Barentsin alueen teolli­suuden vihreän siirtymän strate­gian valmis­telu etenee

Oulussa järjes­tet­tiin 12.–13.12.2022 Suomen Barentsin euroark­tisen neuvoston puheen­joh­ta­juuden sekä alueko­mi­tean yhteis­ko­kous. Kokouk­seen osallistui edustajia Norjasta, Ruotsista, Suomesta, Tanskasta, Islan­nista ja EU:sta.

Suomen puheen­joh­ta­juuden painopis­teinä vuosina 2021–2023 ovat kestävä kehitys, ihmisten väliset kontaktit sekä hyvät liiken­neyh­teydet. YK:n kestävän kehityksen toimin­taoh­jelma Agenda 2030, Euroopan vihreän kehityksen ohjelma ja Barentsin alueneu­voston Barents-ohjelma 2019–23 ovat luoneet lähtö­kohtia toiminnalle.

Kaupun­geilla ja maakun­nilla on avain­rooli ihmisten välisen yhteis­työn edistä­mi­sessä Barentsin alueella. Pohjois-Karjalan vuonna 2023 viral­li­sesti alkavalla puheen­joh­ta­juu­della on keskeinen rooli näiden tavoit­teiden toteut­ta­mi­sessa. Suomen puheen­joh­ta­juus toimii jo nyt lähei­sessä yhteis­työssä Pohjois-Karjalan kanssa.

Nuoret ovat avain Barentsin alueen tulevai­suu­teen ja alueen pitämi­seen elävänä ja kehit­ty­vänä. Oulun kokouksen yhtey­dessä kokoontui myös Barentsin alueen nuori­so­neu­vosto (BRYC) suunnit­te­le­maan tulevaa toimintaansa.

Kokouk­sessa valmis­tel­tiin helmi­kuussa julkis­tet­tavaa Barentsin alueen teolli­suuden vihreän siirtymän strate­giaa asian­tun­ti­jae­si­tysten pohjalta. Aiheena oli laajasti ottaen EU:n vihreään siirty­mään liitty­vien tekno­lo­gioiden ja mahdol­li­suuk­sien esiin tuominen. Maanan­taina pereh­dyt­tiin Oulun yliopis­tossa tehtä­vään tutki­mus­työhön. Profes­sori Marko Huttula esitteli hiili­neut­raalin vedyn tuotannon vaihtoeh­toja, profes­sori Jukka Kömi hiili­va­paan teräksen tuotantoa ja profes­sori Jukka Riekki digitaa­li­suutta vihreän siirtymän mahdollistajana.

Inves­toin­tien poten­ti­aali jopa 160 miljardia euroa

Kokouk­sessa kuultiin Lapin Kauppa­ka­marin toimi­tus­joh­tajan Liisa Ansalan esitys Barentsin alueen inves­toin­neista, joiden poten­ti­aa­liksi on arvioitu 160 miljardia euroa vuoteen 2030 mennessä.

Esimerk­kejä suunni­tel­mista ja tehdyistä inves­toin­ti­pää­tök­sistä ovat akkuteh­da­sin­ves­toinnit, metsä­teol­li­suusin­ves­toinnit, hiili­neut­raali teräs­tuo­tanto, tuuli­voi­ma­tuo­tan­to­pää­tökset ja kaivos­hank­keet. Akkuhank­keista voidaan mainita North­voltin akkutehdas Skellef­teåssä ja norja­lais­yritys Freyr, joka rakentaa akkuteh­dasta Mo i Ranassa ja selvittää mahdol­li­suuksia Vaasassa. Metsä­teol­li­suuden osalta merkit­täviä inves­toin­teja ovat Metsä Fibren biotuo­te­tehdas Kemissä ja Stora Enson inves­tointi kulut­ta­ja­pak­kaus­kar­ton­ki­lin­jaan Oulussa.

Hiili­neut­raali teräs­tuo­tanto kiinnostaa erityi­sesti tällä hetkellä Barentsin alueella. SSAB aloittaa tehtai­densa muutos­pro­sessit vielä 2020-luvulla, ja Bodenissa H2 Green Steel kehittää myös hiili­neut­raalia terästä. Pohjois-Pohjanmaalla kaavoi­te­taan ja raken­ne­taan eniten tuuli­voimaa Suomessa. Pohjois-Pohjanmaan osuus tuuli­voi­masta on tällä hetkellä noin 40 % Suomen tuuli­voi­ma­ka­pa­si­tee­tista. Kaivos­han­ke­suun­ni­telmia on useita eteenkin Pohjois-Ruotsissa ja Suomen Lapissa.

Venäjän Ukrai­naan tekemän laittoman hyökkäyksen seurauk­sena jäsen­maat ja EU ovat päättä­neet keskeyttää Barents-yhteistyön Venäjän kanssa.

Lisätiedot: Barents-suurlähettiläs Jari Vilén [email protected] +358 50 5296321