Työvoi­ma­pulaa vastaan yhteistyöllä

Pohjois-Karjala voi olla etupai­not­teisen tekemi­sensä ansiosta jatkossa vetovoi­mainen paikka juuri toimivan arjen takia.

Yritykset rapor­toivat pahene­vista työvoiman saata­vuuson­gel­mista, ja terveys­pal­ve­lujen toimin­toja sulje­taan työvoi­ma­pulan vuoksi. Ongelma on pahen­tunut vuosi vuodelta.

Tilanne ei ole helpot­ta­massa, sillä pelkäs­tään Pohjois-Karjalan julki­selta sekto­rilta eläköityy seuraavan kymmenen vuoden aikana yli 6 000 työnte­kijää, kun palve­lu­tarve erityi­sesti sotessa kasvaa.

Nykyisen synty­vyyden määrällä samaan aikaan Pohjois-Karjalaan syntyisi noin 11 000 lasta, joka alleviivaa haasteen suuruutta. Yli puolet ikäluo­kasta tarvit­tai­siin pelkäs­tään julkisen sektorin työpaik­kojen täyttä­mi­seen, mikä ei tieten­kään ole mahdollista.

Tämän vuoksi Pohjois-Karjalassa on käynnissä lukuisia toimen­pi­teitä asian ratkai­se­mi­seksi. Tässä­kään asiassa surkut­telu ei tuo mitään kenel­le­kään. On käärit­tävä hihat ja tehtävä laajaa yhteistyötä.

Alueen vetovoima on keskeinen tekijä onnis­tu­mi­selle. Maakunnan markki­nointia ja brändäystä tehdään suurella ammat­ti­tai­dolla, mutta vetovoi­maan tarvit­semme mukaan jokaisen ihmisen, kunnan, yrityksen ja järjestön. Kaikki ne toimijat, jotka luovat Pohjois-Karjalan elämään arjen ja sisällön.

Esimer­kiksi kuntien ja tulevan hyvin­voin­tia­lueen palve­lujen onnis­tu­minen on elintär­keää alueen vetovoiman kannalta. Kukaan ei vie perhet­tään tai työnte­ki­jöi­tään alueelle, jossa arki ei ole sujuvaa.

Uusilla alueilla raha tulee olemaan kaikkialla Suomessa tiukassa. Uskon vahvasti, että Pohjois-Karjala voi olla etupai­not­teisen tekemi­sensä ansiosta jatkossa vetovoi­mainen paikka juuri toimivan arjen takia.

Sen vuoksi maakun­ta­liitto haluaa kaikin keinoin tukea kuntia ja hyvin­voin­tia­lueen työtä perus­pal­ve­lujen onnistumiseksi.

Toinen merkit­tävä tekijä on koulu­tus­paik­kojen määrä ja laatu. Pohjois-Karjala sai jätti­potin viimeisten viikkojen aikana, kun tänne myönnet­tiin diplomi-insinöörien koulu­tus­lupa, tieto- ja viestin­täin­si­nöö­rien sekä toimin­ta­te­ra­peut­tien luvat ja englan­nin­kie­lisen ammat­ti­kou­lu­tuksen luvat.

Nyt Pohjois-Karjalan koulu­tus­tar­jonta houkut­telee sekä kotimaisia että ulkomaisia opiske­li­joita ja yrityksiä. Koulu­tuksen laajuu­desta ei jää enää kiinni oppijoiden houkuttelu.

Työvoi­ma­pu­laan on haettu ratkai­suja 2010-luvulla useilla EU-hankkeilla. Haaste on niin iso, että siihen vastaa­mi­seksi tarvi­taan uusia, innova­tii­visia toimen­pi­teitä. Koska samat haasteet ovat nyt aiempaa enemmän esillä eri puolilla Suomea, ei keski­näinen kilpailu kotimai­sesta työvoi­masta voi ratkaista kaikkien alueiden ongelmia.

Muualta Suomesta olevien houkut­telun lisäksi tarvi­taan suunni­teltua ja kohden­nettua osaajien rekry­tointia maan rajojen ulkopuo­lelta. Työvoi­ma­pula ratkais­taan alueen vetovoi­malla, koulu­tus­pai­koilla ja kansain­vä­li­sellä osaajien houkuttelulla.

Tämä kirjoitus on julkaistu ensim­mäisen kerran Sanoma­lehti Karja­laisen Kolumnivieras-palstalla 25.1.2022.