Tiedot­teet

Yli puolet Pohjois-Karjalan maan sisäi­sestä muutto­tap­piosta kertyy ulkomaalaistaustaisista

Ulkomailta tullut muutto­liike on ollut merkit­tävä tekijä väestö­ke­hi­tyk­sessä ja se on pitänyt Pohjois-Karjalan monet vuodet muutto­voit­to­maa­kun­tana. Toisaalta pitkälti yli puolet Pohjois-Karjalan maan sisäi­sestä muutto­tap­piosta kertyi vuosina 2010–2021 ulkomaa­lais­taus­tai­sista henkilöistä.

Pohjois-Karjala on kärsinyt tällä vuosi­tu­han­nella jokai­sena vuonna muutto­tap­piota maan sisäi­sessä muutto­liik­keessä. Muista maista kertynyt maahan­muut­to­voitto on kuitenkin vuodesta 2010 alkaen nostanut Pohjois-Karjalan useina vuosina muutto­voit­to­maa­kun­naksi. Vuosina 2010–2021 Pohjois-Karjala oli netto­maa­han­muutto huomioiden muutto­voit­to­maa­kunta kahdek­sana vuotena, muutto­tap­piota kertyi vain neljänä vuotena.

Maahan­muuton merkitys väestö­ke­hi­tyk­selle ei kuiten­kaan ole aivan yksin­ker­tainen asia, sillä ulkomaa­lais­taus­taiset vaikut­tavat myös maan sisäi­seen muuttoliikkeeseen.

Tilas­to­kes­kuksen maan sisäistä muutto­lii­kettä kuvaavat tilastot kertovat, että vuosina 2010–2021 Pohjois-Karjalasta muutti Suomen muihin maakun­tiin kaikkiaan 54 784 henkeä. Pohjois-Karjalaan puoles­taan muutti muista maakun­nista 50 509 henkeä. Muutto­tap­piota maan sisäi­sestä muutto­liik­keestä kertyi siis kaikkiaan 4 275 henkeä kahden­toista vuoden aikana.

Yhteensä 5 178 henkeä eli lähes joka kymmenes Pohjois-Karjalasta muihin maakun­tiin muutta­neista oli ulkomaa­lais­taus­tainen. Suoma­lais­taus­taisten ja ulkomaa­lais­taus­taisten muuttoalt­tiu­dessa on näin ollen huomat­tavan suuri ero, sillä vaikka ulkomaa­lais­taus­taisten osuus maakunnan väestöstä on kasvanut, se oli vuonna 2021 edelleenkin vain 4,4 % – siis alle puolet siitä, mikä on ollut ulkomaa­laisten osuus poismuuttaneista.

- Toisaalta myös tänne tulijoiden joukossa on ollut kohtuul­lisen paljon ulkomaa­lais­taus­taisia. Muista maakun­nista Pohjois-Karjalaan muutta­neista 2 700 henkeä eli noin joka kahdes­kym­menes oli ulkomaa­lais­taus­tainen, kertoo maakunta-asiamies Kimmo Niiranen Pohjois-Karjalan maakuntaliitosta.

Suoma­lais­taus­taisten osalta Pohjois-Karjalan maan sisäi­sestä muutto­liik­keestä kärsimä muutto­tappio vuosina 2010–2021 oli 1 797 henkeä. Ulkomaa­lais­taus­taisten muutosta Suomen sisällä kertyi muutto­tap­piota 2 478 henkeä. Näin ollen peräti 58 % eli pitkälti yli puolet Pohjois-Karjalan maan sisäi­sestä muutto­tap­piosta aiheutui ulkomaa­lais­taus­taisten muutosta.

- Pohjois-Karjalaan tulee paljon maahan­muut­tajia ulkomailta, mutta merkit­tävä osa heistä jatkaa täältä ennen pitkää muuanne joko maasta­muuton tai maan sisäisen muutto­liik­keen myötä.

Vuosina 2018 ja 2021 Pohjois-Karjala olisi saanut maan sisäi­sessä muutto­liik­keessä muutto­voittoa ilman ulkomaa­lais­taus­taisten noina kahtena vuotena aiheut­tamaa yhteensä noin 550 hengen muutto­tap­piota. Tosin noina kahtena vuonna maahan­muutto oli yhteensä lähes 1 000 hengen verran voitol­lista, mikä on kokonais­muut­to­liik­keen kannalta kaksin verroin merkit­tä­vämpi asia.

Uusimaa vie ja tuo

Maan sisäinen muutto­liike vei vuosina 2010–2021 Pohjois-Karjalasta muutta­neita etenkin Uudel­le­maalle (16 367 henkeä eli 29,9 % kaikista muutta­neista), Pohjois-Savoon (10 346 eli 18,9 %) ja Pirkan­maalle (4 567 henkeä eli 8,3 %).

Pohjois-Karjalaan myös tultiin useim­miten Uudel­ta­maalta, josta tulijoita oli 13 419 henkeä eli 26,6 % tänne muutta­neista. Pohjois-Savosta tuli 18,8 % ja Etelä-Karjalasta 6,4 % Pohjois-Karjalaan muutta­neista. Pirkan­maalta tulijoiden osuus oli 6,2 %.

Suoma­lais­taus­tai­sista poismuut­ta­jista 27,0 % suuntasi Pohjois-Karjalasta Uudel­le­maalle. Ulkomaa­lais­taus­taisten muutto suuntautui Uudel­le­maalle huomat­ta­vasti useammin. Peräti 57,2 % Pohjois-Karjalasta pois muutta­neista ulkomaa­lais­taus­tai­sista henki­löistä muutti Uudel­le­maalle. Seuraa­vina tulivat huomat­ta­vasti pienemmin osuuksin Pohjois-Savo (7,4 %) ja Pirkanmaa (6,3 %). Ulkomaa­lais­taus­taisia myös tuli Pohjois-Karjalaan eniten Uudel­ta­maalta, 31,8 %.

Pirkanmaa houkut­telee suoma­lais­taus­taisia muuttajia

Suoma­lais­taus­taisten osalta suurimmat muutto­tap­piot Pohjois-Karjala kärsi Pirkan­maalle (1 274 henkeä), Uudel­le­maalle (845) ja Pohjois-Savolle (785). Muutto­voittoa kertyi 12 maakun­nasta, eniten Etelä-Savosta (823 henkeä) ja Kymen­laak­sosta (266).

Ulkomaa­lais­taus­taisten osalta selvästi eniten muutto­tap­piota syntyi Uudel­le­maalle (2 103 henkeä). Seuraa­vana tuli Pirkanmaa, jonne muutti 169 ulkomaa­lais­taus­taista enemmän kuin mitä sieltä Pohjois-Karjalaan tuli.

- Ulkomaa­lais­taus­taisten osalta muutto­voittoa saatiin kahdek­sasta maakun­nasta, joskin luvut olivat melko pieniä. Eniten muutto­voittoa ulkomaa­lais­taus­tai­sista saatiin maan sisäi­sessä muutto­liik­keessä vuosina 2010–2021 ehkä hieman yllät­täen Etelä-Pohjanmaalta, josta tulijoita oli 55 henkeä enemmän kuin lähti­jöitä, Kimmo Niiranen kertoo.

Vuoden 2022 tiedot maakun­tien välisestä muutto­liik­keestä synty­perän mukaan julkis­te­taan 19.12.