Kannan­otto: Paikal­lis­lehdet ovat arvok­kaita demokra­tian toteut­tajia, niiden toimin­tae­del­ly­tyksiä ei tule heikentää enempää

Posti­lakia on tarkoitus muuttaa siten, että vuoden 2023 alusta siirryt­täi­siin kolmi­päi­väi­seen postin jakeluun ja keräi­lyyn. Samalla otettai­siin käyttöön määrä­ai­kainen jakelu­tuki, joka kohdistuu sanoma­leh­tien viisi­päi­väi­seen jakeluun harvaan asutuilla alueilla.

Halli­tuksen esityk­sessä jakelu­tuen piirissä olisi kuitenkin vain vähin­tään kolme kertaa viikossa ilmes­ty­vien sanoma­leh­tien jakelu. Tämä asettaa jo muutenkin haasta­vassa tilan­teessa olevat 1- ja 2‑päiväiset paikal­lis­lehdet ja kaupun­ki­lehdet epätasa-arvoiseen asemaan.

Lainsää­dän­nöl­listen suunni­tel­mien lisäksi harvoin ilmes­ty­vien paikallis- ja kaupun­ki­leh­tien näkymiä varjostaa Postin 1.1.2023 voimaan­tu­levat tuote­muu­tokset sekä niin sanot­tuun vuoro­päi­vä­ja­ke­luun vaiheit­tainen siirty­minen. Posti on jakelu­tu­keen vedoten ilmoit­tau­tunut ottavansa käyttöön perus­ja­ke­lussa jaetta­ville lehdille aluehin­noit­telun, jossa Suomi jaetaan kolmeen hinta­vyö­hyk­kee­seen (A, B, C) jakelu­kus­tan­nusten mukaan. Suurin osa paikal­lis­leh­distä ilmestyy kalleim­malla C‑alueella – nämä ovat juuri niitä lehtiä, joiden ilmes­ty­mis­tahti on harven­tunut viime vuosien talous­pai­neissa 1–2 kertaan viikossa. Vuoro­päi­vä­ja­kelu puoles­taan voi viiväs­tyttää lehden ilmes­ty­mistä etenkin etäti­laa­jille useam­malla päivällä. 

Posti on valtion omistama yritys. Tämä tarkoittaa sitä, että Postin on kannet­tava yhteis­kun­ta­vas­tuunsa koko maassa.

Nämä suunni­telmat huonon­tavat toteu­tues­saan harvaan asuttujen alueiden medioiden toimin­tae­del­ly­tyksiä. Jakelu­hinnat ovat kasva­neet vuosi vuodelta, joten uusia rasit­teita on syytä välttää.

Suomessa ilmestyy noin 250 sanoma- ja kaupun­ki­lehteä. Vaikka julkai­sijat ovat kehit­tä­neet palve­lui­taan ja tuoneet perin­teisen painetun lehden rinnalle digitaa­lisia vaihtoeh­toja, suoma­laiset haluavat edelleen lukea uutiset paperi­leh­destä. Vasta kymme­nesosa levikistä on digiti­lauksia. Paikal­lis­leh­tien tuloista 94 prosenttia ja kaupun­ki­leh­tien tuloista 97 prosenttia tulee paine­tusta lehdestä. Digita­li­saa­tiota hidastaa myös nopeiden tieto­lii­ken­neyh­teyk­sien puuttu­minen erityi­sesti pitkien etäisyyk­sien Itä-Suomessa.

Medialla – myös pienillä paikal­li­silla – on keskeinen tehtävä yhteis­kun­nal­listen asioiden tiedon­vä­lit­tä­jänä ja päätök­sen­teon seuraa­jana. Demokra­tian toteu­tu­minen, vireillä olevien asioiden viesti­minen, ihmisten osallis­tu­minen sekä juurtu­minen osaksi yhtei­sö­jään tapahtuu paikal­lisen median avulla. Nykyi­sessä maail­man­ti­lan­teessa median toimin­tae­del­ly­tyksiä tulisi mieluummin vahvistaa kuin heikentää. Tälläkin alalla eletään edelleen murros­kautta, ja tulevai­suuden toimin­ta­tavat ja ansain­ta­mallit etsivät vielä muotoaan. Viisailla ratkai­suilla perin­tei­sillä medioilla on mahdol­li­suus toimia vastakin.

Itä-Suomen maakun­tien liitot, 10.10.2022,

Markus Hirvonen, maakun­ta­joh­taja, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Satu Vehreä­vesa, va. maakun­ta­joh­taja, Pohjois-Savon liitto

Pentti Mäkinen, maakun­ta­joh­taja, Etelä-Savon maakuntaliitto

Satu Sikanen, maakun­ta­joh­taja, Etelä-Karjalan liitto

Pentti Malinen, maakun­ta­joh­taja, Kainuun liitto