Karjalan radan pohjoisosa on kokoaan suurempi investointi
Karjalan radan pohjoisosan kehittäminen on kustannuksiltaan maltillinen, mutta vaikutuksiltaan valtakunnallinen investointi, joka vahvistaa teollisuuden kuljetuksia, huoltovarmuutta, päästövähennyksiä ja Itä-Suomen yhteyksiä pohjoiseen. Raideyhteys Pohjois-Karjalasta pohjoiseen tulee nähdä osana laajempaa eurooppalaista liikennepolitiikkaa.
Joensuu–Kontiomäki-rata ei vastaa nykyisiin elinkeinoelämän tarpeisiin. Käynnistymässä olevat hankkeet ovat hyvä alku, mutta koko rataosuus vaatii vielä paljon remonttia. Pitkällä aikavälillä puhutaan yli 300 miljoonasta eurosta, mikä on saatuun hyötyyn nähden kohtuullinen hinta.
- Emme pyydä miljardeja, vaan haluamme, että valtio pitää rakentamansa infran kunnossa, sanoi Nurmeksen kaupunginjohtaja Pasi Parkkinen Karjalan radan pohjoisosan kehittäminen ‑seminaarissa.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana ”kuljetetut tonnit” ovat jopa kaksinkertaistuneet vilkkaimmilla osuuksilla. Liikenne kiihtyi Ukrainan sodan myötä, kun tavaraliikennevirrat siirtyivät Suomen sisälle.
Etäyhteydellä tilaisuuteen osallistunut Euroopan parlamentin jäsen Merja Kyllönen kertoi, että Itä-Suomi on EU:n silmissä tärkeä solmukohta ja Karjalan rata on osa laajempaa kokonaisuutta, kun unioni pyrkii lisäämään energiaomavaraisuutta, huoltovarmuutta ja turvallisuutta. Lisäksi raideyhteydet ovat keskeisiä vihreän siirtymän edistämisessä.
- Nyt pitää olla rohkeutta investoida asioihin, jotka tuovat uutta kasvua Suomelle.
Suomen kuljetusväyliä Pohjois-Ruotsiin ja Pohjois-Norjaan tarkastelleen New North ‑hankkeen keskeisiä huomioita on, että tavaraliikenteen tehostamisen kannalta edullisinta ja tehokkainta on kehittää olemassa olevaa rataverkkoa.
Kiskojen kolina kertoo korjausvelasta
Rataosan rajallinen välityskyky aiheuttaa monenlaista haastetta rautatiekuljetuksia tarjoavalle VR Logistiikalle. Kiskobussilla Nurmekseen saapunut strategisen suunnittelun päällikkö Juha Nieminen kertoi, että kiskojen kolinastakin huomaa, että rata on nähnyt parhaat päivänsä.
Niemisen mukaan rataosan välityskyky on todella heikko ja liikennemäärien merkittävä lisääminen nykyisestä on haastavaa ilman investointeja infraan. Tilanne on vaikein Uimaharjun ja Vuokatin välillä.
- Sähköisen raideyhteyden kannalta Joensuu on pussinperä. Auttaisi paljon, jos sieltä pääsisi sähköllä muuhunkin suuntaan kuin etelään. Kun Karjalan radan pohjoisen osan välityskykyä ja sähköistystä tulee lisää, se antaa isoja myönteisiä heijastevaikutuksia Suomen muulle rataverkolle, kuten Savon radalle. Lisäksi se tuo varareittejä häiriötilanteita varten.
Hyötyjä myös matkailulle
Karjalan radan pohjoisosan kuntoon saaminen on myös itäisen Suomen matkailutoimijoiden intressi.
- Maailma alkaa olla valmis siihen, että junatuotteita leivotaan matkailupaketteihin. Yhdistetyt matkailun reittipaketit kiinnostavat yhä enemmän, ja asiakkaat odottavat ovelta ovelle ‑palvelua, Vuokatin Matkailukeskus Oy:n toimitusjohtaja Aija Laukkanen kertoi.
Pohjoiskarjalaisia innostaa ajatus henkilöliikenteen avautumisesta aina Ouluun saakka. Edellisestä suorasta junamatkasta Ouluun onkin aikaa, sillä Nurmes–Kontiomäki-välin henkilöliikenne lakkautettiin 1993.
Elintärkeä yhteys teollisuudelle
Toistaiseksi rata on elintärkeä erityisesti metsäteollisuudelle, niin raaka-aineiden kuin lopputuotteiden kuljetuksessa. Stora Enson Enocellin tehtaan raakapuunhankinta-alue on laajentunut, ja pohjoisen suunnasta Uimaharjuun tulee miljoona kuutiota puuta vuodessa. Se tarkoittaa kaksi junaa päivässä. Valmista sellua tehdas lähettää Oulun suuntaan yhden junan viikossa, etelään lähtee useampi juna.
- Radan välityskyvyn parantaminen ja sähköistäminen ovat toimintamme kannalta olennaisia asioita, Stora Enson aluejohtaja Heidi Hämäläinen kertoi.
- Meiltä lähtee tällä hetkellä kolme junaa viikossa ja lähtisi enemmänkin, jos välityskyky olisi kunnossa, Lieksassa toimivan Binderholz Nordic Oy:n toimitusjohtaja Joonas Vitri sanoi.
Sähköistäminen paitsi vähentäisi päästöjä, myös toisi alueen yrityksille tärkeän kilpailutekijän – kansainväliset asiakkaat edellyttävät ympäristöystävällisyyttä koko toimitusketjussa.
- Tämä on myös kustannuskysymys yrityksille. Dieselveturikuljetuksilla on isompi hintalappu, Vitri totesi.
Rataosuudelle pitää rakentaa myös terminaaleja muillekin raaka-aineille kuin puulle, sillä ratayhteyttä tullaan käyttämään entistä enemmän esimerkiksi kaivosteollisuuden ja kemianteollisuuden kuljetuksiin.
Fakta:
- Joensuu–Kontiomäki-rataosalle on esitetty yhteensä 14 M€ kahteen kohteeseen: Joensuu–Nurmes toimivuuden parantaminen 7 M€ ja Vuokatti–Kontiomäki sähköistys 7 M
- Vuokatti–Kontiomäki-välin sähköistys on etenemässä toteutukseen.
- Ratkaisematta ovat edelleen muun muassa Joensuu–Uimaharju-välin toteutuspäätös, Uimaharju–Nurmes ja Nurmes–Vuokatti-välien sähköistyksen jatko, kulunvalvonta- ja suojastustarpeet, kohtauspaikat sekä kriittiset perusparannukset.
- Kyseessä on pitkän aikavälin vaiheittainen kehittämishanke, jonka kaikkien toimenpiteiden rahoitustarve on yhteensä arviolta 350 M€.
- New North ‑hankkeen mukaan radan kehittämistoimet eivät ole vain paikallisia parannuksia. Ne ovat osa Suomen itä-länsi- ja pohjois-eteläsuuntaisen logistisen varautumisen kokonaisuutta.
Lisätietoja
