakun­ta­liitto pitää kohtuut­to­mana halli­tuksen esitystä hyvin­voin­tia­lueiden rahoi­tus­la­eista. Esitetyt muutokset heiken­täi­sivät asukkaiden hyvinvointi- ja terveys­pal­ve­luja erityi­sesti Itä- ja Pohjois-Suomessa.

Keskeinen huoli liittyy siihen, että vuodesta 2027 alkaen sosiaali- ja tervey­den­huollon palve­lu­tar­peen kasvusta huomioi­tai­siin rahoi­tuk­sessa vain 60 prosenttia nykyisen 80 prosentin sijaan. Maakun­ta­liiton näkemyksen mukaan tämä irrottaa rahoi­tuksen todel­li­sesta palve­lu­tar­peesta, joka esimer­kiksi Pohjois-Karjalassa kasvaa erityi­sesti väestön ikään­ty­misen, sairas­ta­vuuden ja sosio­eko­no­misten tekijöiden vuoksi.

Pahim­massa tapauk­sessa hyvin­voin­tia­lueiden rahoitus ei riitä lakisää­teisten palve­lujen turvaamiseen.

Maakun­ta­liitto korostaa lausun­nos­saan valtio­va­rain­mi­nis­te­riölle, että säästöjen toteut­ta­minen yksit­täisten rahoi­tus­mallin element­tien kautta lisää alueiden välistä epätasa-arvoa ja tekee jo valmiiksi ongel­mal­li­sesta rahoi­tus­mal­lista entistä monimutkaisemman. 

- Oikeu­den­mu­kai­sempi tapa toteuttaa säästöjä olisi säätää vuosit­tain hyvin­voin­tia­luein­deksin tasoa, jolloin kaikkia alueita kohdel­tai­siin tasapuolisemmin.

Siirty­mä­taus­jär­jes­telmä leikkaa ja laittaa maksumieheksi

Maakun­ta­liitto moittii erityi­sesti siirty­mä­ta­saus­jär­jes­telmää, joka leikkaa joidenkin hyvin­voin­tia­lueiden tarve­pe­rus­teista rahoi­tusta ja heikentää niiden mahdol­li­suuksia järjestää palveluja.

Osa alueista joutuu sekä leikkausten kohteeksi että muiden alueiden toiminnan osittai­siksi maksajiksi.

- Siirty­mä­ta­sauk­sesta ei tulisi tehdä pysyvää järjes­telmää, vaan rahoi­tus­mallia tulisi muuttaa siten, että tarve­pe­rus­teinen rahoitus toteutuu täysimääräisesti.

Jo kuluvana vuonna Pohjois-Karjala menettää siirty­mä­ta­sauk­sessa 55 miljoonaa euroa ja Helsinki voittaa 117 miljoonaa euroa.

Kausia­suk­kaiden vaikutus huomioi­tava vahvemmin

Maakun­ta­liitto esittää rahoi­tus­mal­liin muutoksia myös Itä-Suomen vesis­töjen halko­mien maakun­tien osalta. Kausia­suk­kaiden aiheut­tamat lisäkus­tan­nukset sosiaali- ja terveys­pal­ve­luissa sekä pelas­tus­toi­messa tulisi huomioida nykyistä vahvemmin.

Tutki­musten mukaan kausia­sutus saaris­toa­lueilla kuormittaa selvästi terveys­pal­ve­luja erityi­sesti päivys­tyksen ja ensihoidon osalta.

- Saaris­to­pis­teiden lasken­nassa vapaa-ajan asukkaat tulee huomioida 80 prosentin painoar­volla ja saaris­toi­sille hyvin­voin­tia­lueille kohden­net­tava lisära­hoitus tulee kasvattaa noin 40 miljoo­naan euroon, maakun­ta­liitto ehdottaa lausunnossaan.

Fakta: Hyvin­voin­tia­lueiden rahoitus rankaisee Itä- ja Pohjois-Suomea

• Vuonna 2026 Pohjois-Karjala menettää siirty­mä­ta­sauk­sessa 55 miljoonaa euroa, Helsinki voittaa 117 miljoonaa euroa.
• Asukasta kohden Pohjois-Karjala menettää 340 euroa, mikä on koko Suomessa suurin summa. Vastaa­vasti Helsinki saa 171 euroa ylimääräistä.
• Säästö­toi­mien yhteis­vai­ku­tukset iskevät erityi­sesti Itä- ja Pohjois-Suomen harvaan asuttuihin maakun­tiin. Neljä suurinta menet­täjää asukasta kohti ovat Lappi, Kainuu, Pohjois-Karjala ja Etelä-Savo.
• Vähiten leika­taan Uuden­maan hyvinvointialueilta.
• Yhteen­las­kettu vaikutus rahoi­tuksen tasoon 2029 on halli­tuksen esityksen mukaan Pohjois-Karjalassa ‑71 euroa/asukas.

Lisätie­toja