Nainen tutustuu Puu-Nurmekseen.

Pielisen Karjala nousi matkailun valopil­kuksi loppuvuonna

Heinäkuu on perin­tei­sesti maakunnan vahvin matkai­lu­kuu­kausi eikä ihme, ollaanhan keskellä täydel­listä lomapa­ra­tiisia järvi­neen, mökkei­neen, retkei­ly­mah­dol­li­suuk­si­neen ja lukui­sine kesäta­pah­tu­mi­neen. Ken ei ole nähnyt kokenut maakunnan kesäteat­te­reita tai kulkenut maakunnan luonto­rei­teillä, on jäänyt sielul­taan ja mielel­tään paljosta paitsi. Tämäkin kesä on mahdol­li­suus uusiin ainut­laa­tui­siin kokemuk­siin Karjalan laulumailla.

Pohjois-Karjalassa oli vuonna 2025 noin 520 000 rekis­te­röi­ty­nyttä yöpymistä. Tämän lisäksi tulee yli 200.000 rekis­te­röi­mä­töntä yöpymistä. Työpe­räisen matkus­tuksen osuus oli noin 30 %.

Kansain­vä­li­sessä matkai­lussa Pohjois-Karjala on kaukana parhaista vuosista eli aikaa ennen koronaa ja sotia. Kun vielä vuonna 2019 ulkomaisten osuus oli 18 %, on se enää 8,3 %. Itäisen Suomen matkailun kovin haaste onkin, mistä saada kansain­vä­liset matkai­lijat itärajan sulkeu­duttua ja venäläisten jättämän aukon tilalle. Tässä toivoisi, että Suomen valtio panos­taisi paljon nykyistä vahvemmin Lakeland-alueen kansain­vä­li­seen tunnet­tuu­teen ja alueen saavutettavuuteen.

Pohjois­kar­ja­laiset matkai­lu­yri­tykset ovat kulke­neet tämän vuosi­kym­menen käytän­nössä kriisistä toiseen. Sitkeyttä on löytynyt ja se alkaa pikku­hiljaa kantaa hedelmää.

Maakun­ta­ta­solla matkailu piristyi loppu­vuotta kohti, mutta vain niukasti. Matkailun liike­vaihdon vuosi­muutos oli 2025 kolman­nella neljän­nek­sellä ‑0,8 %, mutta viimei­sellä neljän­nek­sellä nenä kohosi pinnan päälle (+0,7 %). Tämä kertoo siitä, että matkailu kääntyi vuoden lopussa hienoi­seen kasvuun, vaikka koko toinen vuosi­puo­lisko ei ollut vahva. Kotimaan talouden heikko tilanne rokotti kysyntää.

Majoitus- ja ravit­se­mis­toi­minnan kehitys oli matkailua heikompaa.

Alueiden välillä erot olivat selvät. Joensuussa matkai­lualat pysyivät plussalla mutta majoitus- ja ravit­se­mis­toi­minta heikkeni pikku­jou­lu­kautta kohti. Tämä viittaa siihen, että Joensuun matkai­lu­ky­syntä pysyi joten­kuten vakaana, mutta ravintola- ja majoi­tus­myynti ei enää vuoden lopussa vahvis­tunut. Keski-Karjalassa kuva oli selvästi heikompi, majoitus- ja ravit­se­mis­toi­minta supistui loppu­vuotta kohti selvästi.

Kolista ja Bombasta tunne­tussa Pielisen Karja­lassa kehitys oli myönteinen. Käytän­nössä loppu­vuoden valopilkku olikin Pielisen Karjala, kun taas Joensuussa kehitys oli vakaa mutta vaisu ja Keski-Karjalassa heikko.

Kulunut talvi jäi lumen osalta poikkeuk­sel­lisen heikoksi. Maalis­kuun ampuma­hiihdon maail­mancup Kontio­lah­della kuitenkin piristi erityi­sesti kansain­vä­listen matkai­li­joiden määrää. Tänä vuonna onkin koko joukko merkit­täviä suurta­pah­tumia: Gymnae­strada kesäkuussa Joensuussa, Ilosaa­ri­rock heinä­kuussa ja ampuma­hiihdon maail­mancup starttaa marras­kuun lopussa Kontiolahdelta.

Vilkas­tunut talous, viennin kasvu, kansain­vä­listen yhteyk­sien merki­tyksen kasvu ja kansain­vä­liset suurta­pah­tumat näkyvät myös Joensuun lento­lii­ken­teessä. Joensuun lennoilla Helsin­gistä maail­malle jatka­vien osuus on jo noin 60 %, kun aiemmin noin puolet jäi Helsin­kiin ja puolet jatkoi maailmalle.

Nähdään poluilla ja kesätapahtumissa!

Lisätie­toja