Ulkoraja-alueet vaarassa menettää miljoonia euroja

Rajan ylittävää yhteis­työtä tehneet maakunnat ovat jättä­neet vetoo­muksen, että keskey­tet­tyihin Interreg NEXT-ohjelmiin varattu rahoitus tulisi kanavoida ulkoraja-alueiden kehit­tä­mi­seen Suomessa. Pohjois-Karjala on yksi vetoo­muksen allekirjoittaneista.

Rajan ylittävää yhteis­työtä on Pohjois-Karjalassa tehty EU-hankkeiden muodossa vuodesta 1996 eli läpi EU:n kaikkien ohjel­ma­kausien. Rajan ylittävän yhteis­työn ohjelmat ovat kulke­neet useilla eri nimillä, mutta ohjelma-alue on käsit­tänyt aina tutun nelikon: Suomesta Pohjois-Karjalan lisäksi Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa sekä Venäjältä Karjalan tasavalta.

Myös samalla ohjelma-alueella toimivan uuden Interreg NEXT ‑ohjelman käynnis­ty­mi­seen, jonka hallin­to­vi­ran­omai­seksi on määri­telty Pohjois-Pohjanmaan liitto, valmis­tau­dut­tiin kovaa vauhtia. Nyt rajan ylittävä yhteistyö on kuitenkin Venäjän Ukrai­nassa käynnis­tä­mien sotatoi­mien vuoksi keskey­tetty ja varojen uudel­leen suuntaa­mi­seksi ollaan laati­massa suunnitelmia.

Ohjel­ma­kau­delle 2021–2027 oli Suomessa valmis­teltu kaikkiaan kolmea EU:n ulkora­joille sijoit­tuvaa Interreg NEXT ‑ohjelmaa, joilla oli tavoit­teena tukea Suomen ja Venäjän raja-alueiden kehitystä ja yhteis­työtä kehittämis- ja inves­toin­ti­hank­keiden avulla. Näille ohjel­mille oli allokoitu EU-rahoitusta yhteensä noin 112,1 miljoonaa euroa, joista EAKR-rahoitusta noin 55,5 miljoonaa euroa ja NDICI-rahoitusta noin 56,6 miljoonaa euroa. Lisäksi niihin olisi kohden­tunut vastaava määrä valtioiden rahoitusta.

EU:n komis­sion suunni­tel­missa on siirtää ulkora­jaoh­jel­mien ensim­mäisen vuoden EAKR-myöntövaltuus EU:n sisära­joilla toteu­tet­ta­ville Interreg-ohjelmille. Suomen tapauk­sessa rahoitus siirtyy Aurora- tai Central Baltic-ohjelmiin. Myöntö­val­tuuk­sien siirto näille ohjel­mille on kuitenkin ulkora­jaoh­jel­miin kuulu­vien maakun­tien näkökul­masta ongel­mal­lista, koska osa maakun­nista ei kuulu kumman­kaan ohjelman ohjelma-alueeseen. Tämä on tilanne myös Pohjois-Karjalassa.

Käytän­nössä komis­sion ratkaisu tarkoittaa miljoo­nien eurojen menetystä ulkoraja-alueille, joiden alueta­lous erityi­sesti kärsii uudesta geopo­liit­ti­sesta tilan­teesta.  Lisäksi monissa ulkora­ja­maa­kun­nissa Interreg-ohjelman rooli ja tunnet­tuus on ollut margi­naa­linen verrat­tuna CBC-ohjelmaan.

Maakunnat ovat tämän vuoksi tehneet valtio­neu­vos­tolle, Euroopan parla­mentin suoma­lai­sille jäsenille ja ohjelma-alueiden maakun­tien kansan­edus­ta­jille vetoo­muksen asetus­muu­toksen valmis­te­luksi siten, että asetukset salli­sivat Interreg NEXT ‑ohjel­mista siirtyvän EAKR- ja kansal­lisen rahoi­tuksen suuntaa­misen niiden maakun­tien käyttöön, joilta Interreg NEXT ‑ohjel­mien rahoitus on leikkaan­tu­massa Venäjän kanssa tehtävän yhteis­työn jäädyt­tä­misen vuoksi.

Pohjois-Karjalan puolesta vetoo­muksen on allekir­joit­tanut maakun­ta­hal­li­tuksen puheen­joh­taja Hanna Huttunen.