Itäradan suunnit­telu etenee — Savon ja Karjalan ratojen suunnit­telu on käynnistynyt

Valta­kun­nal­li­sessa liiken­ne­jär­jes­tel­mä­suun­ni­tel­massa (Liikenne 12) on linjattu, että Suomen nykyistä rataverkkoa kehite­tään ja tärkeiden Savon ja Karjalan ratojen kehit­tä­mistä jatke­taan osana Itärata-kokonaisuutta. Valtio­neu­vosto päätti 28.10.2021 Itärata-hankeyhtiön perus­ta­mi­sesta ja osallis­tu­mi­sesta siihen 51 prosentin omistuso­suu­della. Muut osakkaat ovat 24 kaupunkia ja kuntaa seitsemän maakunnan alueelta. Itärata-hankeyhtiö perus­tet­tiin 28.3.2022, jonka jälkeen se aloitti toimin­tansa yhtenä kolmesta suurten ratahank­keiden suunnit­telua edistä­västä hankeyh­tiöstä Suomessa.

Itärata-hankeyhtiön osakkaat ovat sitou­tu­neet talou­del­li­sesti rahoit­ta­maan suunnit­telun raken­ta­mis­val­miu­teen saakka. Itärata on päätetty suunni­tella Porvoo–Kouvola-linjauksen mukai­sesti. Itärata-yhtiön tavoit­tei­siin osakkaiden lisäksi ovat sitou­tu­neet kaikki itäisen Suomen maakun­tien liitot. Itärata palvelee koko itäistä Suomea sekä Savon radan että Karjalan radan vaiku­tusa­lu­eella. Itärata on kotimaan ratake­hit­tä­mis­hanke, jonka merkitys on muuttu­neessa geopo­liit­ti­sessa tilan­teessa kasvanut koko Suomen kilpai­lu­kyvyn ja huolto­var­muuden kannalta.

Savon ja Karjalan radoilla on paljon korjaus­velkaa ja jälkeen­jää­nei­syyttä, lisäksi yksirai­tei­suus ja liiken­ne­paik­kojen pitkät välimatkat aiheut­tavat välityskyky- ja muita ongelmia. Itäisen Suomen viisi maakun­ta­liittoa ja Itä-Suomen neuvot­te­lu­kunta ovat jo vuosia tuoneet esille tarpeen molem­pien ratojen paran­ta­mi­selle, nopeut­ta­mi­selle ja kehit­tä­mi­selle. Väylä­vi­ras­tossa onkin parhail­laan käynnissä molem­pien ratojen tarve­sel­vi­tykset, joiden pohjalta priori­soi­daan ratojen kehit­tä­mis­pol­kujen ensim­mäiset suunnit­te­lu­koh­teet. Tarve­sel­vi­tysten lopul­liset tulokset ovat käytet­tä­vissä maalis­kuussa 2023. Todet­ta­koon, että Savon ja Karjalan ratojen paran­ta­misen käynnis­tä­mi­seen on varau­duttu sekä valta­kun­nal­li­sessa väylä­verkon inves­toin­tioh­jel­massa että Väylä­vi­raston suunnitteluohjelmassa.

Päijät-Hämeen liiton sekä Lahden ja Heinolan kaupun­kien toimek­sian­nosta on konsult­ti­työnä laadittu ”Selvitys idän suunnan raideyh­teyk­sistä”. Lokakuun 11.päivänä julkis­tetun selvi­tyksen loppu­tu­lokset erityi­sesti niin sanotun Savon oikoradan (Lahti–Heinola–Mikkeli) osalta herät­tävät monia kysymyksiä. Selvi­tyksen laadinnan aikana ei ole tehty yhteis­työtä eikä ole ollut vuoro­vai­ku­tusta Savo-Kainuun eikä Karjalan maakun­tien kanssa. Selvi­tyk­sessä ei ole myöskään nähty tarpeel­li­seksi ottaa huomioon Itärataa koskevia valta­kun­nal­lisia päätöksiä, toimin­tansa käynnis­tä­nyttä hankeyh­tiötä eikä itäisen Suomen maakun­tien pitkä­ai­kaista yhteis­työtä Savon ja Karjalan ratojen kehittämisessä.

Selvi­tyksen mukaan tavoit­teena on, että ”itään suuntau­tuvan raide­lii­ken­teen on jatkos­sakin kuljet­tava Lahden kautta, ja Heinolan kautta kulkevan oikoradan tuomat hyödyt ja raide­lii­ken­teen mahdol­li­suudet on hyvä pitää avoimena”. Selvi­tyksen todetaan liittyvän suunnit­teilla olevaan Itärata-hankkeeseen ja siinä on oletettu, että Porvoo–Kouvola-oikoradan valmis­tuttua junalii­kenne Helsin­gistä itään ei enää kulkisi Lahden kautta. Selvitys on tilattu toimek­sian­ta­jien edunval­vonnan ja vaikut­ta­misen materiaaliksi.

Päijät-Hämeen selvi­tyksen ‘Savon oikorata’ Lahti–Heinola–Mikkeli ei sisälly mihin­kään pitkän aikavälin valta­kun­nal­li­siin liiken­ne­jär­jes­telmän tai raide­lii­ken­teen kehit­tä­mis­suun­ni­tel­miin. Päijät-Hämeen ja Etelä-Savon maakun­ta­kaa­vojen ratalinjan ohjeel­liset linjaukset eivät perustu tämän päivän vaati­musten mukai­siin riittä­viin eikä ajanta­sai­siin selvi­tyk­siin. Jatkossa ratalin­jausten osoit­ta­minen maakun­ta­kaa­voissa edellyttää selvi­tysten lisäksi useita suunnittelu- ja hanke­pro­ses­seja. Näin ollen selvi­tyksen toteamus, että Lahti-Mikkeli-oikorata olisi nopeammin toteut­ta­vissa kuin Itäradan Porvoo–Kouvola-linjaus, ei ole suinkaan oikeaan tietoon perus­tuva johtopäätös.

Päijät-Hämeen selvi­tyk­sessä on tarkas­teltu henki­lö­lii­ken­nettä. Itäisen Suomen tavoit­teena on henki­lö­lii­ken­teen lisäksi tavara­lii­ken­teen kehit­tä­minen Savon ja Karjalan radoilla, mikä on ensiar­voisen tärkeää Suomen viennin kannalta merkit­tä­vien yritysten raaka-aine- ja tuote­kul­je­tusten turvaa­misen näkökul­masta. Selvi­tyk­sessä esitetyt eri linjaus­vaih­toeh­tojen hinta- ja teoreet­tiset matka-aikasäästövertailut on esitetty tarkoi­tus­ha­kui­sesti ja osittain harhaan­joh­ta­vasti tukemaan selvi­tyksen tilaa­jien tavoit­teita, jotka liittyvät Lahden aseman turvaa­mi­seen ja Heinolan henki­lö­lii­ken­teen avaami­seen. Esitys ‘Savon oikora­dasta’ ennem­minkin antaa täysin väärän käsityksen itäisen Suomen rataverkon kokonais­ke­hit­tä­mis­tar­peista ja Savon radan kehit­tä­mis­suun­ni­tel­mista kuin paran­taisi Savo-Kainuun kokonais­val­taista henkilö- ja tavara­lii­ken­teen saavutettavuutta.

Itäinen Suomi jatkaa yhtenäi­senä Savon ja Karjalan ratojen kehit­tä­mistä sekä Itärata-hankkeen edistä­mistä pitkä­ai­kaisten tavoit­tei­densa ja valta­kun­nal­listen idän suunnan raide­lii­ken­teen kehit­tä­mis­pää­tösten mukai­sesti. Päijät-Hämeessä laadi­tussa selvi­tyk­sessä ei ole esitetty mitään sellaista, joka antaisi aihetta aiempien päätösten muutta­mi­seen. Raide­lii­ken­teen kehit­tä­minen on pitkä­jän­teistä ja johdon­mu­kaista keski­näi­seen vuoro­vai­ku­tuk­seen perus­tuvaa ylimaa­kun­nal­lista yhteis­työtä. Näin on itäisessä Suomessa toimittu ja tullaan toimi­maan jatkossakin.

Etelä-Karjalan liitto

Satu Sikanen, maakuntajohtaja

Jukka Kopra, maakun­ta­hal­li­tuksen puheenjohtaja

Etelä-Savon maakun­ta­liitto

Pentti Mäkinen, maakuntajohtaja

Arto Sepponen, maakun­ta­hal­li­tuksen puheenjohtaja

Kainuun liitto

Pentti Malinen, maakuntajohtaja

Sakari Seppänen, maakun­ta­hal­li­tuksen puheenjohtaja

Pohjois-Karjalan maakun­ta­liitto

Markus Hirvonen, maakuntajohtaja

Hanna Huttunen, maakun­ta­hal­li­tuksen puheenjohtaja

Pohjois-Savon liitto

Satu Vehreä­vesa, va. maakuntajohtaja

Pia Hedman, maakun­ta­hal­li­tuksen 1. varapuheenjohtaja