Metallimies leikkaa rälläkällä terästä.

Metal­li­teol­li­suus kannat­telee koko maakunnan taloutta

Vientiin nojaa­villa inves­toin­ti­hyö­dyk­keillä oli erittäin vahva loppu­vuosi 2025 takana. Taustalla on osittain myös puolus­tus­teol­li­suuden vahva veto: entistä useampi maakunnan teolli­suus­yritys on viime aikoina kertonut uusista alueval­tauk­sista ja kaupoista puolus­tus­teol­li­suuden aloilla. Esimerk­kinä tällai­sista uutisista ja NATO-yhteistyöstä ovat kerto­neet mm. ilmalai­voja valmis­tava Kelluu, miinan­po­raus­vau­nuihin laajen­tanut Kesla ja Karhu Nato-suksineen. 

Puolus­tus­teol­li­suu­delle alihan­kintaa, tuotantoa ja vientiä harjoit­tavia yrityksiä on kuitenkin maakun­nassa paljon enemmän. Lisää uutisia tällä sekto­rilla on varmasti luvassa.

Pohjois-Karjalan vienti kääntyi lievään kasvuun vuoden 2025 jälki­puo­lis­kolla. Maakunnan teolli­suuden vienti kasvoi noin 1,1 %.

Kasvu oli kapean joukon varassa. Viennin piris­ty­minen nojaa erityi­sesti metalli- ja osin puualan jalos­te­tum­piin tuottei­siin, ei koko toimia­la­kentän tasai­seen vahvis­tu­mi­seen. Vahvimmat veturit olivat metal­li­teol­li­suus (+8,6 %) ja puuta­varan valmistus (+14,1 %). Sen sijaan puun sahaus, höyläys ja kyllästys (-1,8 %) sekä erityi­sesti kiviteol­li­suus supis­tuivat selvästi (-12,7 %).

Kunta­ta­solla kasvu oli erityisen vahvaa Joensuussa ja Outokum­mussa. Positii­vinen vienti­ke­hitys oli maakun­nassa varsin keskit­ty­nyttä ja keskittyy näihin kahteen metal­li­teol­li­suuden vahvaan kuntaan. Heikoin kehitys oli Pielisen Karja­lassa, mikä painoi koko maakunnan vienti­kuvaa alaspäin.

Vertai­lussa koko maahan oli Pohjois-Karjalan kehitys varovaisen myönteinen. Koko maan teolli­suuden vienti heikkeni 0,5 %, kun Pohjois-Karjalassa se kasvoi. Erityi­sesti metal­li­tuot­teissa maakunta kasvoi selvästi koko maata nopeammin.

Metal­li­teol­li­suus kannat­te­leekin nyt koko maakunnan taloutta. Koko maakunnan liike­vaihdon kasvusta yli puolet tuli loppu­vuo­desta metalliteollisuudesta.

Lisätie­toja