Tiedotteet
Yli puolet Pohjois-Karjalan maan sisäisestä muuttotappiosta kertyy ulkomaalaistaustaisista
Ulkomailta tullut muuttoliike on ollut merkittävä tekijä väestökehityksessä ja se on pitänyt Pohjois-Karjalan monet vuodet muuttovoittomaakuntana. Toisaalta pitkälti yli puolet Pohjois-Karjalan maan sisäisestä muuttotappiosta kertyi vuosina 2010–2021 ulkomaalaistaustaisista henkilöistä.
Pohjois-Karjala on kärsinyt tällä vuosituhannella jokaisena vuonna muuttotappiota maan sisäisessä muuttoliikkeessä. Muista maista kertynyt maahanmuuttovoitto on kuitenkin vuodesta 2010 alkaen nostanut Pohjois-Karjalan useina vuosina muuttovoittomaakunnaksi. Vuosina 2010–2021 Pohjois-Karjala oli nettomaahanmuutto huomioiden muuttovoittomaakunta kahdeksana vuotena, muuttotappiota kertyi vain neljänä vuotena.
Maahanmuuton merkitys väestökehitykselle ei kuitenkaan ole aivan yksinkertainen asia, sillä ulkomaalaistaustaiset vaikuttavat myös maan sisäiseen muuttoliikkeeseen.
Tilastokeskuksen maan sisäistä muuttoliikettä kuvaavat tilastot kertovat, että vuosina 2010–2021 Pohjois-Karjalasta muutti Suomen muihin maakuntiin kaikkiaan 54 784 henkeä. Pohjois-Karjalaan puolestaan muutti muista maakunnista 50 509 henkeä. Muuttotappiota maan sisäisestä muuttoliikkeestä kertyi siis kaikkiaan 4 275 henkeä kahdentoista vuoden aikana.
Yhteensä 5 178 henkeä eli lähes joka kymmenes Pohjois-Karjalasta muihin maakuntiin muuttaneista oli ulkomaalaistaustainen. Suomalaistaustaisten ja ulkomaalaistaustaisten muuttoalttiudessa on näin ollen huomattavan suuri ero, sillä vaikka ulkomaalaistaustaisten osuus maakunnan väestöstä on kasvanut, se oli vuonna 2021 edelleenkin vain 4,4 % – siis alle puolet siitä, mikä on ollut ulkomaalaisten osuus poismuuttaneista.
- Toisaalta myös tänne tulijoiden joukossa on ollut kohtuullisen paljon ulkomaalaistaustaisia. Muista maakunnista Pohjois-Karjalaan muuttaneista 2 700 henkeä eli noin joka kahdeskymmenes oli ulkomaalaistaustainen, kertoo maakunta-asiamies Kimmo Niiranen Pohjois-Karjalan maakuntaliitosta.
Suomalaistaustaisten osalta Pohjois-Karjalan maan sisäisestä muuttoliikkeestä kärsimä muuttotappio vuosina 2010–2021 oli 1 797 henkeä. Ulkomaalaistaustaisten muutosta Suomen sisällä kertyi muuttotappiota 2 478 henkeä. Näin ollen peräti 58 % eli pitkälti yli puolet Pohjois-Karjalan maan sisäisestä muuttotappiosta aiheutui ulkomaalaistaustaisten muutosta.
- Pohjois-Karjalaan tulee paljon maahanmuuttajia ulkomailta, mutta merkittävä osa heistä jatkaa täältä ennen pitkää muuanne joko maastamuuton tai maan sisäisen muuttoliikkeen myötä.
Vuosina 2018 ja 2021 Pohjois-Karjala olisi saanut maan sisäisessä muuttoliikkeessä muuttovoittoa ilman ulkomaalaistaustaisten noina kahtena vuotena aiheuttamaa yhteensä noin 550 hengen muuttotappiota. Tosin noina kahtena vuonna maahanmuutto oli yhteensä lähes 1 000 hengen verran voitollista, mikä on kokonaismuuttoliikkeen kannalta kaksin verroin merkittävämpi asia.
Uusimaa vie ja tuo
Maan sisäinen muuttoliike vei vuosina 2010–2021 Pohjois-Karjalasta muuttaneita etenkin Uudellemaalle (16 367 henkeä eli 29,9 % kaikista muuttaneista), Pohjois-Savoon (10 346 eli 18,9 %) ja Pirkanmaalle (4 567 henkeä eli 8,3 %).
Pohjois-Karjalaan myös tultiin useimmiten Uudeltamaalta, josta tulijoita oli 13 419 henkeä eli 26,6 % tänne muuttaneista. Pohjois-Savosta tuli 18,8 % ja Etelä-Karjalasta 6,4 % Pohjois-Karjalaan muuttaneista. Pirkanmaalta tulijoiden osuus oli 6,2 %.
Suomalaistaustaisista poismuuttajista 27,0 % suuntasi Pohjois-Karjalasta Uudellemaalle. Ulkomaalaistaustaisten muutto suuntautui Uudellemaalle huomattavasti useammin. Peräti 57,2 % Pohjois-Karjalasta pois muuttaneista ulkomaalaistaustaisista henkilöistä muutti Uudellemaalle. Seuraavina tulivat huomattavasti pienemmin osuuksin Pohjois-Savo (7,4 %) ja Pirkanmaa (6,3 %). Ulkomaalaistaustaisia myös tuli Pohjois-Karjalaan eniten Uudeltamaalta, 31,8 %.
Pirkanmaa houkuttelee suomalaistaustaisia muuttajia
Suomalaistaustaisten osalta suurimmat muuttotappiot Pohjois-Karjala kärsi Pirkanmaalle (1 274 henkeä), Uudellemaalle (845) ja Pohjois-Savolle (785). Muuttovoittoa kertyi 12 maakunnasta, eniten Etelä-Savosta (823 henkeä) ja Kymenlaaksosta (266).
Ulkomaalaistaustaisten osalta selvästi eniten muuttotappiota syntyi Uudellemaalle (2 103 henkeä). Seuraavana tuli Pirkanmaa, jonne muutti 169 ulkomaalaistaustaista enemmän kuin mitä sieltä Pohjois-Karjalaan tuli.
- Ulkomaalaistaustaisten osalta muuttovoittoa saatiin kahdeksasta maakunnasta, joskin luvut olivat melko pieniä. Eniten muuttovoittoa ulkomaalaistaustaisista saatiin maan sisäisessä muuttoliikkeessä vuosina 2010–2021 ehkä hieman yllättäen Etelä-Pohjanmaalta, josta tulijoita oli 55 henkeä enemmän kuin lähtijöitä, Kimmo Niiranen kertoo.
Vuoden 2022 tiedot maakuntien välisestä muuttoliikkeestä syntyperän mukaan julkistetaan 19.12.